Voi, serkkujen serkut.

Kesä alkaa, kun sukulaiset kokoontuvat yhteen onnittelemaan valmistuneita ja koulunsa lopettaneita. Pitkän talven uurastus palkitaan. Kaikki kiljuu autossa Kuopijjoon ja kuljettaja hikoilee ratin takana. Kiljusen herrasväki on taas vauhdissa, hymähdän. Juhlaleninki vaihdetaan päälle matkan varrella ja matka jatkuu.
Pojat ovat kasvaneet vanhempiaan pitemmiksi ja tytöistä on tullut missejä. Tutustumiseen tarvitaan aikaa, Matit ja Maijat tapaavat ensimmäisen kerran sukujuhlissa. Voiko tuo olla minun serkku ja niin samanlainen hymykin. Mehän tunnetaan toisemme ja on aina tunnettu. Juhlissa onkin parasta, kun saa syödä kakkua ja rupatella sukulaisten kanssa; pitäisikö nuoria innostaa Aholansaareen rippileirille ja rohkaista ottamaan se jalkapallo mukaan, pohtii leirin kanttori. Aiheellista keskustelua, sillä rippikouluistakin ovat nuoret vähentyneet. Tarina kertoo, että naimisiin mennessä oli eräs vävypoika suorittanut rippikoulun, kun se oli jäänyt suorittamatta nuorena. Rippileirillä oli myös parempaa ruokaa kuin kotona oli ollut.

Sukutapaamisista saa virtaa, kun virittäytyy ottamaan vastaan yllätyksiä ja heittäytyy vietäväksi. Sukulaisten kanssa keksitään ne parhaimmat jutut ja tarinat pöydän ympärillä. Sukulaiset ovat niin must! Kaikki tämä niiden polvenkorkuisten tulevaisuuden puolesta.

Videoesitykset ovat tulleet sukujuhliin ja yhteislauluja voisi myös ottaa ohjelmaan. Kesäjuhlat ovatkin parhaita yhteisiä kokoontumisia. Silloin voi ottaa rennommin, kun on kesä.
Lempireseptit vaihtavat omistajaansa ja Sacher-kakun maku jää mieleen pitkäksi aikaa.

Suomalaiset marjat ovat kukassaan ja tänä kesänä on luvassa hyvä marjasato. Saadaan suu mustaksi mustikkapiirakasta, joka on leivottu siihen oikeaan pullataikinaan ja mustikkaa on paksu kerros päällä. Valoa ja virtaa riittää jokaiselle. Juhannus on ovella!

Jätä kommentti

*