Suomessa, tässä jääkendon ja keppitappelun hurmiossa elävässä kansassa on median kautta annettu ymmärtää, että työntekijä on sukupuuttoon kuolemassa. Vallanpitäjät tarjoavat ratkaisuksi yrittäjyyttä. Koko hallitusohjelma on yhtä yrittäjyyspakettia. Ylä-asteikäisille vedetään opintotapahtumia yrittäjyydestä. Työttömän pelastus onkin Ek:n ja Suomen yrittäjien mielestä ainoastaan oma yritys, ei siis niinkään väliä onko töitä, kuhan vaan kaunistaa tilastoja.

Niinpä, kun aukaisee minkä tahansa viestintä välineen, niin halutaan antaa se kuva, että tämä maan pelastamiseksi ei ole muuta mahdollisuutta kuin ihan mikä tahansa yrittäminen. Eikö siis enää olekaan kunnon, rehellinen työntekijä arvossaan?  Tähän mennessä onkin jo työttömät haukuttu maanrakoon saamattomina ja työtä vieroksuvina pummeina. Saammeko kohta lukea että perustyötä tekevä ei ole moderni ja innovatiivinen kun ei perusta yritystä?

Julkisuuttahan tämä yrittäjyyden torvensoitto saa milloin missäkin foorumissa, esim. tämän viikonlopun ylellä yrittäjien Pentikäisen haastattelu, Harkimon tulevaisuus blokkaaminen. Hupaisinta onkin, että jo aiemmin oli lasten (nämä alle 18v) pilke, marjanpoiminta, maansiirto ym jutut. Aivan samaa shaibaa, silloin kun eläkkeelle pääsyä oltiin jatkamassa, marssitettiin yli-ikäisiä lehtien palstoille kertomaan kuin mukavaa painaa töitä 70 – kymppisenä.

Tapahtuuko edes tulevaisuudessa

Milloin tehdään juttu jostain matalapalkka-alan duunarista, joka sanoo, että on kiva käydä töissä, pomo on kiva ja asiat saadaan sovittua hyvässä hengessä? Eikä kiinnosta pätkääkään yrittäjyydet. Annettaisiin nuorille sekin kuva, että töitä voi tehdä ja saada toimeentulo ilman mitään kouhotuksia. Eipä varmaan ole lähiaikoina tulossa, median omistavat näet yrittäjien kaverit.

Näkymättömämpi tempaus

Entäs toinen vaalien jälkeinen tempaus, joka alkoi jo vähän ennen vaaleja ja uusi hallitus antoi vihreää valoa, että annetaan taustatukea. Siis tämä että, kunnat harjoittavat yrittäjien mielestä jopa laitonta toimintaa ja toiminta tapahtuu kilpailulla alueilla, joka haittaa yritystoimintaa. Siellä kun kaupunki, kunta tai sairaala tarjoaa henkilöstölleen työpäivän aikana ateria, niin se haittaa yrittäjien mahdollisuuksia. Ympäri suomen-niemeä on reklamoitu kilpailuvirastolle vääristyneestä toiminnasta. Tai kun kaupungin tai kunnan oma kuorma-auto ajaa omia ajoja, niin tämä laittaa paikalliset autoilijat konkurssivasaran alle. Miksi siellä yrittäjissä ei reklamoida vaikka ison tehtaan, tai muun työpaikan omista ajoista, tai henkilöstöruokailuista? Tällä vastakkain asettelullako tätä maata rakennetaan?

He, siis yrittäjät ovat saaneet julkisuuteen termin ”terve kilpailutus”. Mikään kilpailutus ei ole terve! Enemmänkin iskee sairas olo kun kuuntelee tätä tykitystä yrittämisestä ja työntekijöiden palkkaamisen kalleudesta, ja kuinka pitäisi paikallisesti voida sopia heikennyksistä työehtosopimuksiin. Sen ”muka terveen kilpailutuksen” maksaa työehtojensa heikennyksenä työntekijä, eikä näillä ns. kilpailutuksilla saada muuta kuin sekaisin koko työelämän korttipakka.

Terve yrittäjyys työntekijän tukena

Korjattakoon, että en missään nimessä vastusta oikeaa yrittäjyyttä, jossa työt hoidetaan hyvin ja toiminta kestää päivänvalon ilman panamaa. Onhan työntekijöidenkin tuloksekkaalle työlle selkänoja hyvästä yritystoiminnasta ja firman omistajan osallistumisesta terveellisen yrittäjyyden tekemiseen.

Pointti on siinä, että kaikista työttömistä tai työntekijöistä ei ainakaan pakolla saada minkään sortin yrittäjiä, tai pakolla paikalliseen sopimiseen heikennyksistä työehdoista tuskin tuottavuudet kasvaa. Eikä marssitettaisi työntekijöitä pakkoyrittäjyyteen, mm. väkisin yksinyrittämiseen.

Onko sekin, että terve ja kunnon yrittäjä ei olekaan lehtien palstoilla kertoilemassa palkkaamisen kalleudesta, tai siellä on tyytyväiset työntekijät ilman että pitäisi joka vuosi käydä yt-neuvotteluja.

Loppuun vielä, olen kuullut sanan ”kevyt yrittäjyys”. Siis, onko tämä alle 80- kiloisille vai mikä tämä on?

Reijo Räsänen, seuraa kesällä futista paikanpäällä