Perussuomalaisten jakaantuminen kahteen leiriin on synnyttänyt runsaasti keskustelua, johon minäkin tässä osallistun. En ota kantaa kummankaan leirin puolesta. Kunhan tässä jotain bloggaan.
Jani Hakkarainen kirjoittaa blogissaan Iltalehdessä 12.6.2017: ” Ihmisoikeussitoumuksien peruskivi on yhtäläinen ja luovuttamaton ihmisarvo, mikä tarkoittaa, että jokainen ihminen on yhtä arvokas ja että tätä arvoa hän ei voi luovuttaa, menettää eikä sitä voi häneltä ottaa pois. Ihmisarvoon ei myöskään sisälly mitään hierarkioita eli arvojärjestyksiä. Kukaan ei ole ihmisarvoltaan arvokkaampi kuin joku toinen.”
Hakkaraisen kirjoitus oli vastine Halla-aholle, joka ei hyväksy ajatusta, että ihmiset yleensä voi tällä tavalla arvottaa. Halla-aho yrittää tohtorismiehenä perustella mielipiteensä korkealentoisella filosofialla, jonka vielä korkealentoisemmat filosofit tuomitsevat naiiviksi tai pahimmassa tapauksessa nihilistiseksi. Käytännössä ihmisten on vaikea pitää kaikkia ihmisiä yhtä arvokkaina. Sitä on hyveellistä julistella sopivissa yhteyksissä, mutta tosielämässä Ruotsin kuninkaan ja suomalaisen juopon ihmisarvojen täydelliseen samuuteen ei Ruotsissa uskota. Toisena äärimmäisyytenä tämä arvo näkyy kuolemanrangaistuksen kieltona. Anders Breivik ei menettänyt, luovuttanut pois tai edes vähentänyt hitustakaan ihmisarvostaan tappamalla lähes 80 ihmistä. Tässä yhteydessä ihmiset ainakin hieman epäilevät arvon arvoa.
Papit väittävät mielellään, että tiede ei voi sanoa mitään arvoista, mutta uskonnot voivat. Saattavat olla jopa sitä mieltä, että niistä vastaa Jumala itse. Harari väittää kirjassaan (Sapiens. Ihmisen lyhyt historia), että liberalismi ja humanismi ovat nekin uskontoja. ” Humanistiset uskonnot palvovat ihmisyyttä tai oikeammin Homo sapiensia. Humanismi on uskomus, jonka mukaan Homo sapiensilla on ainutlaatuinen ja pyhä luonto, joka eroaa perustavalla tavalla kaikkien muiden eläinten ja ilmiöiden luonnosta. Ylin hyvä on se, mikä on hyväksi Homo sapiensille. Muu maailma ja kaikki muut olennot ovat olemassa vain tämän lajin parhaaksi.” Luulisi, että Halla-aho, Sipilä, Orpo ja Soini jakavat edellä esitetyn näkemyksen. Sipilä ja Soini mutkan kautta palvomalla Jumalaa, joka on humanisti.
Hararin mielestä humanismia on sinänsä mahdoton perustella millään absoluuttisen varmuuden tarjoavalla keinolla. Varmuus on tavallaan peritty monoteistisestä vakaumuksesta, jonka mukaan kaikki sielut ovat tasa-arvoisia Jumalan edessä. Lutherkin väitti näin. Väite sisältää pienen pukinsorkan: hänen mielestään ihminen ei voi tehdä mitään varmistaakseen taivaspaikkansa, vaan Jumala päättää siitä. Joten helvettiin tuomitut sielut eivät kenties ainakaan tunne itseään tasa-arvoisiksi taivaaseen päässeisiin verrattuina?
Lopputulema joka tapauksessa on, että ihmisten yhteisöt sopivat itse arvoistaan. Jos ihmiskunta katsoo hyväksi, että ihmiset julistetaan kaikki samanarvoisiksi, niin mikäs siinä. Laatimalla tähän arvoon perustuvia lakeja voidaan myös käytännössä edetä tasa-arvoa kohti. Poliitikkojen arvo poliitikkoina perustuu siihen, mihin he pyrkivät ja mitä saavat aikaan. Pyrkimisen suuntaa voi yrittää arvata heidän arvomaailmansa perusteella. Olisi myös kiva, jos heidän ihmisarvonsa ei olisi sama, vaan sen voisi mitata ja äänestää sen perusteella.
Toinen vaihtoehto on ottaa käyttöön ihmisarvojen itseisarvo ja soveltaa matematiikkaa. Lukujen -3 ja +3 itseisarvo on kummankin 3. Joten voisimme päätyä nyt siihen nihilistiseen tulokseen, että jotkin ihmiset ovat arvoltaan negatiivisia ja toiset positiivisia, mutta heidän arvojensa itseisarvot ovat samat. Tässäkin on pakko arvottaa asia ja siksi poiketa matematiikasta. Niin että jos yhden arvo on -100 ja toisen +5, molempien itseisarvo olkoon 1.
Jos on joka sielulla sama arvo, seuraa siitä tasa-arvo. Ainakin sielujen sellainen.
