Mielikuvaa toiselta laidalta
Päivän lehdessä oli markkinoinnista ja viestinnästä. Ajatus asioiden tarpeellisuudesta saadaan läpi huomaamatta. Haluaako joku jotain, ilman että on syntynyt tarve hankkia jotain tai saada se. Onko se vähä kun lapsi menee karkkikauppaan, niin karkin tarve kasvaa, tai miesväki jonnekin varaosakauppaan, miesten tavarataloon. Viestinnällisesti on varmaankin onnistuttu kun tapahtumaketjun loppupäässä kauppa tehdään.
Johdantona tuo oli sitten tähän työelämän markkinointiin, tai viestintään. Rummutus ihmisen valinnanvapaudesta elämän eri tilanteissa on alkanut piilomarkkinoinnin keinoin. Saat valita itsesi suhteen mitä haluat, julkinen terveydenhuolto paha, yksityinen hyvä. Saat valita ihan itse jne..työttömyyskin oma vika. Kaikessa haetaan mallia milloin ruotsista, saksasta..mikä vaan rummuttajaa omien mielipiteiden hyväksi luettamiseksi paremmin pätee. Tämä oman valinnan itsekeskeisyyden esittäjät esitetään uusina moderneina ihmisinä. Niin, valintojahan helpottaa kummasti jos sinulla on oikea mahdollisuus tehdä niitä. Valinnan vapauden uskomusten viljely antaa kuvaa yksilön vapaudesta ja voimasta työelämän uusista tuulista. Jos et tähän usko, niin et ole minäoyn hyvä yrittäjä.
Viimeisin itsekeskeisyyden alttarille marssitettiin paikallinen sopiminen. Itse selvitystähän teki useassa eri työnantajaliittojen tehtävissä marinoitunut henkilö. Oman ilmoituksen mukaan sanoi myös keskustelleensa työntekijäjärjestöjen kanssa. Tuli muuten semmoinen olo, että on juotu kahvit ja juteltu säätilasta.
Kätilöt unohtuivat, kun hallitus keksi, että selvitysmies saa hoidettua saman asian epämääräisellä paperilla. Jo hesalainen professorikin sanoi, että hänen oppilaansa osaavat parempaa ja selvempää tekstiä tuottaa. Kun kerran saksan malliin verrataan, niin missä siitä oli esimerkiksi minituntitaksa, joka on vertailumaahan tehty, missä aito sopiminen tasapuolisesti. Koko paketti onkin yksi monista ns.pakoista.
Mitä tämä sitten on käytännössä? Jo yksinkertaisuudessaan kiistoja, lakkoja, kannanottoja. Työn tuottavuus varmasti kärsii kaiken sorttisesta neuvottelusta. Tuskinpa siellä yritysmaailmassakaan ollaan valveutuneita jatkuvaan neuvotteluprosessiin. Väittämien parhautta esitteli yksi yrittäjien edustaja, joka väitti paikallisen sopimisen tuovan 65000 työpaikkaa. olisikin mielenkiintoista nähdä kuka on laskenut ja millä matematiikalla sen. Väitänkin samaan hengenvetoon, että rauha työmarkkinoille ja pitkäkestoinen kolmikanta tuo 80000 työpaikkaa, siinä on nollasopimukset poistettu, minimituntipalkka sovittu jne.
Ovatko tämmöiset työelämän kauppatapahtumat se millä muka Suomi nousee, missä jo yksinomaan tämä paikallisen sopimisen malli laittaa monen keskeisen työelämän lain uusiksi.
Siis oikeasti, nyt vasta työelämä onkin menossa sekaisin, kenelle tämä kiitos kuuluu?
Reijo Räsänen paikallismarkkinoinnin ja yhteistoiminnan toinen laita
