Tyhmä mutta viisas

Kerroin aikaisemmassa blogissani, miten 5-vuotias tyttären tyttäreni sipilöi minut kauniista rumaksi mutta söpöksi. Hän lohdutteli kertomalla, että ei siitä pidä välittää, koska kauneus, rumuus ja söpöys ovat synnynnäistä. Yleinen viisauskin kertoo, että jos asialle ei mahda mitään, siihen ei pidä kiukkuaan tuhlata.

Älykkyys on kauneuden tapaan synnynnäinen ominaisuus, jonka vanhemmilta perityt geenit määräävät. Hyvä ravinto ja suotuisa kasvuympäristö tarvitaan siihen, että potentiaaliset kyvyt saavuttavat maksiminsa.

Kauneuttaan voi lisätä laittamalla naamaansa pakkelia tai käymällä kauneusleikkauksessa. Älyään voi lisätä harjoittamalla siihen kuuluviksi katsottuja kykyjä kuten muistia. (Jussi Kuosmanen tosin väitti blogissaan Rumat ja tyhmät, että jos näin väittää, ei ole kovin älykäs, mutta ehkä hän määrittelee älykkyyden toisin kuin minä.) Jos älykkyyden tasot mitataan ennen ja jälkeen harjoittelun, niin vaikka älykkyysosamäärät nousevat, erot ja järjestys säilyvät. On myös huomattu, että tämä henkisen pakkelin vaikutus iän myötä häviää niin, että 11-vuotiaana mitattu taso ennustaa hyvin 70-vuotiaana mitattuja tasoja. Sekin vahvistaa ajatusta, että älli joskaan ei viisaus on synnynnäistä.

Minun on paljon helpompi ainakin näin lähes seitsenkymppisenä hyväksyä ajatus, että olen ruma kuin se, että olisin tyhmä. Siinä ei lohduttaisi ajatus, että tyhmyys on synnynnäistä. (Tosin jos olisin tyhmä, minä tietysti suhtautuisin asiaan toisin?) Muutkin ovat asian suhteen yhtä äläköitä. Väite, että rotujen välillä on geneettisesti periytyviä eroja älykkyydessä, herättää välittömästi syytöksiä rasismista. Väittäjä kokee sitten itse kulttuurista rasismia, minkä Tatu Vanhanenkin sai tuntea nahoissaan.

Suomen kouluissa ei älykkyysosamääriä ole tapana mitata, joten tuo synti lienee amerikkalaisten taakka. Asia on sielläkin perin herkkä. Harwardin yliopistossa Lawrence Summers uskaltautui selittämään tosiasiaa, että naisia on vähemmän fysiikan nerojen joukossa. Menestymisen tässä tieteessä katsotaan vaativan runsaasti juuri sen tyyppistä älykkyyttä, jota testit mittaavat. Hän ehdotti, että syrjintää enemmän asiaan vaikuttaa se, että naisten älykkyysosamäärät ryhmittyvät tasaisemmin keskiarvon ympärille. Miesten arvoissa on enemmän ääripäitä, joten huippulahjakkaita miehiä on enemmän. Ei olisi pitänyt. Summersin oli pakko erota virastaan.

Siitä, että Summers sittemmin on toiminut presidentti Obaman neuvonantajana, ei pidä vetää johtopäätöksiä Obaman suhtautumisesta naisiin. Hän unohti kenties painottaa sitä, että myös huipputyhmiä miehiä on enemmän. Joka tapauksessa sukupuolten välisten älyllisten erojen sorkkiminen (anteeksi, mahdollisten erojen) on perin tulehtunut aihe. Naiset kyllä osaavat selittää ne olemattomiksi tai miesten ehdoilla laadittujen mittausperusteitten synnyttämiksi. Muistan, miten erään lehden artikkelissa ensin todistettiin naiset yhtä eteviksi kaikissa asioissa, joissa miesten aivot ovat perinteisesti paremmiksi julistetut. Perään lueteltiin iso liuta ominaisuuksia, joissa kauniimpi sukupuoli on paljon etevämpi. Valitettavasti muisto on niin kaukaiselta ajalta, että en pysty ilmoittamaan lehden nimeä saati sitten numeroa. Joten jos haluatte, siirtäkää tämä ehkä-osastoon.

Naisten ja miesten välillä ei ole havaittu eroa yleisen älykkyyden tasossa. Eroja sukupuolten välillä löytyy kyllä, kun tutkitaan suoriutumisia eri tyypin tehtävissä.

Älykkyyseroja mitataan älykkyystesteillä, joilla saadaan älykkyydelle yksi lukuarvo: älykkyysosamäärä ÄO. Sitten ei muuta kuin ihmiset järjestykseen. ÄO:n keskiarvo on 100 pistettä ja 50 % saa välille 90 – 110 sijoittuvan tuloksen. Eräässä internet-artikkelissa luokiteltiin yli 140 pistettä saaneet neroiksi tai ainakin melkein. Alle 90 pistettä saaneet ovat typeryksiä. Suomessa Mensan jäseneksi pääsee, jos tulostaa 131 pistettä tai enemmän. Joten ihan nero ei tarvitse olla.

Tieteen kuvalehden artikkelissa kerrottiin, että joku William James Sidis (k. 1944) olisi ehkä älykkäin koskaan elänyt ihminen. Perusteena käytettiin ÄO:n arvoa 280. Wikipedia-elämäkerta kertoo, että mistään mittauksista ei ole jäänyt päteviä todisteita. Miehen korottaminen moisiin korkeuksiin on sukulaisten liioittelua.

Ehkä älykkäimmäksi eläväksi ihmiseksi ehdotettiin 210 pisteen eteläkorealaista Kim Ung Yongia. Muita ehkä-ihmisiä oli Marilyn vos Savant, joka on ehkä maailman älykkäin elossa oleva nainen. Hän on jossain testissä saanut tuloksen 228, mutta sitä ei ole hyväksytty. Sen asemesta artikkelissa käytettiin tulosta 186. Ajattelin ensin, että koska hän on nainen, häntä ei laskettu ihmiseksi. Mutta internetistä löytynyt artikkeli selitti, miksi tulosta 228 ei ole syytäkään ottaa todesta. (Toisaalta Wikipedian älykkyysosamäärä-artikkelissa Marilyn todettiin älykkäimmäksi eläväksi ihmiseksi, joten ota tuosta nyt selvää.)

Tällaisia yksinkertaisten testien perusteella saatuja tuloksia on pidettävä luonteensa perusteella ehkä-sellaisina. Rambo Stallone on tulostanut 160 pistettä ja sama ÄO on jälkeenpäin arvioitu Einsteinille. Stallonen luokitteleminen nerokkaaksi edes näyttelijänä on kyseenalaista. Jos käyttää mittana ansaittuja dollareita, Rambo on nerokasta fyysikkoa etevämpi. Se puolestaan ei kerro mitään asianomaisten ominaisuuksista, vaan amerikkalaisten kapitalistien taloudellisesta maailman hallinnasta plus elokuvien tekijöitten kyvyistä hyödyntää geneettisesti periytyviä alkuihmispedon ominaisuuksia.

Usain Boltin voi julistaa nopeimmaksi koskaan eläneeksi ihmiseksi. Tässäkin lienee syytä käyttää tuota ehkää väitettä lieventämässä. Nopeus on helposti ja luotettavasti mitattavissa, mutta älykkyys on liian monitahoinen ominaisuus yhdellä mittaustuloksella ilmoitettavaksi. Edes siitä, mitä se loppujen lopuksi tarkoittaa, ei ole yksimielisyyttä. Joten jonkun julistaminen maailman älykkäimmäksi ihmiseksi tai vieläpä kaikkien aikojen sellaiseksi on pelkkää huuhaata.

Yritin keksiä lopuksi analogian tuolle ”ruma mutta söpö”-luonnehdinnalle älykkyyden saralla. Mitään kunnollista ei päähäni juolahtanut. Kelvatkoon ajatus, että vaikka onkin tyhmä, niin kun sen osaa hyväksyä ja elää nöyrästi kykyjensä sallimaa elämä, on suorastaan viisas?

Tästä on toki suljettava pois se onnellisin vaihtoehto, että on tyhmä, mutta ei tajua sitä.

 

Jätä kommentti

*