Syvällinen typeryys eli deepity

 

Luemme usein jonkun sanovan, että ”ikä on vain luku.”  Sanonta on niiden nuorten ja kauniiden naisten käyttötavaraa, jotka menevät naimisiin itseään huomattavasti vanhemman miehen kanssa. Ja myös rikkaamman. Tosin he eivät koskaan väitä, että tämän herran ”omaisuuden arvo on vain pelkkä luku.” Tai anteeksi, sorruin sovinismiin. Myös niiden nuorten miesten, jotka menevät naimisiin itseään huomattavasti vanhempien ja rikkaampien naisten kanssa. Ja vielä kerran anteeksi. Sorruin taas johonkin ”ismiin”, en tiedä mihin. Minulta jäi huomaamatta nämä tasa-arvoiset avioliitot, joten pitäisi sanoa ”nuorten henkilöitten, jotka menevät naimisiin jne.”

Seitsenkymppisenä huomaa pelkästään peiliin katsomalla, että ikä on kyllä konkreettisesti jotain muutakin kuin pelkkä luku. Vastaavia sanontatapoja on runsaasti muitakin. Ne ovat olevinaan syvällisyyksiä, mutta ovat lähinnä käsittämättömyyksiä. Runoilijat ja kirjailijat saavat faneissaan aikaan ihastuksen puistatuksia  runoilemalla Coelhon tavoin, että ”viisaat ovat viisaita vain, koska he rakastavat.” Ah, niin totta!

Filosofi Daniel Dennett esitteli  tämän tyypin syvällisyyksille oman nimen: deepity. Hän nappasi sen kertomansa mukaan tuttavansa teini-ikäisen tytön suusta, joka puolestaan lienee napannut sen ties mistä. Mieleeni tuli, että sanan takana voisivat olla englanninkieliset stupidity (typeryys) ja deep (syvä). Deepityä voisi ajatella näin syvällisenä typeryytenä, joka ajatus taitaa sekin olla syvällinen typeryys. Kenties syväryys?

Dennett määritteli deepityn lausekkeena, joka näyttää olevan ylevä, koska se on loogisesti huonosti muotoiltu. On kaksi tapaa ymmärtää se. Se on tosi, mutta triviaalisti sellainen. Se, että ikä on  myös luku, on ilman muuta selvää. Toisella tavalla ymmärrettynä se on epätosi, mutta totena olisi suorastaan järisyttävä.  Tuo ”vain”, vaatimaton pieni väheksyvä sana, tekee siitä valheen. Mutta jos se olisi totta, ikääntyminen näkyisi vain siinä, että kysyttäessä ikää pitäisi joka vuosi vastata suuremmalla luvulla.

Dennett on uuden ateismin nokkamiehiä, joten totta kai hän väittää, että nykyajan teologia on täynnä deepityitä. Saattaa olla jopa kokonaan pelkkää deepityä. Esimerkiksi väite ”Jumala ei ole olemassa samalla tavalla kuin me olemme, joten Häntä ei voi tieteen keinoin käsitellä” on ihan sitä deepityä ihtiään. Jotkut ovat väittäneet, että tunnetun itämaisuuden gurun Deepak Chopran kaikki sanomiset ovat deepityitä esimerkkinä väite ”universumi on olemassa vain tietoisuudessa.”

Mutta se lienee vain ilkeämielisten kyynikoitten teilausta. Tosin minäkin teilaan sen, vaikka en ilkeämielinen olekaan.

Kommentit

  • Jari Holopainen

    Deepity’stä voisi tulla mieleen myös sana pity, joka tarkoittaa sääliä. Ehkä sanat ovat menettäneet viime vuosien aikana merkitystään maailmalla, se jos mikä on sääli.

  • Eino J. (maallikkona)

    mukavaa pohdintaa, oppii uutta
    – nuo nimeltä mainitut herrat eivät kaikki ole tuttuja… ja näitä uudissanoja tai käsitteitä tulee sinänsä solkenaan

    – unilukemisenani oli äskettäin Karl Marxin Pääomaa käsittelevä teos – ajattelija hänkin – missä kerrotaan tuohon jumaluuteen liittyen, että ihminen keksii jumaluuden… Kohdassa kun oli puhetta siitä, että joku kuningas oli kuningas Jumalan armosta, ja hän antoi lait; ja toinen kuningas myöhemmin olikin jo lailla säädelty, predikaatti ja objekti vaihtoivat paikkaa …

    – väittämät ovat sinänsä helppoja, mutta uusien ulottuvuuksien keksimiseen menee aikaa ja filosofiassakin taitaa jo kaikki olla kertaalleen keksitty, mutta jos kääntää sanojen paikkoja, tulee tietysti uutta sanottavaa. Ja että valehteleeko se peilikin, kun ikä on joskus se minkä ikäiseksi tuntee, ja elihän se Ylppökin yli sadan?

Kommentointi on suljettu.