Kuinka Turun tauti alkaa

Viikonlopulle tuli tieto Turusta, jossa mennään Postin malliin sopimusten heikentämiseen. Niin, onko yksinomaan Turun tautia, lisätään vaikka Rauma, ja mitä nyt sitten onkaan tulossa.

Kuinka kaikki käynnistyy?

Suuren kaupungin, kunnan peruspalvelujen ulkoistaminen lähtee pienestä piiristä. Valtuuston hyvävelikerhosta, puoluetunnus yleensä kok. Siis ruokapalvelut, laitoshuolto, kiinteistönhoito, pesulaa jne, monesti niitä vähän pienemmällä palkalla työskenteleviä. Sekin, että kyseisellä perustyö porukalla on harvemmin edustajia valtuustossa tai kuntien hallituksissa. Joo ihan turha sanoa, etteikö ole politiikalla väliä, on sillä ainakin, jos sinulla on kavereita päättämässä, sitä voi miettiä?

Seuraavaksi..

Välivaihe on puoliulkoistus, liikelaitos, ja taloudellinen eriytyminen varsinaisesta kaupungin taloudesta. Tässä vaiheessa jo mukaan tulee yrittäjien kuoro huutamaan väärin tehdystä työstä, valittavat yleensä kilpailuvirastoon ihan vaan vittuillessaan. Meneehän sitä yhteiskunnan rahaa muutenkin, miksi ei turhiin selvityksiin.

Työntekijöille annetaan tarkemmat työohjeet, rajat työn tekemiselle. Tällä on varjopuolena se, että niitä rajoja ei ollut silloin kun oltiin yhtä ja samaa. Entiset työkaverit kaupungin työpisteistä moittivat huonosta työstä ja työn kalleudesta.

Kalleus johtuu ihan siitä, että ennen sama palvelu ei maksanut. Onhan se kummallista, kun ennen laitoshuoltaja keitteli kahvit ja hoiti paljon pientä puuhaa, onko kaikesta jotain maksettava?

Samaan aikaan päätöksenteossa, omistajaohjauksissa tai kaupungin hallituksissa asetettaan entistä kovempia tavoitteita ulkoistamalleen palvelulle. Luodaan myös pikkuhiljaa kilpailuasetelmaa omille palveluille, kuulemma parantaa juoksua. Haetaan osakilpailutuksista vauhditusta alun perin omien palveluiden heikentämiseen.

Mitä sitten..

Näissähän ulkoistuksissa puolustellaan, että veronmaksaja on se kuka voittaa, eikö? No höpö, höpö, päättäjä hakee vaan oikeutusta omille päätöksilleen. Päättäjän vastuu onkin yhtä tyhjän kanssa, yksinomaan osto-osaaminen ja sopimusosaaminen eivät yllä päätettävien asioiden tasolle. Kuunnellaan sitä tuttua yrittäjäkaveria saunan lauteilla.

Se mitä Turussa käy, sopimus-shoppailu, onnistuu varmaan muuallakin. Työntekijän näkökulmasta katsoen heikennys on heikennys. Se vähentää halua tehdä työ kunnolla, laadukkaasti. Työntekijä miettii varmaan, että miksi juuri hänet, pienipalkkaisen täytyy osallistua kaupungin talouden parannustalkoisiin.

Lyhyesti case peruspalvelut, ulkoista, heikennä palvelua, arvostele julkisesti, tarjoa huonompi työehtosopimus, pilko palvelut osiin ja loppujen lopuksi myy jollekin monikansalliselle.

Kaiken saa heittää hukkaan, myös osaavan työvoiman…et kuitenkaan kuin kerran. Säästökohteena oleva kiittää, jos muistaa niin seuraavissa päättäjien valintatilaisuudessa, koska politiikalla on väliä kummikin.

Reijo Räsänen

Kommentit

  • Suhmuroija

    Olen aina ymmärtänyt, että “turun tauti” liittyy enemmänkin kavereiden väliseen suhmurointiin, politiikassa. Joka kylläkin on aika lailla sittemmin todennettu pienissä kunnissa olevan laajemmin esiintyvää?
    Tuntuu nämä Leppävirran, varkaudet ja pieksämäet suhmuroinnin mestareina esiintyvinä?

Jätä kommentti

*