Vielä 25 vuotta sitten Suomessa maalailtiin tulevaisuuden uhkakuvia siitä, että työ loppuu. Koneiden piti viedä ihmisten työt, ja edessä piti olla massatyöttömyys. Nyt työn sijaan loppumassa ovatkin tekijät.
Etenkin väestön ikääntyessä on huomattu, että tekijöitä tarvitaan enemmän kuin mitä kotimaasta löytyy. On selvää, että nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi tarvitsemme yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa, jolla vastataan osaavan työvoiman tarpeeseen ja vahvistetaan kasvun mahdollisuuksia. Tarvitsemme enemmän osaamista kansainväliseen rekrytointiin ja osaajien houkutteluun Suomeen.
Työvoimapula on erityisen vaikea sote-alalla. Tilanne on näyttänyt tulleen yllätyksenä alan toimijoille, vaikka tilannetta on ennakoitu jo yli 20 vuotta. Valtiontalouden tarkastusvirasto teki vuonna 2022 arviointiraportin työperäisestä maahanmuutosta sekä ulkomaisen työvoiman rekrytoinnista sosiaali- ja terveysalalle. Oli hämmentävää lukea tästä raportista, ettei Sosiaali- ja terveysministeriö ole viime vuosina aktiivisesti ennakoinut sote-alan ulkomaisen työvoiman tarvetta eikä edistänyt työperäistä maahanmuuttoa. Tarkastuksen kuluessa tuli esille, että sotealan työvoimapula ja sen vaatima valmistautuminen on tullut yllätyksenä eri toimijoille, erityisesti sosiaali- ja terveysministeriölle. Pakko kysyä, miten tämä voi olla mahdollista?
Jos päätöksenteossa olisi hyödynnetty ennakointitietoa, koulutusjärjestelmää olisi voitu muokata jo aiemmin sellaiseksi, että se tukisi mahdollisimman hyvin ulkomaisen sote-työvoiman täydennys- ja jatkokoulutusta. Näin ei ole tehty.
Työperusteinen maahanmuutto ei ratkaise sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulaa nopeasti, koska esimerkiksi ammattioikeuksien myöntäminen ulkomailla suoritetun koulutuksen perusteella vie aikansa.
Maahanmuutto ei myöskään voi ratkaista alan työvoimapulaa yksin. Tarvitaan monia eri toimenpiteitä muun muassa sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi Katastrofaalisessa työvoimatilanteessa kaikki keinot on kuitenkin otettava käyttöön: esimerkiksi sairaanhoitajia puuttuu tällä hetkellä jo lähes 17 000 ja lähihoitajia lähes 9 000. Lisäksi seuraavan kymmenen vuoden aikana esimerkiksi sairaanhoitajia siirtyy vanhuuseläkkeelle noin 13 000.
Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjattiin työperusteisen maahanmuuton kaksinkertaistaminen nykytasosta vuoteen 2030 mennessä siten, että kestävyystiekartan edellyttämä vähintään 50 000 työperusteisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu. Tämän jälkeen tavoitteena on vähintään 10 000 maahanmuuttajan lisäys vuositasolla. Työperusteisen maahanmuuton tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sujuvampia työntekijöiden ja yrittäjien lupaprosesseja sekä viranomaisten tiiviimpää yhteistyötä. Lisäksi valtion, kuntien ja elinkeinoelämän tulee yhteistyössä panostaa maahanmuuttajien kielitaidon ja ammatillisen osaamisen parantamiseen.
Suomen väestö ja työllisten määrä kasvavat ainoastaan maahanmuuton kautta. Työperäisen maahanmuuton kasvattaminen pienentää kestävyysvajetta. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajat luovat uusia työpaikkoja ja edistävät talouskasvua. Pitkällä aikavälillä maahanmuuttajien vaikutus talouteen ja työllisyyteen on positiivinen, sillä maahanmuutto lisää kulutuskysyntää ja laajentaa työmarkkinoita. On kuitenkin pidettävä huolta siitä, että yhteiskunta ja työmarkkinat pysyvät tasa-arvoisina kaikille.
Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
PS. Kansanedustajan työni on loppumassa 2.4. vaaleihin. Koska blogini otsikkona on ollut Terveisiä eduskunnasta, tämä on viimeinen blogikirjoitukseni. Kiitän lämpimästi kaikkia lukijoitani. Kiitän myös palautteista, jota olen vuosien aikana saanut eri kanavien kautta. Muistakaa käydä äänestämässä ja valitkaa viisaasti!
