Taiji on tanssia sekin – mielen ja kehon tangoa

hdr

Hyvä ei pysy kauan piilossa. Kiinalaiset suvut kehittelivät parin viime vuosisadan aikana alunperin nyrkkeilylajina tunnettua taijia salassa muilta ja siirsivät sen eri versioita eteenpäin vain isältä pojalle.

Nyt taijitietämys ei ole enää vain kiinalaisten sukujen hallussa eikä taistelulaji, vaan terveyttä edistävä liikuntalaji. Taijin liikkeistä etsitään hiljaisuutta ja liikkeitä hallitaan ennen kaikkea mielellä, ei niinkään kehon voimalla.

Kuopio tanssii ja soin aamutaijitunti sopi tosi hyvin kahdesta edellisillan esityksessä istumisesta hieman jäykistyneen kropan verryttelyyn. Sirpa Kasurinen (kuvassa) ohjeisti meitä taijin liikkeisiin.

Olimme milloin lintuja, joiden siipien liikuttelu huojensi hartiat, milloin taas teimme pallotteluharjoituksia lantiolla niin että alakroppakin heräsi elämään.

Pikku hiljaa lihakset lämpenivät, jäykkyys mureni selkärangasta ja lavoista, ja kun teimme käsivarsilla laajoja “uimaliikkeitä” hengityksemme hitaaseen tahtiin, kirkastui mielikin kohtaamaan uuden päivän. Tanssia on tämäkin tavallaan, omaan kehoon ja mieleen tutustumista, niiden keskinäistä keskustelua.

Taijin hengitysharjoitukset olivat hieman sukua joogan pranayama-hengitysharjoituksen perusversiolle: syvä hidas sisäänhengitys, pito, ja syvä uloshengitys niin että vatsa- ja pallealihakset puristavat viimeisenkin hiilidioksidikuonan keuhkoista ulos.

Hapen ja hengittämiseen keskittyvän mielen voimalla olen oppinut saamaan lievät hartian ja selän lihasjäykkyydet katoamaan.  Hengitysharjoituksia voi tehdä automatkan aikana tai bussissa tai junassa istuessa. Eremitaasi-museon taideteosten katseluun sain lisää staminaa, kun muutaman galleria läpi vaeltaessani tein hengitysharjoituksia. Ja niillä voi kaiken lisäksi kerryttää viikottaista liikunnan tavoiteaikaansa HeiaHeiassa, jos sillä tavalla haluaa itseään tsempata liikkumaan!

Taiji-tunnin lopuksi Sirpa opasti meitä hymyilemään itsellemme. Hymyilemään jokaiselle kohdallemme. Tavallaan sisäisesti, mutta samalla ulkoisesti: ajattelimme hymyn kämmeniin ja hymyilevillä kämmenillä silittelimme itseämme yltä ja päältä, sivulta, edestä ja takaa.

Kuvassa Sirpa kohdistaa kämmentensä hymyn oman kroppansa keskukseen navan seudulle.

Kyyninen länsimainen ihminen kenties tällaiselle itselle hymyilemiselle hymähtää vaivautuneesti, mutta mitä sanoikaan Eric Berne, kanadalainen psykologisen transaktioanalyysin kehittäjä? Toisen ihmisen silittäminen – toisen ihmisen olemassaolon tunnustaminen joko silittämällä häntä fyysisesti tai sanallisesti – on ihmisen sosiaalisen toiminnan perusmittayksikkö.

Jos osaamme silittää itseämme, osaamme silittää myös muita. Toisin sanoen osaamme panna hyvän kiertämään.

 

 

Jätä kommentti

*