Miten luoda tieteen avulla aborttia koskevat moraaliset asenteensa

Irlanti hyväksyi abortit. Se sai Timo Soinin pahoittamaan mielensä ja toteamaan, että ”kummaksi menee maailma, jos elämän puolustamista tarvitsee puolustella.” Tämä puolestaan sai ministeri Anne-Mari Virolaisen pahoittamaan mielensä ja lausumaan, että ”aborttioikeus ei ole mielipideasia. Se on ihmisoikeuskysymys.” Nyt puolestaan Päivi Räsänen pahoitti mielensä ja julisti, että koska ”Ihmisyksilön elämä alkaa biologisesti hedelmöittymisestä ja jos vakaumuksen mukaan jokaisella ihmisellä on yhtäläinen oikeus elämään, silloin raskaudenkeskeytys merkitsee pienen ihmisen elämän lopettamista.” Joten se on myös sikiötä tai alkiota koskeva ihmisoikeuskysymys.

Soinille ja Räsäselle elämä on pyhä ja siihen piste. Äiti Teresa meni Nobelin rauhanpalkintoa vastaanottaessaan vähän pitemmälle ja väitti, että ” suurin rauhan tuhoaja nykyisin on viattomien syntymättömien lasten itku. Sillä jos äiti voi murhata oman lapsensa kohtuunsa, mitä väliä on sinulle ja minulle tappaa toisiamme?” (And I feel one thing I want to share with you all, the greatest destroyer of peace today is the cry of the innocent unborn child. For if a mother can murder her own child in her womb, what is left for you and for me to kill each other?) Irlannin päätös sallia abortit estää siis osaltaan sotia loppumasta, mikä on toki huono juttu. Joten ehkä ulkoministerillä oli tämä viran puolesta mielessä?

https://www.nobelprize.org/nobel_prizes/peace/laureates/1979/teresa-acceptance_en.html

Lähestyn nyt asiaa tieteellisestä näkökulmasta. Meidän täytyy ensin selvittää, mitä elämä on. Tosin ihmiset eivät ole siitä yhtä mieltä enää, kun sielun olemassaolo on kyseenalaistettu. Erwin Schödinger määritteli elämän negatiiviseksi entropiaksi. Kirsi Lehto esitti blogissaan, että elävät olennot ovat ”Ympäristöstään rajattuja, toiminnallisia monimutkaisia systeemejä (dynaamisia komplekseja), jotka käyttävät informaatiota ja energiaa sisäisen järjestyksensä luomiseen ja ylläpitoon.” Noilla määritelmillä voi toki abortin sallimista puolustaa helposti. Mutta koska Räsänen ehkä tarkoittaa elämällä jotain muuta, jätän sen tekemättä. Eikä Soinikaan kenties pidä kaikkien negatiivista entropiaa hyödyntävien otusten elämää pyhänä?

https://www.ursa.fi/blogi/elaman-keitaita/elama-on-mutta-mita/

Oletan, että Räsäsen mielestä jo hedelmöityneillä munasoluilla ja alkioilla on ihmisarvo. Biologit kutsuvat alkioksi kokonaisuutta, jossa on yksi, kaksi tai useampia soluja, kunnes siitä alkaa erottua ihmisen raajojen ja kasvojen kaltaisia muotoja. Tämän jälkeen puhutaan sikiöstä. Siihen kuluu aikaa 6-8 viikkoa. Käytännössä jokainen ennen 12. raskausviikkoa aborttia pyytänyt saa sen. Joka tapauksessa ihmisarvon antaminen alkioille on pelkkä mielipidekysymys. Ja jos sanoo, että pitää elämää pyhänä, on syytä muistaa, että myös siittiöt ja munasolut ovat eläviä ja siis pyhiä? Samoin salaatin lehdet.

Jos abortissa tuhotaan muutamia soluja sisältäviä alkioita, tuhotaan toki elämää. Mutta niin tekee myös, jos raapii ihoaan. Ei ehkä ole syytä kutsua alkioita muodostavia solurykelmiä ihmisiksi. Abortin yhteydessä on parempi miettiä elämää, joka sisältää tietoisuuden. Selvitetään siis, minkä ikäisenä sikiö saa hermoston ja alkaa tuntea jotain. Ei ehkä vielä kuolemanpelkoa, mutta kenties jotain kehonsa toiminnoista.

Katolinen filosofi Tuomas Akvinolainen tiesi, että sikiöstä tulee ihminen, kun se saa sielun. Hän tiesi myös, että poikasikiö saa sen kuusiviikkoisena. Tytöt saavat sielunsa vasta 13-viikkoisina. (Ehkä Suomenkin lakien pitäisi sallia tyttösikiöitten abortointi myöhemmin kuin poikien?) Sielua vastaava asia on aivokuoren toiminnan alkaminen, mikä mahdollistaa tietoisuuden. Tämä tapahtuu 25. -26. raskausviikon aikana, minkä jälkeen sikiötä voi alkaa pitää ihmisenä? Mutta tämäkin on vain mielipidekysymys.

Luonnontieteen näkökulmasta ei ole mitään tiettyä hetkeä, jolloin ihmisen elämä alkaa. Yksilön elämän alkamisen voi määritellä monella tavalla jopa niin, että ajattelee sen syntyneen silloin, kun biologinen elämä maapallolle syntyi. Olemme kaikki siis miljardien vuosien ikäisiä.

Jokainen voi noukkia tieteen tuloksista mieleisensä faktat ja perustella moraalista asennettaan aborttiin niillä. Ne ovat sekä mielipide- että ihmisoikeuskysymyksiä.

(Lee M. Silver käsittelee ihmisen elämän syntyä ja kehitystä kirjassaan Geenit ja kloonit (WSOY 1998). Olen noukkinut blogini faktoja sieltä.)

Jätä kommentti

*