Yhdessä Savo-Karjalan tieverkoston puolesta

 

Yritysten tuotteista ja tehtaiden tarvitsemista raaka-aineista suurin osa kulkee tiestöä pitkin. Teitä pitkin kulkevat tarpeelliset raaka-aineet ja valmiit tuotteet. Ilman tieverkostoa tavara ja ihmiset eivät pääse liikkumaan. Isoja valtaväyliä pitkin kuljetetaan valmiita tuotteita ja pienempiä teitä pitkin haetaan esimerkiksi maa- ja metsäteollisuuden raaka-aineita. Taloudellinen toiminta tarvitsee sekä päätieverkon että alemmankin tieverkoston.

Tiestön kunnossapidon tarpeita ei voi arvioida pelkästään alueen asukasmäärän perusteella, sillä myös elinkeinotoiminnan tarpeiden huomioiminen on yhtä tärkeää. Ilman toimivaa tiestöä talous pysähtyy. Tiestö on elinkeinoelämälle teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä kaupan tuotantolinjojen jatke, jonka häiriötön toiminta on turvattava. Tavarakuljetuksista noin 86 prosenttia kuljetetaan maanteitse.

Hyvin hoidettu tie on myös ympäristöteko, sillä tieverkon ongelmat, kuten nopeuden vaihtelua aiheuttavat vauriot, sohjo ja jää lisäävät polttoaineen kulutusta ja kasvattavat päästöjä. Hyvä tiestön kunto ja häiriötön liikenne ovat aina vähäpäästöisempi vaihtoehto.

Lisäksi on muistettava, että tiestön kunnolla on merkittävä vaikutus liikenneturvallisuuteen. Esimerkiksi kohtaamisonnettomuuksia voidaan vähentää leventämällä teitä ja lisäämällä keskikaiteita. Routavauriot, tienreunojen mureneminen ja tienpinnan liukkaus aiheuttavat paljon liikenneonnettomuuksia.

Pidemmällä aikajanalle katsottuna teiden päällystemäärät kääntyivät laskuun jo parikymmentä vuotta sitten. Samalla liikennesuoritteet ovat kasvaneet ja liikenteeseen on tullut entistä painavampia rekkoja. Tästä johtuen maantiet kiihtyvästi kuluvat.

Itä-Suomen osalta liikenteen ja tienpidon rahoitus on ollut jo pitkään huolestuttavan pientä ja korjausvelka on kasvanut. Itä-Suomessa teiden päällysteiden kuntoa voi kuvata sanalla surkea. Vähäliikenteisimmän yhdystieverkon kuntonäkymiä voi kuvata jopa toivottomiksi. Rahoitus näiden kunnossa pitämiseen ei riitä alkuunkaan. Saman aikaisesti pitäisi varautua myös alemman tieverkon kunnon heikkenemiseen. Päällystettyjä teitä joudutaan muuttamaan sorateiksi ja samalla on myös kysyttävä, mikä on nykyisten sorateiden tulevaisuus?

Tässä tilanteessa tarvitsemme tehostettua kansallista tienhuoltokampanjaa, jonka aikana panostettaisiin asiaan kunnolla. Liikenneninfran kunnosta huolehtiminen on tärkeä tulevaisuusinvestointi, sillä jatkuva säästäminen tieinfrasta estää alueita kehittymästä. Toivottavasti Savo-Karjalan kansanedustajat löytävät yhteisen tavoitetila tämän asia edistämisessä molemmissa maakunnissa.

-Merja Mäkisalo-Roponen

kansanedustaja (sd)

 

Kommentit

  • Korjausvelka maksuun

    SDP on ollut vaalipuheissaan kovasti kannattamassa etelän jättiluokan ratahankkeita. Esimerkiksi Tampereen rata maksaisi ainakin 6 miljardia, ja sillä saataisiin vain minuuttiluokan aikasäästöjä. Pelkästään kyseinen investointi olisi yli 4-kertainen koko maan tie- ja rataverkon korjausvelkaan suhteutettuna, ja silti jälkimmäiseen kuntoon saattamiseen ei ole löytynyt miltään hallitukselta poliittista tahtoa yli 20 vuoteen. Saisitkohan ohjattua edes edustamasi puolueen tolkun tielle tässä asiassa?

  • Anatoli

    5 tien kunnostusta Mikkeli – Juva on hoitanut KEPUn edustajat.

    Demarit ja “kröhm” Rinne kyllä kaatuu Hussein al-Taeen möläytyksiin ja touhuun, on siinä kokoomuksen Benillä kestämistä, sekä vihreiden Haavistolla. Näiden edustamia ryhmiä Hussein ja muut shiiat tuntuu vihaavan.

  • Merja Mäkisalo-Ropponen

    Hyvät kommentoijat! Itä- Suomen tieasioita ei saada hoidettua muuten kuin alueen kaikkien puoleiden ja kansanedustajien yhteistyöllä. Näin on ollut aina ja näin on myös nyt. Sekä hallitus- että oppositiopuolueiden edustajien on pidettävä ääntä asiasta. Olemme nimittäin näissä asioissa kaikki samalla puolella. Sitä yritin kirjoituksessani viestittää.

Jätä kommentti

*