Viekö robotisaatio ja digitalisaatio työpaikat?

Tämän kevään aikana tulevaisuusvaliokunnassa on pohdittu paljon kysymystä: Viekö teknologia työpaikkoja? Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko lähtee pessimistisesti ajatuksesta, että teknologia vie työpaikkoja. Asiantuntijoita kuunnellessamme tulimme valiokunnassa kuitenkin hiukan toiseen loppupäätelmään. Teknologisaatio voi yksilön tasolla tarkoittaa työpaikan menetystä, mutta yhteiskunnan näkökulmasta teknologian kehittyminen on historian kuluessa luonut aina enemmän uutta työtä kuin vienyt työpaikkoja. Työpaikkojen katoamista on pelätty jo 1700-luvulta alkaen eli höyrykoneiden keksimisestä lähtien. Uusi teknologia työllistää. Valiokunnasta on ilmestymässä raportti nimeltä ”Suomen sata uutta mahdollisuutta – yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia”. Pääpaino raportissa on uusien teknologioiden esittelyssä. Samalla siinä tuodaan esille parisataa uutta ammattia, joita nämä uudet teknologiat tuovat tullessaan.

Esimerkkejä ennakoiduista tulevaisuuden ammateista ovat esimerkiksi robottiturvallisuuden tarkastaja, robottikouluttaja, robottityön suunnittelija, 3D-tulostaja, robottivalmistuksen tarkastaja, kaupunkiviljelijä, nanokuituinsinööri, alustalobbari, kyberturvamies, robottirakennusmestari, lähipalvelunvälittäjä, biosalapoliisi, virtuaaliopas, etäoppimismentori ja joukkoistusrekrytoija.

Myös kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen varmistaminen luo uutta työtä. Yhteiskunnan ekologinen uudistaminen on työtä vaativa prosessi. Suomalainen yhteiskunta ja koko maailma on rakennettava hiilineutraaliksi. On rakennettava vähäpäästöistä energiaa, uudistettava rakennuskantaa ja liikennejärjestelmiä sekä kehitettävä kestävää maataloutta. Samaan aikaan Suomen on tultava toimeen vähemmällä materian kulutuksella eli elettävä resurssiviisaasti. Kaikki tämä luo uutta työtä. Monet asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, että kestävän kehityksen merkitys työn tulevaisuudelle voi olla suurempi kuin digitalisaation.

Suomen tulisi olla edelläkävijä uuden työn luomisessa. Tulevaisuuden työpaikat edellyttävät panostamista koulutukseen, tieteeseen, tutkimukseen sekä kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Valitettavasti Suomi on menettämässä edelläkävijyyttään osaamisyhteiskuntana. Yksi keskeinen syy siihen on hallituksen tekemät valtavat koulutussäästöt. Nämä tehdyt virheet on korjattava, mutta sekään ei riitä. Oppivelvollisuutta on pidennettävä nopealla aikataululla. Tämä päätös olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten, ja nyt tulisi jo pohtia laajempaa osaamistason nostamista. Nuorille on annettava nykyistä paremmat eväät ja edellytykset toimia tulevaisuuden maailmassa ja työelämässä.

Merja Mäkisalo-Ropponen

Kommentit

  • plokkariukki

    Merja, osittain tarinasi pitää paikkansa, mutta luettelemistasi teknologian tuomista uusista ammateista, työpaikoista ei tainnut löytyä ainuttakaan (meille) mutteripojille/tytöille yms. henkilöille sopivaa työtä; ihmisille, joiden koulutustaso jää monestakin syystä käytännön töihin. Näitähän roboteilla ja korkean tason teknologialla mielestäni pääosin korvataan, onko näin? Halutaan tehokkuutta ja työn hinta alas! Käsin tehtäviä töitä jää entistä vähemmän jäljelle ja niistä on tappelemassa yhä suureneva joukko 2/ B-tason kansalaisia, joilla ei ole edellytyksiä ed. mainitsemiisi koulutukseen ja työpaikkoihin. Tarkoittaa nykymenon jatkuessa, että palkkataso edelleen laskee 2/ B-tason työpaikoilla. Toivottavasti olen väärässä!

  • Merja Mäkisalo-Ropponen

    Hyvä plokkariukki, olemme molemmat oikeassa. Kuten itsekin kirjoitin, tietyt työ katoavat ja siksi on luotava täydennys- ja muuntokoulutusjärjestelmä niin että uuteen ammattiin kouluttautuminen on helppoa. Toisaalta luulen, että tietynlaisen käsillä tehtävän työn arvostus lisääntyy tulevaisuudessa. On myös huomattava, että muutokset eivät tapahdu rytinällä, vaan muutos on hitaampaa kuin yleisesti kerrotaan…

  • Eino J. (maallikkona)

    Totta; uutta työtä tai osa työn siirtymänä eri tavoin tehtäväksi on tullut ihmiskunnan kehittyessä, puunuijista hörykoneisiin ja nykyisiin digitaalisiin vempaimiin, joita robotit ja älytietokoneet ovat.
    Mutta kilpailuehtoisesti ajatellen (Suomi):
    – Tuotanto on siirtynyt pois Suomesta halpamaihin. – Palauttaako tulevaisuusselvityksissä robotiikka tuotantoa Suomeen? ..
    – Tekniikan tai tieteen kehitys luo uusia työtehtäviä jos joku sen tuotantoa ostaa, eikö vain? Kuka rahoittaa nuo mainitsemiesi uusien ammattien palkat, vaikkapa nämä bio-alkuiset? verorahoinko?
    – Kestävä kehitys on kaunis teesi, taitaa jo olla lakienkin johtolauseissa, mutta missä sen tulokset (vielä) ovat, tai tulevat olemaan? Koulutuskin maksaa! (retorisia kysymyksiä, luen selonteon)

  • Merja Mäkisalo-Ropponen

    Hyvä Eino J. Erinomaista pohdintaa ja retorisia kysymyksiä. Olen iloinen jos luet tulevaisuusvaliokunnan mietinnöt sekä kesätävästä kehityksestä että tulevaisuusselonteosta. Kestävän kehityksen eteen ei todellakaan ole vielä riittävästi tehty . Toivotaan, että tehdään ennenkuin on liian myöhäistä. Suomella olisi mahdollisuus olla edellä kävijä myös kestävän kehityksen mahdollistavan teknologian luomisessa. Mutta jos emme tee nopeasti oikeita päätöksiä (panosta koulutukseen, tieteeseen, tutkimukseen, innovaatiotoimintaan, tuotteiden tuotteistamiseen ja markkinointiin) menetämme nopeasti mahdollisuutemme pärjätä kilpailussa. Suomi pärjää ainoastaan tiedolla, taidolla ja osaamisella ja siksi näihin asioihin panostaminen on tärkeä tulevaisuusinvestointi. Edelläkävijyys on kilpailuvaltiimme Emmekä saisi menettää tätä kilpailuvalttiamme!

  • RavenWolf

    Täytyy kyllä kommentoida, että totta on, että niitä uusia töitä syntyy tulevaisuudessa. Ongelma on vain siinä, että ne vaativat kokoajan syvemmän koulutuksen ja niitä ei synny, niin paljon kuin mitä automaatiolle menetetään.

    Näissä erillaisissa tulevaisuusselonteoissa ympäri maailmaa tuntuu aina olevan se sama virheellinen johtopäätös, että työt vain muuttuvat. Katsotaan historiaa ja huomataan, että eihän ne työt silloinkaan kadonneet, mutta historian perusteella ei voi ennustaa tulevaisuutta.

    Ongelma on siinä, että ennen koneilla korvattiin lihastyötä. Nyt tietokoneilla korvataan aivotyötä. Kun tietokoneet saavuttavat tulevaisuudessa ihmisen ajattelukyvyn, niin sen jälkeen ihmiskunta jää työttömäksi. Tutkijoiden mukaan saavutamme tämän keinoälyn jo noin vuonna 2050. Tosin massatyöttömyyteen ei tarvita oikeasti mitään huippu älyä. Riittää vaan hyvin spesifisoitunut “keinoäly”, joka toteuttaa tiettyä tehtävää.

    Suosittelen tutustumaan vaikkapa näihin videoihin Youtubesta:

    “Humans Need Not Apply”

    “The Rise of the Machines – Why Automation is Different this Time”

    “The big debate about the future of work, explained”

    “What happens when our computers get smarter than we are? | Nick Bostrom”

  • Merja Mäkisalo-Ropponen

    Kiitos kommentista. Olethan lukenut uusimman Tulevaisuus valiokunnan Radikaalit teknologia – Suomen sata uutta mahdollisuutta – raportin? Se on tällä hetkellä varmaan maailman paras ennakointiraportti. Siinä on osittain vastauksia pohdintoihisi.

Jätä kommentti

*