Edellinen blogi (”Selviämisajan paradokseja” 4.2.2021) päättyi kysymykseen ”Paradoksi, totta vai humpuukia?” Rupesin ihmettelemään, miten Tolkun kaava toimii, jos juojalla on normaalista poikkeava nestetilavuuskerroin. Tunnustan, että olen puhunut humpuukia, kun olen väittänyt, että juojan paino ei normaalisti vaikuta selviämisaikaan. Totta on se, että paino vaikuttaa, koska paino vaikuttaa BMI:iin. Painon lisäksi siihen vaikuttaa myös pituus. BMI […]
Alkoholivalistuksessa esitetään, että samasta alkoholimäärästä tulee naiselle isommat promillet kuin miehelle. Toisaalta samasta promillelukemasta nainen selviää lyhemmässä ajassa kuin mies. Miehen ja naisen promillet Promillekaava toimii laskuopillisesti kahteen suuntaan. Jos tiedetään nautittu etanolimäärä, niin kaavalla saadaan lasketuksi maksimipromillet. Jos alkometripuhalluksella mitataan promillet, niin kaavalla voidaan laskea juojan kehossa puhallushetkellä oleva etanolimäärä. Miehen ja […]
Tarkastellaan, miten alkoholihaittoja voitaisiin ennakoida etanolin palamisajan ja palamisno-peuden avulla. Alkoholihaitat johtuvat liian suuresta etanolimäärästä, joka saadaan alkoholijuomista. Etanoli on elimistön kannalta myrkyllinen aine. Altistusaika on oleellinen tekijä arvioitaessa myrkyllisten aiheiden haittavaikutuksia elimistöön. Mitä mitataan ja miten Alkoholin kulutusta mitataan kerta- ja viikkojuomisen tasolla vakioannoksilla. Annosmäärille on useampia riskitasoja. Annossuosituksissa vaikutusaika jää sivuseikaksi. Todetaan […]
Edellisessä blogissa 6.4.2020 kerroin omatekoisesta promillekaavasta. Tässä vakioannoksille sovitetussa kaavassa alkoholimäärä ilmoitetaan vakioannoksina virallisen kaavan alkoholigrammojen sijasta. Vakioannos on kuitenkin epätarkka mittayksikkö promillekaavassa käytettäväksi. Toisaalta epätarkkuuksia löytyy virallisesta myös alkoholivalistuksesta. Vertailen joitakin omia ja virallisia epätarkkuuksia. Mikä on tarkkaa tai epätarkkaa ja miksi? Alkoholihaittoja käsittelevissä tutkimuksissa etanolialkoholimäärät ilmoitetaan grammoina. Alkoholivalistuksessa alkoholin palamisnopeus ilmaistaan myös grammoina […]
Edellisen blogini 15.3.2020 lopussa esitin laskelmia annosmääristä ja selviämisajoista promillekaavan kpc = 12a sekä selviämisaikakaava pT = 120a avulla. Tuo promillekaava on omatekoinen, nimitän sitä vakioannoksille sovitetuksi promillekaavaksi. Oikeassa promillekaavassa alkoholimäärä ilmoitetaan grammoina, mutta tässä omatekoisessa kaavassa alkoholigrammat on sovitettu vakioannoksille. Miksi muuntaa tai sovittaa? Promillekaava toimii kahteen suuntaan. Jos tiedetään nautittu grammamäärä alkoholia, niin […]
Kauppalehdessä oli helmikuun alkupuolella Markku Paretskoin kirjoitus ”30 000 työpaikan tavoite toteutuu” (Kauppalehti 4.2.2020 s. 23 D). Tuossa jutussa Paretskoi esittää mielenkiintoisen laskelman, jota voisi vertailla omiin alkoholilaskelmiini. Sitaatteja Paretskoin tekstistä: ”Sinähän tiedät, että ministereitä avustamaan on palkattu 82 valtiosihteeriä ja erityisavustajaa.” – ”Näillä avustajille palkataan kullekin kaksi avustajaa. Yhteensä siis 164 avustajaa.” – ”Laskujemme […]
Tipaton tammikuu on takana. Tipaton on ollut näkyvästi esillä julkisuudessa. Tulee sellainen vaikutelma, että tipaton on maan tapa. Tutkimusten mukaan noin 13 prosenttia alkoholijuomia nauttivista oli pitänyt tipattoman tammikuun viime vuoden alussa. Tämä prosenttiosuus vaikuttaa yllättävän matalalta verrattuna asian saamaan runsaaseen huomioon. Alkoholijuomien myynnissä tammikuu erottuu selvästi. Valviran tilastoista nähdään, että sata prosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna […]
Edellisen blogini aiheena oli viinakoulun kertotaulu. Tämä ”kertotaulu” tarkoittaa yksilöllistä annostaulukkoa alkoholijuomille, ja se on blogin aloituskuvana. Taulukossa alimpana on 30 tunnin palamisaikarivi. Tämä rivi ei ole kuitenkaan viinan juomisen kertotaulun viimeinen, vaan alin rivi täydellisessä kertotaulussa on 120. Alareunasta puuttuu kolme riviä: 40 – 60 – 120. Täydellinen juomis-/ viinakertotaulu Annostaulukon laatimisen idea on […]
Näin tipattoman tammikuun loppupuolella on sopiva aika kerrata alkoholijuomien käyttömääriä. Mietin, että laittaisiko otsikkoon viinaoppi vai tämän viinakoulu. Viinaoppi vaikuttaisi liian suureelliselta. Viinakoulun kertotaulu viittaa paremmin viina-aiheen laskuopilliseen tarkasteluun. Blogin aloituskuvana oleva yksilöllinen annostaulukko muistuttaa kertotaulua. Kertotaulu on tavallaan nopeutettua yhteenlaskua. Sitä voidaan soveltaa myös jako- ja vähennyslaskuihin. Annostaulukossa olevia lukuja voidaan kertoa, jakaa, laskea […]
Tipaton tammikuu on lähellä. Tuon tipattoman kuukauden pyrkimys on palauttaa maksan kunto normaalitasolle, jos tai kun kunto on huonontunut loppuvuoden juomissesongin aikana. Alkoholijuomien yhteydessä maksan kunto on tavallaan paradoksi. Alkoholijuomien etanoli on elimistön mielestä myrkyllistä ainetta ja maksan tehtävänä on sen poistamien eli polttaminen. Kun etanolia tulee elimistöön aina vaan uudestaan, niin maksa pystyy nostamaan […]
Mitä apua Tolkun kaavasta on rattijuoppouden vähentämisessä? Tänään oli Savon Sanomissa uutinen 70-vuotiaasta miehestä, joka puhalsi alkometriin 3,73 lukeman. Nollatasolle selviäminen kestäisi 27,98 tuntia ja rattijuopumusrajalle 0,5 promilleen 24,23 tuntia. Tolkun kaavalla saadaan promillelukemat muunnetuksi selviämisajaksi. Selviämisaika ilmoittaa, montako tuntia olisi pitänyt odottaa ennen ajoon lähtöä. Lehden uutinen on ääriesimerkki pitkästä odotusajasta. Rattijuopumustapauksissa suunnilleen kolmasosa […]
Alkoholin eli etanolin palamisaika, annokset ja verenalkoholin promillet riippuvat toisistaan ja nämä riippuvuussuhteet voidaan ilmaista kuhunkin tilanteeseen sopivilla korrelaatiokaavoilla. Riippuvuussuhteita voidaan tarkastella etu- ja takaperin. Tällöin saadaan vastaukset kuuteen eri kysymykseen, jotka liittyvät käytännön tilanteisiin. Aika ja annokset Yhden tunnin palamisaika on yksilöllisillä annosmäärillä juojan paino/120. Esim. 60-kiloisella palaa puoli annosta tunnissa ja 120-kiloisella yksi […]
Maistelleet ovat mielenkiintoinen ryhmä rattijuopumusratsioissa. Heillä alkometripuhalluksen tulos on alle rattijuopumuksen rangaistavuuden rajan 0,5 promillea. Maistelleilla promillet ovat 0,2 – 0,49. Matala promillelukema osoittaa, että he nauttineet alkoholia, mutta sitä on veressä jäljellä vain vähän. Alkoholia nauttineiden eli maistelleiden ryhmä on mielenkiintoinen siksi, että heillä on ollut tuuria tai tietoa lähteä ajamaan vasta alle 0,5 […]
Tarkastellaan, miten lasketaan yksilölliset annosmäärät eri selviämisajoille. Edellisessä blogissa 8.12. oli esillä palamisajan kaava pT=120a. Sen perusteella esitin selviämisajan ja annosmäärän 80 kg painavalle henkilölle. Laskelma on vähän hankala: murtoluvun osoittajaan tulee kertolasku. Ongelmaan löytyy automaattiluontoinen oikotie. Kun tiedetään tuntimäärä, jonka kuluttua pitää olla selvä, niin lasketaan tuota aikaa vastaava annosmäärä. Kysytään: Millä luvulla (j) […]
Edellisessä blogissa oli aiheena jaloviinan kemiallinen kaava ja tietoja muistakin kuin ns. puhtaasta alkoholista. Katsotaan nyt, miten etanoli elimistössä käyttäytyy. Missä ajassa ja millä nopeudella etanoli elimistöstä poistuu? Näitä laskelmia olen esittänyt moneen kertaan vanhoissa blogeissa, mutta yritän laatia jonkinlaista tiivistelmää rattijuoppouteen liittyen. Laskutehtäviin tarvitaan perustiedot, joiden pohjalta voidaan laatia laskelmia eri tilanteisiin. Numeroina lueteltavat […]
Edellisessä blogissa ”Auto ja alkoholi” käsittelin Valviran ja Alkon nettisivuilta löytyviä tietoja alkoholista. Valviran sivuilla on termi puhdas alkoholi verottomien alkoholien listassa no 6. kohdalla. Termi etyylialkoholi on kohdassa 4 ja etanoli alkukappaleessa. Yksi mielenkiintoinen näkökulma ja hyvät selitykset alkoholiasioista löytyi netistä osoitteessa https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-jaloviinan-kemiallinen-kaava. Siellä on kysymys: ”Mikä on jaloviinan kemiallinen kaava? Alkoholin kemiallinen kaava […]
Auto ja alkoholi liittyvät toisiinsa rattijuopumusten yhteydessä. Tarkemmin muotoiltuna kyseessä ovat bensiinimoottoriset autot ja puhdas alkoholi. Nyt taitaa mennä jotain pieleen. Onko bensiinissä puhdasta alkoholia? Edellisessä blogissa mainitsemassani yleisalkoholissa tätä puhdasta alkoholia kyllä sanotaan olevan. Näissä alkulauseissa tuli vedetyksi kettuilut umpisolmuun. Blogeissani olen vinoillut vähän väliä tuosta puhtaasta alkoholista. Sehän on viranomaiskieltä, kuten nähdään Valviran […]
Alkoholikeskustelussa käytetään paljon sanontaa puhdas alkoholi. Selitetään paljonko puhdasta alkoholia on kussakin puheena olevassa alkoholilajissa. Nähdään paljon vaivaa muunnettaessa yleisalkoholia tuoksi puhtaaksi alkoholiksi. Sivullisena lukijana ihmettelee, mitä epäpuhtaita aineksia alkoholissa sitten on puhtaan alkoholin ohella. Yksi esimerkki epäpuhtauksista vaikuttaa olevan metanoli. Lehdissä on isoja uutisia, jos jostain alkoholipullosta on löytynyt metanolia. Uutisiin on aihettakin, sillä […]
Helsingin Sanomissa oli sunnuntaina 14.7.2019 alkoholiin liittyvä aihe Fingerpori-sarjakuvassa sivu C 22. Sarjakuvan otsikko oli ”Alkoholitilanne” ja viimeisessä ruudussa teksti: ”… se maistuu oluelta johon on sekoitettu etanolia.” Blogiini ”Alkoholisammakon vuosipäivä” 8.7.2019 liittyvissä kommenteissa mainitsin: ”Saa nähdä ilmaantuko etanoli-nimitys yleiseen käyttöön.” Ilmaantuihan se jopa tunnetussa sarjakuvassa HS:n sivuilla. Marketin hyllyltä sattui löytymään vielä tänään yksi […]
Alkoholia nauttineet eli maistelleet kuljettajat ovat erikoinen ryhmä rattijuopumustilastoissa. Alkometri näyttää, että promilleja on, mutta ne ovat alle rattijuopumusrajan. Rattijuopumusratsioissa maistelleiden kuljettajien määrä on suunnilleen viisinkertainen rattijuopumusrajan ylittäviin verrattuna. Pari päivää sitten TV-uutisissa kerrottiin, että vuonna 2018 rattijuopumukset olivat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Siihen asti ne olivat olleet kymmenen vuotta laskusuunnassa. Miten rattijuopumusten lisääntyminen voitaisiin […]
Aika on juoda, aika on ajaa, aika on näille piirtää rajaa. Rattijuopumus ei ole ilo kenellekään vähiten juopumuspromillet puhaltaneelle itselleen. Pyrkimys rattijuopumusten vähentämiseen koskee juovia autoilijoita sekä autoilevia juojia. On aika pohtia mitä tarvitaan rattijuopumusten vähentämiseen. Mitä on tehty ennen, mitä voitaisiin tehdä toisin? Miten piirretään rajat? Liikenteessä raja juomisen ja ajamisen välillä on selvä, […]
