Sormituntumalla…ennen ja nyt

 

 

Kuva; oma arkisto: ”Juice” (patsas) ja ”Turjake” (elossa, siltä ainakin tuntuu tällä hetkellä)

 

MIKÄ MIESTÄ VAIVAA?

Ukkovarpaat vimmatusti viputtaa,
rinnasta pistää, kylkiä kolottaa,
hiukkasen huimaa, hikeä pukkaa,
kaikenaikaa, jatkuvasti janottaa,
polvet ripaskaa alati vatkaa,
sormet tärisee, oudosti sojottaa,
silmissä välkkyy, ohimoilta ottaa,
puhe puuroutuu, suu sammaltaa,
kieli kuin käytetty patalappu… Ahaa,
mikä miestä vaivaa? Vaivat vakavaa..?
Ehei, tuttu on tauti: mies vain rakastaa.

……..

JAHAS JA ASIAAN SORMISTA; kuvitelkaamme entisajan tilanteita, joissa on nainen ja mies, nuoret rakastavaiset tai jopa aviopari, miksei myös vanhuspari – poissulkematta mitään muitakaan pariviritelmiä – ja näiden kahden ihmisen välillä on ihastusta, kiintymystä, intohimoa ja rakkautta. Olettakaamme, että heillä on sormet, joilla on tapana nyppiä, tökkiä, rytistää ja koetella, sivellä, helliä… Eiköhän käykin niin, että kaiken muun koettelun ohessa useimmiten ne sormet lankeavat tutkimaan ja aistimaan sitä kumppania; eihän rakastavaiset saa pidettyä näppejään toisistaan erossa…

MITEN kaipaankaan noita mielikuvia ja fantasioita menneiltä ajoilta, miten sormeni ikävöivätkään niitä aikoja entisiä, suorastaan rypevät nostalgiassa, voisin uskalikkona todeta.

REALISMIA on nykyään se, ettemme enää tarvitse kaikkia sormiamme, pärjäämme muutamalla, vain etusormet ja peukalot ovat tärkeitä. Miksikö? Siksi, että niillä voi pyyhkäistä, sipaista älypuhelinta, tablettia tai mitä muuta älylaitetta tahansa. Tietysti myös sitä rakasta hellua voit hipaista sormillasi nykypäivänäkin, mutta tuskin hän sitä edes huomaa tai siihen reagoi. Luultavasti hän on uppoutunut oman älypuhelimensa tai some-rakkineensa pauloihin ja käyttää koko sormikapasiteettinsa niihin. Olet oikea onnenpekka tai onnenoili jos saat palautetta omiin sormeiluyrityksiisi…

SURULLISTA ja niin niin totta tämä kertomus. Romantiikka on henkitoreissaan, rakkaus alkaa olla kertakäyttöistä, ihmissuhteet heikoilla jäillä. Pian luonto puuttuu peliin ja karsii sormia: ne pois, joille ei enää ole käyttöä…naks ja veks.  – Toivottavasti peukalot ja etusormet jää, jotta saisi pitävän peukalo-otteen aina valuvista housuistaan…

KUKA PERUSTAISI globaalin so. maailmanlaajuisen vapautusliikkeen näistä pyyhkäistävistä rakkineista? Minä ainakin uneksin siitä, että saisin käyttää sormiani aivan muuhun kuin kylmien näyttöjen sivelyihin…etenkin koska sormiani on yhä jäljellä täydet 10…

………..

 

Kuva: kopioitu netistä/Etsi kuvia…

 

TÖLLÖTOLLO TALONVÄKI

Moni mökki, koti tämän päivän
yksinäisenä nuutuu, nyyhkyttää:
ei tuoksu enää keittiössä
hedelmät, marjat kotipuutarhan,
ei anti armas oman maan.
On tiskipöytä täyteen tupattu,
muovipakkaukset ilkkuen irvistää,
halpisruoka hihnalla tehtaan tehty,
valmiiksi valjuksi makukin maustettu.

Ei keräänny enää perhe yhteen
puisen, pitkän pirtinpöydän ääreen,
ei risti käsiään, ei hartaana istu,
ei kiitä ketään lahjoista kivisen pellon.
Jos kuuluu niin kuuluu sattumalta,
liki vahingossa, sanat: kiitos, ole hyvä,
voisinko jotenkin auttaa, rakas,
mitä sinulle, kulta kallis, kuuluu…

Töllötollo talonväki tämän päivän,
kukin yksin, omalla tahollaan,
aivot, aistit, silmät tapilla tableteissa,
äly äimänä älyttömissä älykännyköissä,
sadan tuuman televisiossa tanssii tähdet,
ihmisrukat infoajan ilkosillaan rellestävät,
väräjävä virtuaalihellu vaimon voittaa,
jää lasten tiedon, turvan takeeksi vain
välkkyruutujen vieraat varavanhemmat.
Siksikö moni mökki, koti tämän päivän
yksinäisenä nuutuu, nyyhkyttää..?

Jätä kommentti

*