Viisi prosenttia on päivän muotisana. Sillä pelastetaan Suomen kuralle mennyt talous. Talkookutsu on kajahtanut ja kansa rientää hangot olalla talkoopaikalle – ihan niinkuin heinätalkoisiin silloin, kun olin pikkupoika. Minulle ei kyllä annettu kuin harava, jolla kasailin heinänrippeitä.

Onhan se viisi prosenttia iso raha. Joukko Suomen johtavia teollisuuspohattoja on ilmoittautunut julkisesti lahjoittavansa palkastaan nuo kuuluisat viisi prosenttia yhteiseksi hyväksi. Miljoonan nettopalkastahan se tekee jo lähes yhdeksänkymmentätuhatta euroa. Brottopalkasta vielä paljon enemmän. Isoja rahoja jakavat.

Jos taas takuueläkeläinen. Hieno sana muuten. Voitaisiin tulkita, että eläkeläisellä on elinikäinen takuu. Niin, jos takuueläkettä saava taas lahjoittaa sen viisi prosenttia kuukaudessa, siitä ei kerry edes kymppiä. Iso summa hänellekin, mutta onhan sitä kunnon takuueläkeläinen yhteisen hyvän nimissä vaikka pari päivää syömättä.

Ai niin unohdin, takuueläkeläistä ei ole kutsuttu talkoisiin. Hänelle rapsahtaa, kunhan persuporvarihallitus on saanut avokonttorimsa kuntoon, ihan kunnon lasku. Ja se lasku taitaa olla enemmän kuin viisi prosenttia. Ja se on ihan oikein se, mitäs aiheuttaa kestävyysvajetta?

Nämä viiden prosentin talkoot on niille, jotka käyttävät isompia kenkiä.