Olen uskonnoton ja luonnehdin itseäni niin mieluummin kuin käyttämällä ateisti-termiä. Se tarkoittaa jumalankieltäjää ja saa lisävärinsä uskovien keskuudessa siitä, että koska nämä uskovat Jumalaan, ateisti heidän mielestään kieltää jotain olemassa olevaa. Vähän kuin lapsi kieltää isänsä, mikä on niin väärin. Minä puolestani en ajattele kieltäväni yhtään mitään todellista, joten olen syyntakeeton.

Lehdissä vannotetaan maahan muuttavien eri uskontojen kannattajien tulon takia jatkuvasti, että meidän pitää kunnioittaa erilaisia uskonnollisia näkökantoja. Se on vaatimus, jota minun on mahdoton hyväksyä. Kun tänne tulee ihmisiä maista, joissa ateismista ansaitsee kuolemantuomion, ainakin tämän uskontoon perustuvan käsityksen kunnioittaminen on minulla turhan karvas pala. Islam ei sinänsä mielestäni ole oppina parempi tai huonompi kuin kristinuskokaan. Mutta islamin maissa uskonnot otetaan totisemmin kuin meillä. Ymmärrän kyllä myös, että jos uskoo hartaasti Jumalaan, on vaikea hyväksyä minun asennettani saati sitten kunnioittaa sitä. Joten pysytelkäämme molemmin puolin neutraalilla linjalla.

Toisaalta en myöskään hyväksy vaatimusta olla esittämättä omia käsityksiäni uskonnollisista asioista. Pidän esimerkiksi tarinaa Jeesuksesta täysin tolkuttomana. Ei-uskon Jeesukseen ihan yhtä vakaasti kuin häneen uskovat häneen uskovat. Joten minulla on oikeus julistaa ei-uskon sanomaani siinä missä uskovilla uskonsa.

Väitteet siitä, että Jeesuksen Uudessa testamentissa esittämät moraaliset arvot olisivat jotain ainutlaatuista, ovat silkkaa tietämättömyyttä. Luultavasti kaikki hänen sanomisensa löytyvät jo 500 eKr. ehkä eläneeltä Buddhalta. Tämä sanomiset puolestaan ovat peräisin paljon aikaisemmilta ajoilta herra ties keiden viisasteluista. Meidän on mahdoton saada ainakaan tarkkoja jos nyt edes mitään tietoja ennen kirjoitustaitoa eläneitten ihmisten sanomisista.

Jeesuksen tarinan syntymiset neitseestä, kahdestatoista opetuslapsesta, ristinkuolemat, ylösnousemiset kolmen päivän kuluttua jne. ovat tuhansia vuosia vanhaa tarinointia. Egyptiläinen auringonjumala Horus periytynee ajalle 3000 eKr. Hän syntyi neitseestä, syntymän ennusti tähti idässä ja hänellä oli 12 opetuslasta. Hän tekaisi erinäisiä ihmeitä mm. herättäen miehen nimeltä El-Azar-us kuolleista, käveli vetten päällä, tapettiin, haudattiin hautakammioon ja nousi ylös kuolleista. Häntä jopa kutsuttiin nimellä KRST.

Juutalaisuus ja siitä siinnyt kristinusko ovat hyvin todennäköisesti egyptiläistä perua. Islam on sitten kristinuskon muunnos, joka saavutti nykyisen muotonsa 800-luvulla jKr.

Kun Tapio Puolimatka ylistää kristinuskoa nykyajan luonnontieteen synnylle välttämättömänä ideologiana, hän väittää mm. että se, ettei Aurinkoa palveltu jumalana, auttoi asiaa suuresti. Thomas Paine totesi, että kristinusko on auringonpalvonnan parodia, jossa Auringon tilalle on asetettu Kristukseksi kutsuttu mies. Paine kertoi tämän 1700-luvulla, mutta ei ole sanoma mennyt perille Amerikassakaan. Englanninkielinen sanaleikki ”Son of God is Sun of God” kuvaa asiaa, vaikka ei todisteesta kävisikään.

Jos Puolimatkaan ja hänen lainaamiinsa uskon filosofeihin on luottaminen, 1500-luvulta alkaen kehittynyt moderni luonnontiede on kristinuskosta siinnyt äpärälapsi, joka isänsä/äitinsä kieltää. Menemällä muutamia tuhansia vuosia taaksepäin löydämme perusteita, joiden mukaan voimme väittää kristinuskon olevan puolestaan tähtitieteen lehtolapsi, joka jyrkästi tämän isyyden/äitiyden kiistää. Kehityksen alkuaikoina opin luojat yrittivät hävittää kaikki kirjalliset todisteet, jotka tähän viittasivat. Kun he eivät siinä onnistuneet, he syyttivät Saatanaa siitä, että mokoma oli väärennettyjä todisteita alkuperästä tehtaillut.

Auringon palvonta on ikivanha ilmiö, joka on aikojen saatossa tuottanut ihmisen kaltaisia jumalhahmoja melkoisen liudan. Auringon ja Maan keskinäisten liikkeitten ymmärrys on ollut melko hyvää kukaan ei tiedä miten kauan, vaikka Maata onkin pidetty kierron keskuksena. Samoin tähtikuviot on havaittu ja nimetty kauan sitten. Jumalhahmojen elämäkertojen yksityiskohdat ja samalla selitys niiden samankaltaisuuksille voidaan johtaa Auringon liikkeistä ja sen suhteista tähtikuvioihin.

Monet hahmoista ovat syntyneet 25. joulukuuta. Pohjoiselta pallonpuoliskolta katsoen Aurinko näyttää siirtyvän kohti etelää syksyn aikana. Ihmiset pelkäsivät tulipallon lopulta katoavan sinne ja kuolevan kerta kaikkiaan. Onneksi lasku lakkasi talvipäivän seisauksen aikoihin 21 – 22.12. Tämän jälkeen se näyttää pysyvän paikoillaan kolme päivää ja alkaa sitten liikkua taas kohti pohjoista. Jumala kuolee, pysyy vainaana jonkin aikaa ja annas olla herää kuolleista kolmantena päivänä.

Eläinrata on maapallon ratatasoa eli ekliptikaa tähtitaivaalla ympäröivä vyöhyke, jonka alueella Aurinko, Kuu ja aurinkokunnan planeetat näyttävät Maasta katsoen liikkuvan. Se tunnettiin ainakin jo 2000 vuotta eKr. Mesopotamiassa. Maa on tähän ratatasoonsa nähden vinossa, mistä vuodenajat johtuvat. Melkoiselle määrälle jumalhahmojen elämäkertojen piirteistä on esitetty selitykset näidenkin astronomisten faktojen kautta. En tiedä, miten uskottavia ne ovat, mutta siltä ne useimmiten kuulostavat. Opetuslapsia eli seuraajia on 12, koska kuukausia ja eläinradan merkkejä on 12. Ekliptika jaettiin 12 yhtä suureen osaan, joista kukin vastaa 30 astetta koko ympyrän 360 asteesta. Niinpä sankarimme aloittivat julistuksensa tai kastettiin usein juuri 30 vuoden ikäisinä. Neitseelliset syntymät liittyvät kenties jotenkin Neitsyen tähtikuvioon. Eräs selitys on se, että jollain alueilla kalenteri aloitettiin Auringon siihen saapuessa.

Aurinko nousee kevätpäiväntasauksen aikaan eri eläinradan merkin kohdalla niin, että merkki muuttuu 2150 vuoden välein. Tämän on täytynyt olla tiedossa aikaisemmin kuin 2000 eKr., jos käytämme sitä Vanhan testamentin tapahtumien selityksissä. Joten uskotaan nyt ainakin toistaiseksi niin. Mooses ”eli” Oinaan aikakautena. Kun hän huomasi, että ihmiset palvoivat kultaista vasikkaa, siis luulivat elävänsä edelleen Härän aikakautta, hän suuttui hirmuisesti. Harvoin on niin pienen tieteellisen virheen takia moisella kiihkolla ihmisiä tapatettu.

Nykyisin osaamme selittää ilmiön sillä, että Maa huojuu jonkin verran akselillaan. Sitä kutsutaan prekessioksi. Tästä määräytyviä ajanjaksoja kutsuttiin aikakausiksi. Vuonna 1 alkoi Kalojen aikakausi. Ilmankos Jeesus juuri silloin syntyi ja tarvitsi aikamiehenä ison joukon ruokkimiseen leivän lisäksi vain kaksi kalaa. Vuonna 2150 siirrytään Vesimiehen aikakauteen. Voimme odottaa, että tuon ajan internetin versio täyttyy taas maailmanlopun ennusteista.

Jeesuksen elämästä eivät hänen oletetun aikakautensa kirjoittajat kerro yhtään mitään. Joten on todennäköistä, että Jeesus on pelkkä myytti, jonka elämäkerta on sepitetty tuhansien vuosien aikana kehiteltyjen tarinoitten pohjalta. Niin että kun ajattelette vaikka natsien suorittamaa miljoonien juutalaisten teurastusta, niin sallikaa mieleenne juolahtaa edes pienen pieni mahdollisuus, että sytykkeenä siihen oli ihan viaton sepitetty tarina, jossa juutalaiset tappoivat jumalan ja joka mm. Lutherin juutalaisvihan välittämänä periytyi 1900-luvun saksalaisille.

Ja samalla osaatte lokeroida kaiken uskonnollisen kiihkon sille kuuluvaan arvoonsa.

(Esittämäni ajatukset olen saanut osittain Netflixissä katsomastani elokuvasta Zeitgeist: The Movie. Amazonilta ostamassani D.M.Murdockin kirjassa The Origins of Christianity esitetään sama teoria. Jeesuksen mahdollista elämistä/ei elämistä käsitteleviä teoksia on englanninkielisinä saatavina runsain määrin. Jostain syystä niitä ei suomenneta.)