Työttömän kurittaminen ei nosta työllisyysastetta!

Edistivätkö Sipilän ”helpot” keinot työllisyysasteen nousua? Mitä on tulossa kuntavaalin jälkeen boxin ulkopuolelta?

Työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa lyhennetty 500 päivästä 400 päivään, kun työhistoriaa on alle kolme vuotta, kesto vain 300 päivää. Työttömän omavastuuaikaa kasvatettiin viidestä seitsemään päivään. Palkkatukityö ei kerrytä enää ansiopäivärahan työssäoloehtoa kuin 75 % työssäoloehdon kalenteriviikoista. Työttömyysturvalla opiskelevan omaehtoisessa koulutuksessa olevan kulukorvaukset poistettiin. Kieltäytyminen työstä, tai lopputilinotto, karenssi on nyt 90 päivää aik. 60 pv. Työttömyysturvaa alhaisemmalla palkalla on otettava työtä vastaan…

Vuorotteluvapaan työhistoriavaatimus nousi 16 vuodesta 20 vuoteen. Vuorotteluvapaan kesto lyheni 180 kalenteripäivään. Vapaata ei voi pitää enää useassa jaksossa.

Koeaika piteni, irtisanottujen takaisinottovelvollisuus lyheni ja oikeus määräaikaisen sopimuksen solmimiseen pitkäaikaistyöttömän kanssa keveni.

Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on leikattu. Työttömiä haastatellaan kolmen kuukauden välein, ilman, että TE-toimistojen resursseja oleellisesti on lisätty.

TE-toimistolla on mahdollisuus poistaa ammattitaitosuoja, jos työnhakijan koulutusta ja työkokemusta vastaavaa työtä ei ole tarjolla. Työttömällä ei ole enää kolmen kuukauden ammattitaitosuoja-ajan jälkeen oikeutta kieltäytyä tarjotusta kokoaikaisesta työstä, vaikka työstä maksettava palkka jäisi pienemmäksi kuin työttömyysetuus. Työttömyyden jatkuessa työnhakija on velvollinen ottamaan vastaan myös pienempipalkkaista kokoaikatyötä. Aikuiskoulutusrahaa on leikattu.

Tämän lisäksi palkansaajien asemaa on heikennetty kilpailukykysopimuksella, joka leikkaa palkansaajien nettoansioita, pidentää työaikaa ja vähentää valtion verotuloja.

Sipilän johtaman keskustan vaalisloganissa sanotaan, että ”Keskusta pitää kuntalaisista huolta jatkossakin”, minua tällainen huolenpito hirvittää.

 

Etusivu

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    Ongelmallista nykyisin on, että työvoiman määrä on ylittänyt Suomen työvoimatarpeen, eli että väkeä meillä on liikaa kun lapiohommiin ei enää tarvita ketään. Säästöt kohdistuvatkin tähän väestönosaan jota ei tarvita ja jotka halutaan hoivat vanhusväestön tapaan mahdollisimman pienin kustannuksin. Tältähän tuo ainakin kuulostaa.

    Työhön motivointi on tietenkin hyvä asia, mutta tuossa naapuriplogia arvioidessani havaitsin, että yrittämiseen kannustetut itsensätyöllistäjät ovat porukkaa minkä voimin suomalaista työehtosopimusjärjestelmää on käyty murtamaan – hehän suorastaan tekevät töitään pienin ansioin omaan lukuunsa, omalla riskillään, lähes entisajan orjatyövoimana

Jätä kommentti

*