Maakuntaan vai yhtiöihin, vai caymansaarille

onko niin miltä näyttää

Kaikenlaisen kiky-keskustelun ja rahanjakoon liittyvien asioiden sivussa on käyty kokoajan työntekijään vielä suuremmin vaikuttavaa vallanjakoa. Suomen historian suurimpiin työntekijöiden työsuhteisiin ja alustavasti työehtojen heikennyksiin vaikuttavat asiat on sisällytetty maakuntauudistukseen ja soteuudistukseen.

kenen kukkarolla ja kuka

Alkutahdit lyötiin kiky-sopimusta valmistellessa, jossa hallitus harjoitti oman näköistään edunvalvontaa. Siinä oli ensin julkisen työntekijän asettamien vastakkain yksityisen puolen kanssa, jossa hajotettiin ammattiliittojen vaikutusta. Taitavuutta koko paletti hallituksen kovan linjan edunvalvojilta. Tämähän saatiin syyllistämällä julkisen työntekijän työ ja asema yleensäkin työmarkkinoilla versus yksityinen työ, siis ihan perus kateudella, hyvin upposi.

Loppujen lopuksi eipä ilmeisesti kukaan työntekijätasolla ollut voittajien joukossa, vai menikö minulla jonkin voittajan haastattelu ohi? Työntekijät saatiin hyvämielen lähettiläiksi kun Suomen taloutta alettiin pelastaa, no nyt on kai nähtävissä kenelle säästyneet eurot ovat menneet, eli vaalien alla annettujen lupausten mukaan yritysmaailmaan.

Uudet asetelmat alkaa sitten maakunta- ja soteuudistuksessa. Asetelman palaset ovat samanlaiset kuin liikennekaari-hankkeessa. Yksi nurkka kerrallaan lupaillaan yhdelle jos toiselle hyvää. Vakuutetaan henkilöstön suuntaan yhteistoiminnasta ja sen toimivuudesta, joo näin on pinnallisesti. Toinen ryhmä on yrittäjät joita viedään kuin pässiä narussa. Valmisteluvaiheessa yrittäjille luvataan paikallisten yritysten olevan maakunta- ja soteuudistuksessa kärkenä. Sehän tässä harmittaa, että pienyrittäjät tekevät työn puhumalla kilpailusta, hankintalaista ja lakiin vedoten monikansalliset vie karkin paikallisilta. Ai miksi väitän näin, no asiasta keskustelin yhden keskeisen maakunta- sotepäättäjän kanssa ja hän sanoi, että laki on laki. Ihmettelen vielä, että mihin asettuu ns.kolmas sektori? miten se käytännössä eroaa muusta yritystoiminnasta, rahallahan ne palkat sielläkin maksetaan?

menettääkö paikallisuus kuinka paljon

Laki on kuinka se kirjoitettaan. Nyt on niin monta lakia valmistelu vaiheessa, jossa ollaan muuttamassa työntekijään vaikuttavia asioita, mm valinnanvapaus, ja siihen yhdistämällä hankintalaki. Maakuntalakiluonnos jo yksistään pirstaloittaa kuntakentän ja varsinkin tukipalvelut. Tukipalveluiden osalta ollaan menossa siihen asentoon, jossa isot vie pieniä. Paikallisuus on veroeurojen osalta haave, samoin läpinäkyvä päättäminen, kun kaikki valuu eri yhtiöihin. Onko tällä kaikella sitten työllistävää vaikutusta, vastaan, että on. Jo yksinomaan eri alojen ja yhtiöiden valvontaan ja hallituksiin uppoaa lukematon määrä henkilötyövuosia. Toinen työllistävä vaikutus kai on kun yrittäjät rustaa kilpailulakien mukaisia papereita, mutta jo yksinomaan näissä asetelmissa monikansalliset ajavat ohituskaistaa ohi.

onko voittajaksi löytymässä loppujen lopuksi kukaan

Koko maakunta- soteuudistuksessa on samoja piirteitä kun nobel-voittajan eri kaveruuksilla tai tulkinnoilla. Poimitaan rusinoita pullasta, ja ollaan itse kukin oma etupiirin vartijoita, myös minä puolustaessa pienipalkkaisten pärjäämistä. Henkilöstön edustajalla vaan ei ole pääsyä vaikuttamaan samalla tavalla kuin esim. isojen monikansallisten jättifirmojen. Pitäisi kai muistaa siinä vaiheessa kun Suomi-niminen eri yhtiöiden maailma on totta, niin mikä on jäänyt?

Se unohtunut on tavallinen kansalainen joka odottaa että saa sosiaali-ja terveyspalvelut edes jollain tavalla.

Reijo Räsänen katsantoa henkilöstön suunnalta

Jätä kommentti

*