Sote-ratkaisun mukana tukipalvelut myyntiin

Sosiaali- ja terveyden huollon uudistus ja maakuntien perustaminen, eli jokaiselle jotakin ratkaisu. Kiiltokuvamainen suunnitelma yhdistää tätä ratkaisua ajavien omaa etupiiriajattelua, ja miksi he eivät muka toteuttaisi kun kerran on mahdollisuus. No sen syvemmin ei ole hyvä jäädä pähkäilemään, tulee muuten paha olo.

Unohdan sujuvasti nyt sitten varsinaisen terveydenhuolto ja sosiaalialan työntekijät, palomiehet, elyn, avin jne työntekijät. Monet tästä ryhmästä siirtyvät uuteen uljaaseen maakuntaan vanhoina työntekijöinä. Kysymyksiä herättää enemmän kuka ja miten tukipalvelu-henkilöstöstä jatkaa tai saa jatkaa maakuntaan sidoksissa olevaan työhön?

Mistä kaikki alkaa?

Otetaan tarkasteluun laitoshuolto ja kiinteistöhoito, koska heistä on tehty jo pitemmän aikavälin suunnitelma. Isojen kiinteistö- ja siivousfirmojen strateginen linjaus kyseisten ammattien koulutuksien vaativuuksien höllentämiseen, esimerkkinä laitoshuoltajan koulutuksen muuttamien toimitilahuoltajaksi. Tällä haetaan helpompaa reittiä terveydenhuollon kohteisiin ja sitä kautta jalansijaa. No ehkä puutteelliseen osaamiseen firma järjestää päivän pikakurssin vaikka terveydenhuollon aseptiikasta..siis ehkä.

Maakuntalakiehdotus, voimaapanolaki ja järjestämislaki

Kun seuraavaa askelta katsotaan, niin koko pakettiin ja tukipalvelutyöntekijöiden tulevaisuuteen vaikuttaa nuo kolme lakiehdotusta. Suurimmalta osalta ehdotuksia on ollut tekemässä Pöystin alaiset virkamiestyöryhmät, mukana ns. asiantuntijoita. Lakiehdotuksessa näkyy selkeästi erään asiantuntijan rooli, tämä näkyy mm. maakuntalaki §127 kirjauksessa, jossa mallinnus on suoraan erään valtion kiinteistöhallintayksikön toimintakäsikirjasta. Toki lakiehdotus mainitsee maakunnan liittymisestä omistajuuteen osakkaana, kun sillä saadaan työ halvemmaksi, niinpä. Missään ei varmaankaan enää tavoitella minkään sortin laatua? Tässä kaikessa on käyty tai käydään kauppaa lakiehdotuksien kautta monikansallisille firmoille kiinteistönhoidon alalla. Valtion kiinteistöhallintayksikön tapauksessa ei voida puhua mistään kytköksistä, eihän, kun katsoo mikä tai kuka siellä operoi? Nehän on yhteistyökumppaneita, joilla on intressejä päästä veroeuroihin.

Maakuntalain pykälät §124-127 ja §133 antaa jotain kuvaa siitä miten maakunnalta valta menee näihin palvelukeskuksiin, ja samalla yksi palanen toiminnoista, jossa matalapalkkaisen työntekijän asema ei ole häävi.

Tuleeko kipukohtia tai hallintohimmeleitä

Läpi mennessään kyseiset lakiehdotukset saattavat pulaan tai tarkasteluun jo olemassa olevat, toimivat palvelukokonaisuudet, mitä näille käy tässä murroksessa? Monikansallinen tulevaisuuden tuottaja haluaa varmaan pistää lusikkansa sotesoppaan, onhan mahdollisuus myös päästä hallitsemaan markkinoita. Kenellä on sitten kipukohtia? Lähinnä kai kunnilla, osaa kiinteistöistä ja palvelutuotannosta kuntapäättäjillä tai maakunnan päättäjillä ei ole käytännössä sananvaltaa

Lisäkustannuksia on mahdollisesti purettavista toiminnoista, ja ehkä uudelleen ylösajettavista palveluista. Hallintohimmelit lisääntyvät kun loppukäyttäjä ja palvelua hallinnoiva päättäjä on kaukana toisistaan.

Itseäni ihmetyttää maakuntien ns. munattomuus tai kykenemättömyys nähdä tukipalveluhenkilöstöä osana hyvinvoivaa uutta ja uljasta kokonaisratkaisua.

siteeraan alivaltiosihteeri  Tuomas Pöystiä ” sote- ja maakuntauudistuksissa monipuolinen vuorovaikutus on osa lainvalmistelua”

niinpä, puhua saa hienoja korulauseita, jotka ei käytännössä reaalielämässä tarkoita yhtikäs mitään pienipalkkaisia kohdeltaessa.

Reijo Räsänen , sotevahti

Kommentit

  • Ari Niemeläinen

    Entisenä kiinteistöpuolen työntekijänä näen samoja ongelmia kuin Reijokin. Kun kiinteistöissä ja tukitöissä työt pirstotaan ulkopuolisille ja useille tahoille, jää muunmuassa pitkäjänteinen kiinteistöjen, töiden valvonta ja seuranta tekemättä tai sitten on näihin palkattava eri toimijat. Nyt ollaan jo tilanteessa, jossa vastuun ottavaa henkilöä palautteelle ei löydä erkkikään, on kyse sitten siivouksesta, ruoan toimittajasta tai jostakin muusta tukityön alueesta. Ymmärtääkseni suunnitelluissa malleissa toimija-ketjut vain pitenevät ja tulevat entistäkin monimutkaisemmiksi, tulevatko edullisemmaksi? Työn kasvottomuus on päivän trendi, ei ole mun homma, miten usein tämän kuuleekaan ja tullaan kuulemaan?

Jätä kommentti

*