Kaksiviikkoinen vierähti lupsakkaasti jenkkipoikamme kanssa. Unohtui tämä blogin kirjoitus lähes kokonaan. Yksissä tuumin arvuuttelimme tuleeko Rva Clintonista seuraava presidentti Yhdysvaltoihin. Toivoisi jo vihdoin naisen astuvan valkoiseen taloon ja tekevän yhteistyötä Euroopan ja maailman eheyden ylläpitämiseksi.

Kesän lyhyyden alkaa huomata jo. Lehdet ovat turvonneet vedestä, sillä ne ovat imeneet kaiken ylhäältä tulevan kosteuden itseensä. Joka päivää toivoo, että olisi helteinen heinäkuu. Heinäkuu on se oikea kesäkuukausi, jolloin pestään mattoja, maalataan taloa ja laiskotellaan laiturilla. Lasketaan pilviä, kuten muumit muumitalon pihamaalla.

Lasten koulujen aloittamisen voisi siirtää myöhemmäksi elokuun loppuun ja kesäkuun voisivat istua juhannukseen koulun penkillä. Suomi voisi ottaa askeleen lähemmäksi Eurooppaa ja koulujen lomat yhtenäistyisivät. Onhan Euroopassa paljon suomalaisia ja aina helpompi siirtää Suomen lomia kuin koko Euroopan lomat. Meilläkin tuskaillaan koulun alkamisesta, sillä koulurytmi on se vihon viimeinen rytmi. On totuttu nukkumaan pitkään ja valvomaan valoisia öitä. Elämään kuin pellossa! Huomasin aamulla lintuemon opastavan poikasiaan nurmikolla. Taisi olla ensi askeleet opintielle siinäkin menossa.
Nyt pidetään peukkuja, että kesä jatkuu vielä ja saamme bikinikelit!