Reiskalta vielä veroista ja rehellisyydestä

Vielä veroista, jos ei ole jo liikaakin. Niin, kuka muistaa läpyskän, jossa lueteltiin paikalliset tiedot? Olikohan jonkin rotary-yhdistyksen tekemä, tai jotain sinnepäin. Siihen aikaan oli selkeys niissäkin tiedoissa. Kylän tai kaupungin arvovalta näkyi siitä. Oli selkeästi erotettavissa kuka on kukin. Kunnanjohtaja, pankinjohtaja, kylän kauppias, apteekkari ja tietenkin kunnan lääkäri, se jumalasta seuraava. Tämähän tuntui jotenkin rehelliseltä, ei suin surminkaan epäilty näiden pätevyyttä tai arvoa…niin se läpyskä oli muistini mukaan rollikalenteri. Rakkaalla lapsella oli varmaan muitakin nimiä.

Nykyajan rollikalenteria vastaa sitten nämä internetin syövereistä saatavat tiedot. Kätevästi klikkailet kotosalla. Pääset kurkkimaan salaisesti ja jopa pahoittamaan mieltäsi. Pahoitettiinko ennen mielensä sillä tavalla kuin nyt, en usko. Hymähdeltiin ehkä enemmän sille kun kylän pankinjohtaja tienasi piirun verran paremmin kuin kunnanjohtaja. Ehkä myös ei senkään takia työmies uhrannut mielipahalleen tai kateudelleen aikaa, kun tiesi pelin ja ansainta mekanismin rehelliseksi, tai uskoi näin.

Kuinkas tämä asia on nyt? Mielipahaa tuskin työmiehelle, enemmänkin suurta ärsytystä ja harmitusta( tähän olemassa kieliopillisesti muukin ilmaisu). Mistäs moinen? Onko syy 80-luvulta alkanut uusliberalistinen ja globalisaation ihannointi? Nykyajan verokalanterin johto onkin muuta kuin ennen. Tämän kvartaalitalouden bisneksentekijät ovat vallanneet kärkisijat pois potkimalla henkilöstöä tuloksen tekemisen saavuttamiseksi. Ei kai ihme että työmies, duunari ei suinkaan enää arvosta näitä nykyajan rollikalenterin edustajia.

Toki voidaan miettiä, että onko edes järkevää ihannoida entisiä hyviä aikoja. Eipä kai, kun on jo alettu kasvamaan nopeampaan sykliin työpaikkojen vaihtumisessa, irtisanomisissa. Lähinnä kai kunnioitus työnantajaa kohtaa on myös mennyt. Kuka osaa enää arvostaa semmoista työnantajaa, joka katsoo työpaikkaa ja tulosta neljännesvuosi syklissä. Eihän se luo tulevaisuuden uskoa työn tekemisestäkään, kun ei työnantaja ajattele tulevaisuutta neljännesvuotta pitemmälle.

Ketäs sieltä kalenterista häviää? Varmaankin metsäteollisuuden johtajat. Ei kai tarvitse kadehtia pelkkää vessapaperin keittäjiä, kun Amerikkakin jäi valloittamatta. Katoava luonnonvara kalenterista wanhoista hyvistä ajoista on sitten kunnanjohtajat, kyläkauppiaat ja kunnanlääkärit. Kuntaa johtaa konsultit, marketit rakennettu peltojen koristeeksi ja kunnanlääkäri enää haavekuva.

Uuden sote-ratkaisun myötä tulemme näkemään kalanterin kärjessä terveysalan yrittäjät. Ei ne pienyrittäjät , vaan monikansallisten terveysbisneksen johdon. Kuka oikeasti uskoo, että nämä firmat tulevat tekemään hyvinvointia. Kyllä ne takovat tulosta. Työntekijä ja asiakas ovat pelinappuloita, samoin hyväuskoinen päättäjä seuraamalla rahojensa menoa kaukaisille saarille.

Niin, kuinka tämä nyt työhön liittyy? Työmies, duunari ei enää pidä samalla tavalla rehellisinä näitä nykyajan rollikalenterin kärkinimiä. Kuinka voikaa arvostaa, kun se työnantajakaan ei enää arvosta työntekijää.

Reijo Räsänen , jalkapallopelin katsominen mänsesterin punaisten lasien läpi

Jätä kommentti

*