Yksinasuvien tilanteessa on paljon korjattavaa

Suomessa on noin 1,1 miljoonaa yksinasuvaa henkilöä ja määrä kasvaa vuosi vuodelta. Yksinasuvien osuus aikuisväestöstä on yli 26 prosenttia. Vuonna 2014 kaikista Suomen asuntokunnista oli yhden hengen asuntokuntia 42 prosenttia, kahden hengen asuntokuntia 33 prosenttia ja useamman hengen asuntokuntia 42 prosenttia. Absoluuttisesti suurin määrä yksinasuvia on 35 – 64 vuotiaiden ikäryhmässä. Heidän osuus kaikista yksinasuvista on yli 40 prosenttia. Yli 65-vuotiaista yksinasuvia on lähes 40 prosenttia.

Yksinasuvien taloudelliset elinolosuhteet eivät ole yhdenvertaisia pariskuntien ja perheiden kanssa. Yksinasuvien osuus pienituloisista on muita väestöryhmiä suurempi. Vuonna 2014 yhden hengen talouksista pienituloisia oli 30,5 prosenttia, kun lapsettomista pariskunnista pienituloisia oli 6,4 prosenttia. Myös toimeentulotuen asiakkaista yksinasuvien osuus on yli 70 prosenttia.

Tilastokeskus selvitti vuonna 2012, kuinka paljon työssä käyville yksinasuville ja pariskunnille jää rahaa käteen, kun tuloista vähennetään elämisen ja asumisen kulut. Selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulla pariskunnan euro on yksinasuvan 23 senttiä. Muualla Suomessa vastaava luku on 27 senttiä.

Mistä tämä johtuu?

Syitä on monia, tässä muutama selittävä tekijä:

– Yksiöiden keskimääräiset neliöhinnat ovat huomattavasti korkeampia kuin suurempien asuntojen. Myös yksiöiden vuokrat ovat kalliimpia suhteessa muihin asuntoihin,

– yksinasuvat kantavat asumisesta ja elinkustannuksista aiheutuvat kulut ilman mahdollisuutta jakaa niitä toisen kanssa,

– yksinasuva maksaa yksin täyden arvonlisäveron kaikista hankinnoistaan. Vaikka sohva, televisio ja paistinpannu kuluvat kahden aikuisen käytössä enemmän kuin yhden, niin käytännössä yksinasuva maksaa näistä hankinnoista tupla arvonlisäveron,

– yksinasuva ei saa työasuntovähennystä,

– kotitalousvähennys on yksinasuvien talouksissa pienempi,

– asumiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut kohdistuvat yksinasuviin yhtä suurena kuin pariskuntiin eli asumiskustannukset tuplautuvat

– kotitalouden sähkön kulutukseen perustuvat sähkövero, sähkönsiirtomaksu ja niistä maksettava arvonlisävero ovat yksinasuville käytännössä kaksinkertainen pariskuntiin verrattuna.

Yhteenvetona voidaan todeta, että yksinasuvien elinkustannukset ovat korkeammat kuin pariskuntien jäsenillä ja tämä selittää osittain köyhyyttä. Toisaalta yksinasuvissa on lähes kaksikertainen määrä työttömiä verrattuna pariskuntiin ja heillä on todettu olevan myös enemmän terveyteen liittyviä ongelmia kuin muilla väestöryhmillä.

Mitä pitäisi tehdä?

Ennen vaaleja erityisesti Keskustapuolue lupasi korjata yksinasuvien tilanteen. Hallitusohjelman kärkihankkeissa luvataan tehdä selvitys yksinasuvien asemasta yhteiskunnassa. Selvitys ei toki yksin riitä, vaan esimerkiksi monen edellä mainitun asian korjaaminen edellyttää lakimuutoksia. Yksinasuvien tutkimus on Suomessa lähes olematonta ja siksi myös tutkimustiedon hankkimiseen tulisi panostaa. Tärkeitä kysymyksiä on muun muassa selvittää, miksi yksinasuvilla on enemmän työttömyyttä ja onko köyhyyden ja työttömyyden lisäksi muita selittäviä tekijöitä yksinasuvien suuremmille terveysongelmille?

Jos olet yksinasuva tai muuten kiinnostunut yksinasuvien tilanteesta, kannattaa ottaa yhteyttä Yksinasuvat ry:n. Heidän sähköpostiosoitteensa on: posti@yksinasuvat.fi

Merja Mäkisalo-Ropponen

Kansanedustaja

Kommentit

  • Ei-vapaaehtoisesti sinkku

    Yksineläjät ovat vähän niin kuin vanhukset, heidänkään asiat eivät kiinnosta lopulta ketään niin paljon, jotta asioille vaadittaisi muutosta.
    Kuitenkin suurin osa ihmisistä on jossain kohtaa elämäänsä yksinelävä.
    Ja vanhus.

    • Merja Makisalo-Ropponen

      Yksin asuvia on kuitenkin yli miljoona, joten luulisi vähitellen kiinnostavan. Mielestäni on hyvä, että tämä Yksinasuvat ry on nyt perustettu. Vaikuttamisessa tarvitaan joukkovoimaa. Hyvää kesää!

Jätä kommentti

*