Viimeinen alkoholitabu

Alkoholitabuista viimeinen on alkoholimaksakirroosi, joka on etanolialkoholin aiheuttama sairaus. Juomakulttuurin kehittämisessä haitoista ei juuri huolta kanneta, vaan haitat jäävät tabujen mappiin. Viimeistä edellisenä tabuna oli alkoholin myrkyllisyys. Tämä tabu alkaa hälvetä päätellen siitä, että tapaturmaiset etanolialkoholimyrkytyskuolemat ovat vähentyneet noin kolmasosaan huipputasostaan. Mitä muita alkoholitabuja on havaittavissa? Niitä voisivat olla kohtuus, juoppous, riskikäyttö, alkoholismi, vuodessa nautittu […]

Lue lisää

Widmarkista Tolkun kaavaan

Etyylialkoholin käyttäytyminen ja vaikutukset ihmisen elimistössä selvitettiin tieteellisillä tutkimuksilla jo sata vuotta sitten. Perustiedot etyylialkoholin eli etanolin palamisesta ja humalatilasta pätevät edelleen. Tutkimusten tulokset havainnollistettiin verenalkoholin promillekäyränä sekä promilletason ja humalatilan riippuvuussuhteen käyränä. E.M.P. Widmark esitti etyylialkoholin käyttäytymistä kuvaavat laskukaavat, joissa oleellista on etyylialkoholin palamisnopeus. Widmarkin kaavoja olen käsitellyt aikaisemmin 16.7.2022 Alkoholipromillet nopeusmittarina (savonsanomat.fi) ja […]

Lue lisää

Toteutunut alkoholiutopia

Selailin vanhoja viinablogejani ja sieltä löytyi mielenkiintoinen otsikko: ”Annostaulukko, digiajan viinakortti”, julkaistu 18.6.2015 Annostaulukko, digiajan viinakortti (savonsanomat.fi) . Blogin viimeisen kappaleen teksti oli: ”Mistä tallaisia annostaulukoita on saatavissa? No ei mistään. Ne pitää itse laatia. Vastuuhan on aina sinulla, minulla ja meillä alkoholijuomien nauttijoilla. Utopiana voisi esittää, että joku sanomalehti julkaisisi taulukon kaiken kansan tutkittavaksi.” […]

Lue lisää

Alkoholi, tieliikenne, nopeus

Miten nopeus, alkoholi ja liikenne liittyvät toisiinsa? Alkoholi ja liikenne liittyvät toisiinsa rattijuopumuksen kautta. Nopeus liittyy molempiin esimerkiksi palamisnopeuden ja tilannenopeuden kautta. Liikennettä varten ovat liikennesäännöt, nopeusrajoitukset, autokoulut ym.  Alkoholia säätelee alkoholilaki ja käyttöä opastetaan alkoholivalistuksella. Tieliikenteessä ylinopeudet ovat yksi syy kuolemaan johtavissa onnettomuuksissa. Yli 50 vuotta sitten tieliikennekuolleisuus oli noin 1000 henkeä vuodessa ja […]

Lue lisää

Alkoholin palamisnopeuden mittaaminen

Aikaisemmissa blogeissa olen käsitellyt monelta kantilta etanolialkoholin normaalia palamista ja sen mittaamista. Palamisen ylinopeus ja sen mittaaminen olivat esillä 16.07.22 ”Alkoholipromillet nopeusmittarina”, 07.08.22 ”Ylinopeus alkoholin palamisessa” ja 15.8.22 ”Ylinopeuspuhallukset”. Jälkikäteen tarkasteltuna laskelmat vaikuttavat monimutkaisilta. Ne olivat esimerkkilaskelmia. Mikä olisi käytännöllinen mittausmenetelmä? Perustietohan on selvä: alkoholin normaali palamisnopeus on 0,1 grammaa tunnissa juojan painokiloa kohti, sama […]

Lue lisää

Alkoholilaskelmista muistisääntöihin

Aikoinaan aloitin alkoholilaskelmien tekemisen sen takia, että en saanut tolkkua silloisesta alkoholivalistuksesta. Nyt on tilanne sitten niin, että tästä tolkuttomasta määrästä ristiin rastiin tehtyjä laskelmia on satunnaisen lukijan hankala saada tolkkua tai mitään selvää. Laskelmien idea oli ottaa lähtökohdaksi alkoholin palamisaika. Palamisaika on ikään kuin yhteinen mitta, jolla palamisaika, nautitut yksilölliset alkoholimäärät ja niiden tuottamat […]

Lue lisää

Annosruudukon reunasarakkeet

Annostaulukoissani on 10 painoluokkasaraketta ja 12 palamisaikariviä. Näistä kertyy 120 yksilöllistä annosruutua. Ruudukon suurin annosmäärä on oikeassa alanurkassa ja pienin vasemmassa ylänurkassa. Suurin lukema on 72 kertainen pienimpään verrattuna. Palamisaikarivejä on 12 väliltä 1 – 24 tuntia. Nämä tunnit antavat tasaluvun jakajalle (j) kaavassa Tj = 120. Tuntirivien oikeassa reunassa on promillesarake  miehelle ja naiselle. […]

Lue lisää

Annosruutujen räjäytys

Taulukoissa olen esittänyt yksilöllisiä annosmääriä neljällä eri mitalla: vakioannos, gramma, millilitra ja murtolukuina annoksessa etanolia 11 grammaa. Kussakin taulukossa yksilölliset annosmäärät ovat eri lukuja. Tarkastellaan missä ajassa nuo eri lukemilla ilmaistut etanolimäärät palavat ja millaisia promilletasoja ne vastaavat. Vakioannostaulukko Etsitään 60 kg sarakkeesta lukema 2,0. Lasketaan tämän annosmäärän palamisaika sekä maksimipromillet miehelle ja naiselle kaavoilla […]

Lue lisää

Tarinaa alkoholitaulukoista

Annostaulukoiden eri versioissa olen esittänyt alkoholijuomien etanolimäärät kolmella eri mitalla: vakioannos, gramma, millilitra. Kaikissa taulukkoversioissa palamisajat ja alkoholipromillet pysyvät samoina. Yksi kummallisuus oli esittää yksilölliset annokset ja promillet murtolukuina. 28.10.2022. Parempi murtolukutaulukko (11 grammaa) (savonsanomat.fi) Tässä taulukossa yksi alkoholiannos sisältää etanolia 11 grammaa. Silloin yhden annoksen etanolimäärän palaminen kestää 110 tuntia juojan painokiloa kohti eli […]

Lue lisää

Alkoholipromillet tuntijaotuksella

Parempi murtolukutaulukko (11 grammaa) Edelliseen blogiin 28.10.2022 tuli kommentti: ”Tavallista herran viinamäen työntekijää ei kyllä juurikaan kiinnosta palamisajat, vaan se, kuinka monta promillea veressä on jäljellä vaikkapa tuntijaotuksella. Sitähän sitä joutuu pähkäilemään, kun miettii tohtiiko auton rattiin aamusella kajota.” Kommentin kysymys ”montako promillea veressä on jäljellä vaikkapa tuntijaotuksella” jäi askarruttamaan. Tarkastellaan uudestaan sitä, miten promillet […]

Lue lisää

Parempi murtolukutaulukko (11 grammaa)

Edellisessä blogissa 24.09.22 oli ongelmia annostaulukon liittämisessä tekstiin ja taulukosta tuli huono. Tässä on parempi värikuvaversio. Taulukon avulla voidaan tarkastella alkoholiannosten laskuopillista historiaa. Alkon infolehtisessä ALKOHOLI JA LIIKENNE vuodeltan 2004 sanottiin: ”1,0 ANNOS = 11 G PUHDASTA ALKOHOLIA”. Nykyään tuo ”puhtaan alkoholin” eli etyylialkoholin/etanolin määrä on 12 grammaa. Blogin aloituskuvana oleva taulukko on laadittu tälle […]

Lue lisää

Alkoholiannokset (11 g) murtolukuina

Vanhoja alkoholi-infoja selatessa löytyi Alkon lehtinen ALKOHOLI JA LIIKENNE VUODELTA 2004. Siinä on sivulla 16 annostaulukko, jossa sanotaan: ”1,0 ANNOS = 11 G PUHDASTA ALKOHOLIA”. Siis yhdessä alkoholiannoksessa on 11 grammaa puhdasta alkoholia. Tämä oli sitä aikaa, kun ihmettelin onko siinä yhdessä annoksessa 11 vai 12 grammaa etanolia eli tuota puhdasta alkoholia. Blogissani oleva alkuperäinen […]

Lue lisää

Ylinopeuspuhallukset

 Tarkastellaan laskelmia, joilla todetaan ylinopeus alkoholin (etanolin) palamisessa. Siinä tarvitaan kaksi alkometripuhallusta kellosta katsotuin aikavälein. Alkoholipitoisuuksia mitattiin myös uloshengitysilmasta jo 100 vuotta sitten. Kahdessa litrassa uloshengitysilmaa on alkoholia yhtä paljon kuin 1 cm3:ssa (1 ml: ssa) verta. Widmarkin aikaan promilletasojen laskua eli alkoholin palamisnopeutta seurattiin minuuttiaikataululla eli promilleina/minuutti. Widmarkin kaavasta: ct = c0 – ßt […]

Lue lisää

Ylinopeus alkoholin palamisessa

Edellisessä blogissa 16.7.2022 käsittelin Widmarkin kaavaa ja normaaleja alkoholin palamisnopeuksia. Tarkastellaan tällä kertaa normaalia suurempia nopeuksia ja niitä havainnollistavia laskelmia. Ylinopeus palamisessa tarkoittaa normaalia lyhempää selviämisaikaa. Sitä kuvaa sanonta: ”— selvitä kossupullosta alta aikayksikön”. Kossupullosta selviäminen Puolen litran kossupullossa 32 % til. on etanolia 160 ml = 128 grammaa. Lasketaan aluksi normaalit selviämisajat grammamittojen perusteella. […]

Lue lisää

Alkoholipromillet nopeusmittarina

Tarkastellaan Widmarkin kaavaa: ct = c0 – ßt. Siinä kerroin (ß) on alkoholin palamisnopeus promilleina minuutissa ja aika (t) on myös minuutteja.  Katsotaan, millaisiin käytännön kysymyksiin tuolla kaavalla saadaan vastaukset. Kertoimen ß arvoksi Widmark sai miehille 0,0025 ja naisille 0,0026 promillea minuutissa. Nämä ovat 0,150 ja 0,156 promillea tunnissa. Tehdään esimerkkilaskelma. Jos miehellä verenalkoholi olisi […]

Lue lisää

90 vuotta rattijuopumuspromilleja

Rattijuopumuspromillet ovat nykyään jokapäiväisiä uutisia. Rattijuopumukset ovat yhtä vanhoja kuin autoliikenne. Ensimmäinen rattijuopumuspidätys tehtiin Isossa Britanniassa 10.9.1897. Yhdysvalloissa New Yorkissa säädettiin vuonna 1910 ensimmäisenä lait moottoriajoneuvon ajamisesta alkoholin vaikutuksen alaisena. Lundissa professori E.M.P. Widmark (1889 – 1945) kehitti mittausmenetelmiä ja kaavoja kuvaamaan etyylialkoholin imeytymistä ja poistumista elimistöstä. Hän kehitti rutiinikäyttöön soveltuvan menetelmän verenalkoholin mittaamisesta mikroverinäytteestä. […]

Lue lisää

Alkoholigrammat promilleiksi

Alkoholin palamisessa perustieto on, että alkoholi palaa vakionopeudella 0,1 grammaa tunnissa juojan painokiloa kohti eli yksi gramma juojan kymmentä painokiloa kohti. Tämä nopeus on sama naisella ja miehellä. Tarkastellaan, mikä tämä palamisnopeus on promilleina tunnissa. Verenalkoholin promillekaava on: c = A/kp, jossa (c) on promillet, (A) on elimistössä oleva alkoholimäärä grammoina, (k) on nestetilavuuskerroin naisella […]

Lue lisää

Alkoholin varhaisvaikutukset

Alkoholihaitoista keskustellessa ovat esillä alkoholin haitalliset myöhäisvaikutukset, jotka ilmaantuvat vuosia tai vuosikymmeniä kestäneen runsaan alkoholinkäytön seurauksena. Harvemmin näkee puhuttavan alkoholijuomien välittömistä vaikutuksista, jotka ilmaantuvat jo nauttimisen aikana. Alkoholi aiheuttaa seuraavia välittömiä vaikutuksia: heikentää kuuloa vahvistaa ääntä sumentaa näköä huonontaa liikkeiden koordinaatiota horjuttaa tasapainoa Nämä varhaisvaikutukset ilmenevät alkoholijuomien nauttimisen yhteydessä heti muutaman annoksen kylkiäisenä. Näistä vaikutuksista […]

Lue lisää

Promillesarakehistoriikkia

Selailin entisiä kymmenen vuotta vanhoja alkoholilaskelmiani ja taulukkoja. Näissä taulukkoversioissa oli erikseen sarake omalle painolle sekä omille promilleille. Tarkoituksena oli tehdä omat yksilölliset sarakkeet, joissa ovat kunkin katselijan omaa painoa vastaavat annos- ja promillelukemat. Yllätys oli se, että yksilölliseen promillesarakkeeseen tuli tarkalleen samat lukemat kuin taulukon yleisessä promillesarakkeessa. Vakioannosmäärät muuttuivat oman painon mukaiseksi, mutta promillelukemat […]

Lue lisää

Oluen prosenttiyksiköt

Mitä eroa on prosenttiyksiköllä ja tavallisella prosentilla ja miten ne liittyvät olueen? Nelosolut tuli kauppojen hyllyille 1.1.2018. Alkoholilain uudistus toi vähittäiskauppaan maksimissaan 5,5 prosenttiset oluet. Ennestään myynnissä olevan kolmosoluen maksimivahvuus on 4,7 prosenttia, tarkemmin tilavuusprosenttia. Nelosoluen ja mm limuviinojen kauppaan tulo oli aikoinaan pitkä prosessi ja siihen liittyi kova kiista puolustajien sekä vastustajien välillä. Korotusta […]

Lue lisää

Millilitroista litroihin

Annostaulukkojen alimmalla 24 tunnin rivillä ovat vuorokauden aikana palavat etanolialkoholimäärät eri painoluokissa. Tarkastellaan, kuinka monta etanolilitraa kertyisi vuodessa noilla 24 tunnin palamismäärillä. Otetaan esimerkiksi millilitrataulukko. Katsotaan, paljonko vuorokausimääristä kertyy etanolialkoholia vuoden aikana.   Kun alimmalla rivillä oleva millilitralukema jaetaan sarakkeen yläpuolella olevalla painokiloluvulla, niin kaikissa sarakkeissa tuloksena on 3 millilitraa. Tämä on vuorokaudessa normaalisti palava […]

Lue lisää