Näistä koskireitin joutsenista taas. Vuosi sitten tilanne oli, että leskeksi jäänyt koiraslintu pariutui uuden naaraan kanssa. Kesällä ne pesivät uuteen paikkaan, pieneen saareen. Naaras oli todennäköisesti ensikertalainen, koska muni vain kaksi munaa. Lentokykyiseksi varttui yksi poikanen. Kenties taas joku joutseniin erikoistuneista ilveksistä sai paistin. Juuri nyt pari touhuaa pesällään täyttä päätä. Komea keko näyttää tulevan. […]
Moikka pitkästä aikaa. On siellä varmaan ajateltu, että nyt sillä on se eläkeläishoppu. Ei ole ehtinyt antaa kuulua itsestään. No nyt kuuluu. Onpa ilimoja pielly ja satanu harvasepäivä. Ulkomaillakin tuli käytyä ja sieltä löytyi uusi rakas. Syntynyt kanssani samana päivänä, kesäkuun 25:s. Minua 37 vuotta nuorempi. On tosi hyvännäköinen ja reipasotteinen. Kumpuilevat pinnanmuodot, rehevät laaksot […]
Viime vuoden puolella kirjoittelin kotijärveni joutsenparin kohtaloista. Lyhyt kertaus: Pari sai useana vuonna poikasia. Viime kesän viidestä poikasesta neljä ja aikuinen naaraslintu päätyivät ilmeisesti ilveksen ruuaksi. Yksi poikasista varttui lentokykyiseksi isäjoutsenen suojeluksessa. Syksyllä niiden joukkoon ilmestyi vieras aikuinen joutsen. Kolmikko vietti yhdessä koko loppusyksyn. Kuvasin sen viimeisen kerran 26. lokakuuta. Lentosuunta oli etelään.
Närhi nokkii läskiä, vaikka perivihollinen on vain sianmitan päässä. Muuan sotilaskomentaja on sanonut: Voidaksesi suojautua viholliselta sinun pitää ensin tietää kuka hän on. Tuo äskeinen on niin sanottu sotilaallinen doktriini. Tuskinpa närhi on lukenut tai kuullutkaan moisesta. Silti se toteuttaa oppia kirjaimellisesti jopa perivihollisensa suhteen.
Kotijärven joutsenkolmikkoa on mahdoton enää tunnistaa suuresta syysparvesta. Kirjoittelin syyskuun alkupuolella kotijärveni joutsenkoiraasta, jonka puoliso ja neljä poikasta katosivat. Todennäköisesti ilves otti ja vei. Jäljelle jäi koiras ja yksi poikanen. Pohdiskelin isäjoutsenen tulevaisuutta parisuhdemarkkinoilla. Arvaatteko mitä? Tässä vähän aikaa sitten oli hirmuinen säpinä menossa! Tynkäperheeseen on liittynyt kolmas osapuoli. Eihän sitä millään voi tietää, onko […]
Syyspulmunen sulautuu kuhmolaisen metsäautotien valkoisten ja ruskeiden murskeenpalasten joukkoon. Pulmunen jos mikä on lintu, joka yhdistetään varhaiskevääseen. Se näyttäytyy näillä korkeuksilla jo maaliskuussa ja isompina joukkoina huhtikuun puolivälissä. Pulmunen tulee ja menee. Sen kevätmuutto johtaa Pohjolan katolle, suurtuntureille pesimään. Ei ole tullut pieneen mieleenkään, että pulmusen voisi tavata syksylläkin. Sellainen sattuma osui kohdalle vuosi takaperin […]
Kirjoittelin alkukesällä kotijärvellä asustavan joutsenperheen äkillisestä kadosta. Melko lyhyessä ajassa viidesta poikasesta katosi neljä ja toinen emolinnuista. Jäljelle jäi siis yksi poikanen ja toinen puolisoista. Epäilen, että joutsenet joutuivat ilveksen saaliiksi.
Osuin toukokuun lopulla maisemaan, jossa asusti lapinharakkapari. Huomasin toisen linnuista kuivan kelon latvassa. Se tähysteli valtakuntaansa; viitisen vuotta sitten hakattua kumpareista maastoa. Aukiota halkaisevaan puronotelmaan oli jätetty kymmenmetristen kuusten jono. Sieltä löytyi pesä. Kuvauksen kannalta paikka oli tukkoinen. Vasta kesäkuun ensimäisellä viikolla poikasten lähdettyä pesästä pääsin toteuttamaan tavoitteeni saada lentokuvia. Poikue oli hajantunut miehen korkuiseen […]
Kun olin astumassa metsästäjän saappaisiin, isäni neuvoi: ”Älä tuhlaa ruutia harakoihin.”
Lehden päätoimenhaltija soitteli ja pyysi kauniisti, että ryhtyisin bloggaajaksi. Lupasin sillä ehdolla, ettei työstä makseta ja että aihe liippaa useimmiten luontoa.
