Tietokoneen tavoin ihmisellä on syntyessä saadut varsin rajatut kyvyt. Niiden tarkoitus on mahdollistaa elossa pysyminen niin  kauan, että on siirtänyt puolet perintötekijöistään DNA:n muodossa jälkeläisiinsä. Ihminen on informaatiota kantava, käsittelevä ja siirtävä laite.

Jotkut tutkijat väittävät, että ihmisen kyvyt ovat eri tehtäviin soveltuvien moduulien muodossa. Nämä tekevät yhteistyötä saadakseen aikaan yksilön, joka selviää ulkoisen maailman fyysisten ja aivojen luomien henkisten haasteiden parissa. Osa moduuleista on jonkin rajatun tehtävän suorittamiseen pystyvä kuten laitteisto, joka tunnistaa kasvot. Toiset huolehtivat laajempialaisista  tehtävistä, joten niiden kutsuminen moduuleiksi voi olla kyseenalaista.

Moduulien vaurioituminen tuottaa puutteita, jotka saattavat tehdä normaalin ihmiselämän mahdottomaksi. Mies, joka ei tunnista omia ja vaimonsa kasvoja, on aina vieraissa naisissa. Peiliin katsoessaan hän tosin ihmettelee, kuka tämä hän on, joka on vieraissa ja saattaa tulla tulokseen, että kenties sänkykumppani onkin tämän tuntemattoman peilihahmon vaimo. Tämä voi masentaa hänen ilonsa, jota hän ehkä tunsi uudesta seksikumppanista. (Koska tämä blogini pyrkii olemaan eettisesti hyväksyttävissä, olen sitä mieltä, että se olisi hänelle ihan oikein.)

Ihminen toimii muiden eläinten tavoin kykyjensä rajoissa. Kummallakaan saralla hän ei pysty mihin tahansa. Voimme ajatella alieeneja, jotka kykenevät tehokkaampiin liikunnallisiin suorituksiin kuin me tai jotka pystyvät lukemaan radioaaltojen sisällöt suoraan aisteillaan ja niihin liittyvillä aivokoneistoillaan. Älyn kyvyt ovat asia erikseen. Emme pysty edes kuvittelemaan kaikkia henkisiä asioita, joihin toisella tavalla rakennetut aivot pystyvät.

Alieenien moraalisten arvojen arvelu on sekin hakuammuntaa. Voihan olla, että jollain ylikansoitetulla planeetalla naapurien listiminen on korkein mahdollinen eettinen teko. Kenties uskontojen mainosmiehillä on tämä mielessään, kun he väittävät, että moraali ei ole pelkästään ihmisten mielipiteitten varassa, vaan Jumala takaa sen ehdottomat totuudet. Evolutiiviseen alkuperään luottavat sanovat Gazzanigan tavoin, että ”Ihmisillä on samat moraaliset verkostot ja järjestelmät aivoissaan, mistä syystä he reagoivat samankaltaisilla tavoilla samankaltaisiin asioihin.” Näiden synty selitetään joko kertomalla, että Jumala ihmisen luodessaan istutti häneen kyvyt ymmärtää käskyjään tai sanomalla, että evoluutio ne loi. Yhtäkaikki ne selityseroista huolimatta takaavat samankaltaisen moraalin, joka ei perustu sanallisiin koodistoihin vaan ihmisen aivoperäisiin vaistomaisiin vasteisiin moraalisten ongelmien edessä. Kun tiedemiehet kieltävät moraalin olevan pelkän sosiaalisen rakennelman, he eivät viittaa ylimaalliseen perustaan, vaan edellisen kaltaisiin maallisiin syihin.

Uskontojen opettamat moraalit perustuvat suurimmaksi osaksi näihin ihmismielen taipumuksiin. Ideologioilla on vain se ikävä ominaisuus, että ne pyrkivät saamaan lisää kannattajia ja samalla maallista valtaa. Ne myös kehittävät omia ihmisluonnon vastaisia moraalisiksi väitettyjä käskyjään ja tapojaan, joita uskomalla ja noudattamalla esimerkiksi muslimi voi erottautua kristitystä. Ihmisillä on valitettavasti perin maallinen ja täysin evoluution kehittämä taipumus sorsia erilaisuutta. Niinpä liian omalaatuiset käsitykset ja tavat ovat ainakin osa sotien selityksistä. Ihmisten pitäisi oppia joko sietämään erilaisuutta, mikä on mahdollista mutta luontaisten taipumusten vastaista. Tai sitten heidän pitäisi muuttua kautta maailman niin samankaltaisiksi, että kitkaa tuottavat erot häviävät. Se kuulostaa perin epäeettiseltä, vaikka tämmöinen kehitys kulkisikin suuntaan, mihin vaistomme meitä vievät. Juuri tähän suuret valtauskonnot koko ajan pyrkivät. Joten on se epäeettistä.

Gazzanigan sanoin ” … ero ei olekaan käyttäytymisemme, vaan teoriamme siitä, miksi reagoimme kuten teemme. Mielestäni sen ymmärtäminen, että teoriamme ovat kiistojemme lähde, auttaa eri uskomusjärjestelmiin kuuluvia tulemaan huomattavasti paremmin keskenään toimeen.”  (Kirjasta Eettiset aivot )

Ajatus on hurskas, mutta pelkkä ymmärtäminen ei taida riittää.