Yleisradiota kannattaa kehua

Viime viikolla käsiteltiin eduskunnassa Ylen hallintoneuvoston kertomusta vuodesta 2020. Yhteiskunnassa korona hallitsi koko vuotta ja Ylen merkitys kasvoi vuoden aikana entisestään. 96 prosenttia suomalaisista säännöllisesti käytti jotain Ylen palveluita, ja esimerkiksi television katsojaluvut nousivat merkittävästi. Koronaan liittyvät uutiset, valtioneuvoston viralliset tiedotustilaisuudet sekä koronauutisartikkeli tavoittivat miljoonia suomalaisia. Vuosittain tehtävän kyselytutkimuksen mukaan 86 prosenttia suomalaisista luottaa Ylen uutisiin.

Yle myös omalta osaltaan pyrki tulemaan vastaan tapahtuma-alan ja kulttuurin ja urheilun haasteisiin sitä kautta, että Yle lähetti enemmän kotimaista musiikkia. Edelleen Yle Olohuone -virtuaalikonsepti järjestettiin ja kotimaista urheilua esitettiin enemmän. Samoin myös yhteistyötä kotimaisten tuotantoyhtiöiden kanssa vietiin eteenpäin.

Henkilökunnalle vuosi oli haasteellinen. Työtä tehtiin paljolti etänä, ja osa työntekijöistä oli jaettu ryhmiin, jotta varmistettiin se, että on ainakin riittävästi terveitä työntekijöitä, jotta pystytään tästä julkisen palvelun tehtävästä myös korona-aikana selviämään, ja tässä onnistuttiinkin erinomaisesti.

Tavoitteena oli myös edistää suomalaista keskustelukulttuuria, joka sosiaalisessa mediassa, kuten kaikki tiedämme, on kärjistynyt varsin voimakkaasti viime aikoina, ja siinä käynnistettiin ”Hyvin sanottu — Bra sagt” -projekti, jossa on mukana lukuisa joukko kansalaisjärjestöjä ja myös valtiojohtoa.

Yle on kiitettävästi toteuttanut tehtäväänsä yhdenvertaisuuden, suvaitsevaisuuden ja kulttuurisen moninaisuuden edistämisessä. Ne ovat todella tärkeitä tavoitteita Ylelle, ja Yle on myös onnistunut näissä asioissa hyvin. Saavutettavuuden tavoite on myös liitetty entistä kiinteämmin osaksi koko tarjonnan suunnittelua ja asiakaskokemusta, ja tämä on vammaisten yhdenvertaisuuden kannalta erityisen merkittävä asia. Saavutettavuusdirektiivin voimaan astumisen myötä Ylellä on myös ollut merkittävä rooli ohjelmatekstitysten kansallisten laatusuositusten laadinnassa.

Myös muita saavutettavuuden kannalta tärkeitä asioita on kehitetty Ylessä, ja se on monella tavalla jopa edelläkävijä, mutta vammaisten oikeuksien näkökulmasta toivon yhtä kehittävää otetta jatkossakin, sillä paljon on vielä tehtävää esimerkiksi suoratekstityksessä, viittomakielen tulkkauksessa sekä kuvailutulkkauksessa. Myös suomen ja ruotsin kielen oppimista tukeva Ylen Kielikoulu on kiitoksen arvoinen asia, ja se hyödyttää erityisesti maahanmuuttajia.

Tämä kaikki osoittaa hyvin konkreettisesti sen, että tarvitsemme tässä ajassa vahvasti luotettavaa ja saavutettavaa mediaa, joka tuo niin kotimaan kuin ulkomaan tapahtumat nopeasti lähelle kansalaisia. Kattava uutisointi, yhteiskunnallisten ilmiöiden taustojen avaaminen ja keskusteleva tyyli ovat olleet Ylen toiminnan peruspilareita jo pitkään.

Tämä toiminta palvelee parhaalla mahdollisella tavalla kansalaisten tiedonsaantia ja näin myös demokratian toteutumista. Juuri pidettyjen kuntavaalien heikko äänestysprosentti viimeistään osoitti kouriintuntuvalla tavalla, että tälle on yhteiskunnassamme edelleen suuri tarve.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

 

 

Jätä kommentti

*