Tiedemiehet, kirkonmiehet ja ihan vain maallikot arvoja arvottamassa

Kirkonmiesten usein esittämä propagandalause on, että tiede ei voi sanoa mitään arvoista. Jotkut tiedemiehet ovat samaa mieltä pois lukien ainakin ne, jotka tutkivat arvoja.

Tieteen ajatellaan keskittyvän materiaalisiin tosiasioihin ja uskonnon henkisiin arvoihin. Kumpikaan ei malta pysyä omalla tontillaan, vaan hyppivät mokomat koko ajan toisen alueelle.

Uskonnot eivät tyydy kertomaan, että tappaa ei saa. Tätä moraalista arvoa perustellaan esittämällä väitteitä ”Jumala on olemassa”, ”Hän on kertonut tahtonsa Pyhissä kirjoissa”, ”Jumala haluaa, että hänen sanansa otetaan kirjaimellisesti totena, sillä hän rankaisee tottelemattomia”, jne. Tieteen menetelmin voidaan tutkia nämä perustelut, sillä ne ovat maailmaa koskevia väitteitä. Jos ne ovat totta, sen pitäisi jotenkin näkyä materiaalisina seurauksina. Uskovat toki havaitsevat koko ajan näitä elämässään, mutta tieteellinen ruotiminen ei niitä koskaan vahvista.

Aborttiasiassa perusteluketju lähtee arvosta ”ihmiselämä on pyhä.” Se on uskonnollinen käsite, johon luonnontieteillä ei ole mitään sanomista. Fysiikka ei käytä suuretta ”pyhä” eikä mittaa eri pyhien suuruuksia. Sitten jatketaan kertomalla, että ”ihmisen elämä alkaa hedelmöityksestä.” Käytännön elämää koskeva moraalinen kielto kertoo nyt, että ”aborttia ei saa tehdä.”

Keskimmäiseen väitteeseen ”elämä alkaa hedelmöityksestä” tieteillä on paljonkin sanomista. Itse asiassa keinohedelmöityksessä ei ala. Voi myös kyseenalaistaa syy-seurausketjun ”ihmiselämä on pyhää – aborttia ei saa tehdä.” Tavallaan sekin on arvoväite, jotka ei voi perustella millään faktoilla. Se ei ole logiikkaa, vaikka siltä näyttääkin.

Kun kirkonmies väittää, että uskonnot ovat ainoita päteviä arvoja arvostamaan, tuon takana on se suuri ”JOS”: Jumala on olemassa. Tämän takia muka pystytään antamaan ehdoton oikea/väärä -arvio jostain moraaliväitteestä. Se vaatii vielä toisen JOSsin: Jumalan tahto pystytään saamaan selville. Esimerkiksi kristinuskon väittämä homoseksuaalisuuden syntisyys nojaa Vanhaan testamenttiin. Tämän opuksen syntyhistoriaa pystytään selvittämään ja toteamaan, kenties, että Jumalalla ei ollut sen tekstiin osaa eikä arpaa. Joten tieteillä on tuohonkin arvoon jotain sanomista.

Jos Jumaliin ei usko, joutuu toteamaan, että moraalisiin väitteisiin ei voi edes liittää tosi/epätosi arviota samassa mielessä, kuin tieteellisiin voi. Siitä taas seuraa, että kuka tahansa meistä on pätevä sanomaan arvoista sanansa. Niin että jos tavallinen pulliainen on yhtä pätevä arvioimaan niitä kuin kuka tahansa moraalifilosofi, joutuu toteamaan, että loppujen lopuksi kukaan ei voi sanoa arvoista yhtään mitään? Tai että kuka tahansa voi sanoa niistä kaiken tarpeellisen?

Arvoväitteitä nuokin, koska niissä ei ole logiikan hiventäkään.

Kommentit

  • Haerski

    Tiede tekee aina virheen, jos lähtee väittelemään uskonnon kanssa etiikasta heidän ehdoillaan. Uskonnot käsittelevät tiedettä näissä väittelyissä, kuin kilpailevaa uskontoa, mikä on tietenkin täysin väärä lähtökohta.

    Tietenkään tieteellä ei ole vastauksia siihen, mikä on oikein ja mikä väärin. Tiede tutkii ilmiöitä, ei luo niitä. Tiede ei voi olla kenenkään moraalin lähde, koska ilmiö nimeltä moraali oli jo olemassa ennen kuin kukaan keksi kysyä mistä se oikein on saanut alkunsa. Korkeintaan tiede voi esittää faktoja moraalisten päätösten tueksi, mutta jos esitetään sen päälle väittämä teon oikeellisuudesta, ollaan jo tieteen toimialueen ulkopuolella.

    Sen voimme kuitenkin jo faktana todeta, että Raamattu on osoittautunut hyvin huonoksi moraalin lähteeksi: Nykykristitytkin ovat jo hylänneet noin puolet pyhän kirjansa sisällöstä nykypäivään soveltumattomana. Harva esim. kannattaa enää orjuutta missään muodossa ja kuolemantuomiokaan tuskin kovin montaa hurraahuutoa nostattaa. Ehdotappa kuolemantuomiota _kivittämällä_, niin loputkin hiljenee alta aikayksikön. Heidän moraalinsa tulee siis jo nyt hyvin suurelta osin jostain ihan muualta kuin Raamatun lehdiltä.

    Mitä aborttiin tulee, niin siihenkään ei Jumala sitten viitsinyt antaa selkeää vastautta bestsellerinsä sivuilla, vaikka raskaudenkeskeytykseen kyllä tunnettiin metodeja jo tuohon aikaan ja aiheeseen otettiin kantaa jopa Hippokrateen valassa.

Jätä kommentti

*