Mutu-totuuksia

Tunnettu uskontojen arvostelija Sam Harris on kirjoittanut kirjan Herääminen Opas uskonnottomaan henkisyyteen. Hän tuntee aihepiirin hyvin harrastettuaan meditointia kymmeniä vuosia. Neurotutkijana hän pystyy arvioimaan aihetta myös tieteen näkökulmasta.

Harris painottaa sitä, että meditaation vaikutukset eivät ole uskon asia. Jokainen voi harrastaa sitä niin kauan, että pystyy toteamaan, pitävätkö väitteet paikkansa. Harris itse näyttää päässeen korkeampiin tajunnantiloihin sukkelammin huumeitten avulla. Se lienee tuttu juttu useimmille meistä alkoholia hyödyntäneille. Me emme kyllä kehu korkeammista tietoisuudentiloista, vaan käytämme mieluummin ilmaisua ”muuttuneet tietoisuudentilat.” Tajunnantilan mahdollinen sammuminenkaan ei alkoholin ollessa kyseessä innosta kaikkeutta syleileviin aatoksiin.

Harris väittää, että ”tunne, mitä kutsumme Minäksi, on illuusio.” Aivoissa ei luuraa mitään erillistä itseä tai egoa. Hänen mielestään juuri tämän itsen häviämisen kokemus on henkisyyden ydin ja sen voi kuka tahansa todeta, kunhan riittävästi yrittää. Harris lienee kokenut itsettömiä tiloja väläyksittäin, mutta se ei ole hänellä pysyvä tila. Vahva todiste tästä on, että hän kirjoittaa kirjoja, mikä todistaa Egon olevan edelleen voimissaan.

Ihmisen tietoisuuden kokemisia voidaan meditaation menetelmin muuttaa. Harrisin mielestä näitä psykologisia tiloja täytyy myös yrittää ymmärtää neurotieteitten, psykologian ja näille läheisten tieteitten kautta. Näin on myös tehty, joten on turha väittää, ettei tieteillä ole niistä mitään sanottavaa.

Onnellisen elämän saavuttaminen mietiskelyn kautta on toki mukava mahdollisuus. Maailmassa on runsaasti guruja, jotka kirjoittavat asiasta opaskirjoja ja pitävät seminaareja. He eivät tyydy pelkästään opettamiseen, vaan heillä on pakottava tarve kehittää kokemuksista, joita ei sanoin voi selittää, sanallisia todellisuuskäsityksiä. Näin on syntynyt runsaasti ”tiedettä”, jonka faktat saadaan musta tuntuu-periaatteella. Joten kutsuttakoon sitä vaikka mutu-tieteeksi.

Sisäiset tuntemukset saavat heidät julistelemaan, että aikaa ja ainetta ei ole. Tai että kaikki on yhtä niin, että ei ole mitään erillisiä subjekteja tai objekteja. Tutkijat ovat löytäneet aivoista alueita, joiden prosessien vaimentaminen hävittää ajan tajun. Myös nämä erillisyyden tunteen katoamiset ja yhteyden kokemiset voi olettaa syntyvän siten, että aivot lakkaavat niitä tuottamasta. Syntyneitä tiloja ei ole syytä kutsua ainakaan korkeamman tietoisuuden ilmentymiksi. Ehkä jopa päinvastoin?

Väitetään yleisesti, että tieteet tutkivat omaa todellisuuttaan ja uskonnot toista. Meditaation kautta saavutettavasta saanee hyvän kuvan Yuan-wun sanomaksi on sälytetystä viisaudesta: anna kaikkien aikaisempien kuvitelmiesi, mielipiteittesi, tulkintojesi, maallisen tietämyksesi , älyllisyytesi, itse-keskeisyytesi ja kilpailuhenkisyytesi mennä; ole kuin kuollut puu, kuin kylmä tuhka. Hetkellä, jona kaikki tunteesi ja näkemyksesi ovat menneet, ja mielesi on jäänyt puhtaaksi ja alastomaksi, sinä avaudut Zenin realisaatioon. ”

Tämän tilan saavuttaneiden ihmisten väitetään tietävän perimmäisen totuuden ja olevan absoluuttisen viisaita. Tiedemiehet käsittävät totuudella ja viisaudella jotain muuta, joten luonnontieteiden koulutuksessa edellisen kaltaista menetelmää ei suositella. Joten pitäisikö sittenkin myöntää, että on olemassa kaksi todellisuuden tasoa? Toisen ymmärtäminen vaatii uskontoja, toisen tiedettä. Minä en kyllä moista ikinä myönnä. Ainakaan julkisesti.

Zenin totuus on sanojen ulottumattomissa. Sen saavuttaminen vaatii nähtävästi koko elämän ajan kestävää pyhittäytymistä asialle. Joten käytännössä se on myös lähes mahdoton kokea. Niin että tämän musta tuntuu-tieteen kirjat olisi loogisempaa laatia noudattaen ohjetta ”hän joka puhuu, ei tiedä; hän joka tietää, ei puhu”  (Tao Te Ching).

Kommentit

  • Mustamies

    Viisaat naiset/miehet tietävät jo paljon, mutta ehkä enemmän jää vielä tietämättä ?
    Onneksi ihmisen aivot tallentaa mieluummin vain hyvät tapahtumat, muisteloissakin ne tulevat ekana esille.
    Onnellisuutta ihmiset tavoittelee elämässään hyvin monella tavalla, raha on yksi keino, mutta se ei tee ihmistä aina onnelliseksi.
    Pennitön uneksijakin on monesti onnellisempi, jos verrataan vaikka miljardööri Roope-Ankkaan !

Jätä kommentti

*