Viinaoppia ilman numeroita

Alkoholilaskelmien lähtökohta oli saada vastaus käytännön kysymyksiin niukkojen yleisohjeiden pohjalta. Alkoholivalistuksen perustiedot olivat: alkoholia palaa gramma tunnissa juojan kymmentä painokiloa kohti tai alkoholi palaa vakionopeudella kymmenesosa gramman tunnissa juojan painokiloa kohti. Nopeus on sama kummallakin sukupuolella. Alussa olivat nämä kaksi ohjetta ja verenalkoholin promillekaava. Blogissa (10.9.2021) ”Oman painon ongelma” kappaleessa viisi tuli ongelma ja virhe […]

Lue lisää

Viinaoppia murtoluvuilla

Edellisessä blogissani käsittelin oman painon ongelmaa yksilöllisen annosmäärän ja maksimipromillelukemien kannalta. Ongelma näytti saavan ratkaisun, mutta tehdään vielä varmistuslaskelma toisilla painokiloilla ja toisella palamisajalla. Laitetaan painoksi 95 kg ja palamisajaksi 12 tuntia. Alkoholia palaa 114 grammaa eli 9,5 annosta. Tämä 9,5 annosta on viereisten painoluokkien 90 ja 100 kg annosten puolivälissä. Lasketaan sitten promillet miehelle […]

Lue lisää

Oman painon ongelma

Annostaulukon kehittelyn alkuvaiheissa oli taulukon oikeassa reunassa oman painon sarake, josta näkyvät itselle tulevat tarkat annosmäärät. Lisäksi olivat omat promillesarakkeet naiselle ja miehelle erikseen. Tarkastellaan tätä omien sarakkeiden tarpeellisuutta. Laitetaan omaksi painoksi 75 kg ja katsotaan mikä on yksilöllinen vakioannosmäärä ja yksilölliset maksimipromillelukemat kahdeksan tunnin palamisaikariville. Tehdään laskelma yleisen ohjeen mukaan: alkoholia palaa yksi gramma […]

Lue lisää

Uusi annostaulukko. Kertotaulusta kellotauluun

Blogin aloituskuvan taulukko on vaihdettu uuteen versioon. Entisessä oli 10 tuntiriviä ja 10 painoluokkasaraketta kertotaulun tapaan. Tässä uudessa taulukossa on 12 tuntiriviä, yhtä monta kuin on numeroita kellotaulussa. Alin rivi on 24 tuntia, yhtä monta kuin on tunteja vuorokaudessa. Painoluokkasarakkeita on 10, sama luku kuin vanhassa taulukossakin. Yksilöllisiä annosruutuja on 120, sama luku kuin on […]

Lue lisää

Alkoholiannosten luonnollinen järjestelmä

 Alkoholin vaikutusta ihmiseen tarkastellaan monilla tavoilla. Tärkeimmät lähtökohdat ovat annosmäärät, verenalkoholin promillet ja alkoholin palamisaika. Näiden osatekijöiden riippuvuussuhteita toisistaan on monesti hankalaa ymmärtää. Lähtökohdaksi tarvitaan yhteinen mitta ja se on aika, etyylialkoholin palamisaika, ”vaikutuksen alaisena olemisen aika”, etanoliaika. Blogin aloituskuvana oleva yksilöllinen annostaulukko alkoholijuomille on alkoholiannosten luonnollinen järjestelmä. Taulukosta nähdään eri mittaustapojen riippuvuussuhteet. Paradokseilta vaikuttaville […]

Lue lisää

Selviämisparadoksin ratkaisu

Edellinen blogi (”Selviämisajan paradokseja” 4.2.2021) päättyi kysymykseen ”Paradoksi, totta vai humpuukia?” Rupesin ihmettelemään, miten Tolkun kaava toimii, jos juojalla on normaalista poikkeava nestetilavuuskerroin. Tunnustan, että olen puhunut humpuukia, kun olen väittänyt, että juojan paino ei normaalisti vaikuta selviämisaikaan. Totta on se, että paino vaikuttaa, koska paino vaikuttaa BMI:iin. Painon lisäksi siihen vaikuttaa myös pituus. BMI […]

Lue lisää

Selviämisajan paradokseja

Alkoholivalistuksessa esitetään, että samasta alkoholimäärästä tulee naiselle isommat promillet kuin miehelle. Toisaalta samasta promillelukemasta nainen selviää lyhemmässä ajassa kuin mies.   Miehen ja naisen promillet Promillekaava toimii laskuopillisesti kahteen suuntaan. Jos tiedetään nautittu etanolimäärä, niin kaavalla saadaan lasketuksi maksimipromillet. Jos alkometripuhalluksella mitataan promillet, niin kaavalla voidaan laskea juojan kehossa puhallushetkellä oleva etanolimäärä.   Miehen ja […]

Lue lisää

Aika, nopeus ja alkoholihaitat

Tarkastellaan, miten alkoholihaittoja voitaisiin ennakoida etanolin palamisajan ja palamisno-peuden avulla. Alkoholihaitat johtuvat liian suuresta etanolimäärästä, joka saadaan alkoholijuomista. Etanoli on elimistön kannalta myrkyllinen aine. Altistusaika on oleellinen tekijä arvioitaessa myrkyllisten aiheiden haittavaikutuksia elimistöön.   Mitä mitataan ja miten Alkoholin kulutusta mitataan kerta- ja viikkojuomisen tasolla vakioannoksilla. Annosmäärille on useampia riskitasoja. Annossuosituksissa vaikutusaika jää sivuseikaksi. Todetaan […]

Lue lisää

Omatekoista epätarkkuutta

Edellisessä blogissa 6.4.2020 kerroin omatekoisesta promillekaavasta. Tässä vakioannoksille sovitetussa kaavassa alkoholimäärä ilmoitetaan vakioannoksina virallisen kaavan alkoholigrammojen sijasta. Vakioannos on kuitenkin epätarkka mittayksikkö promillekaavassa käytettäväksi. Toisaalta epätarkkuuksia löytyy virallisesta myös alkoholivalistuksesta. Vertailen joitakin omia ja virallisia epätarkkuuksia. Mikä on tarkkaa tai epätarkkaa ja miksi? Alkoholihaittoja käsittelevissä tutkimuksissa etanolialkoholimäärät ilmoitetaan grammoina. Alkoholivalistuksessa alkoholin palamisnopeus ilmaistaan myös grammoina […]

Lue lisää

Omatekoinen promillekaava

Edellisen blogini 15.3.2020 lopussa esitin laskelmia annosmääristä ja selviämisajoista promillekaavan kpc = 12a sekä selviämisaikakaava pT = 120a avulla. Tuo promillekaava on omatekoinen, nimitän sitä vakioannoksille sovitetuksi promillekaavaksi. Oikeassa promillekaavassa alkoholimäärä ilmoitetaan grammoina, mutta tässä omatekoisessa kaavassa alkoholigrammat on sovitettu vakioannoksille. Miksi muuntaa tai sovittaa? Promillekaava toimii kahteen suuntaan. Jos tiedetään nautittu grammamäärä alkoholia, niin […]

Lue lisää

Työpaikat ja selviämisaika

Kauppalehdessä oli helmikuun alkupuolella Markku Paretskoin kirjoitus ”30 000 työpaikan tavoite toteutuu” (Kauppalehti 4.2.2020 s. 23 D). Tuossa jutussa Paretskoi esittää mielenkiintoisen laskelman, jota voisi vertailla omiin alkoholilaskelmiini. Sitaatteja Paretskoin tekstistä: ”Sinähän tiedät, että ministereitä avustamaan on palkattu 82 valtiosihteeriä ja erityisavustajaa.” – ”Näillä avustajille palkataan kullekin kaksi avustajaa. Yhteensä siis 164 avustajaa.” – ”Laskujemme […]

Lue lisää

Tipaton tilastoissa

Tipaton tammikuu on takana. Tipaton on ollut näkyvästi esillä julkisuudessa. Tulee sellainen vaikutelma, että tipaton on maan tapa. Tutkimusten mukaan noin 13 prosenttia alkoholijuomia nauttivista oli pitänyt tipattoman tammikuun viime vuoden alussa. Tämä prosenttiosuus vaikuttaa yllättävän matalalta verrattuna asian saamaan runsaaseen huomioon. Alkoholijuomien myynnissä tammikuu erottuu selvästi. Valviran tilastoista nähdään, että sata prosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna […]

Lue lisää

Viinakertotaulun alin rivi

Edellisen blogini aiheena oli viinakoulun kertotaulu. Tämä ”kertotaulu” tarkoittaa yksilöllistä annostaulukkoa alkoholijuomille, ja se on blogin aloituskuvana. Taulukossa alimpana on 30 tunnin palamisaikarivi. Tämä rivi ei ole kuitenkaan viinan juomisen kertotaulun viimeinen, vaan alin rivi täydellisessä kertotaulussa on 120. Alareunasta puuttuu kolme riviä: 40 – 60 – 120. Täydellinen juomis-/ viinakertotaulu Annostaulukon laatimisen idea on […]

Lue lisää

Viinakoulun kertomataulu

Näin tipattoman tammikuun loppupuolella on sopiva aika kerrata alkoholijuomien käyttömääriä. Mietin, että laittaisiko otsikkoon viinaoppi vai tämän viinakoulu. Viinaoppi vaikuttaisi liian suureelliselta. Viinakoulun kertotaulu viittaa paremmin viina-aiheen laskuopilliseen tarkasteluun. Blogin aloituskuvana oleva yksilöllinen annostaulukko muistuttaa kertotaulua. Kertotaulu on tavallaan nopeutettua yhteenlaskua. Sitä voidaan soveltaa myös jako- ja vähennyslaskuihin. Annostaulukossa olevia lukuja voidaan kertoa, jakaa, laskea […]

Lue lisää

Maksan kunto ennen tipatonta

Tipaton tammikuu on lähellä. Tuon tipattoman kuukauden pyrkimys on palauttaa maksan kunto normaalitasolle, jos tai kun kunto on huonontunut loppuvuoden juomissesongin aikana. Alkoholijuomien yhteydessä maksan kunto on tavallaan paradoksi. Alkoholijuomien etanoli on elimistön mielestä myrkyllistä ainetta ja maksan tehtävänä on sen poistamien eli polttaminen. Kun etanolia tulee elimistöön aina vaan uudestaan, niin maksa pystyy nostamaan […]

Lue lisää

Tolkun kaavalla toimeen

Mitä apua Tolkun kaavasta on rattijuoppouden vähentämisessä? Tänään oli Savon Sanomissa uutinen 70-vuotiaasta miehestä, joka puhalsi alkometriin 3,73 lukeman. Nollatasolle selviäminen kestäisi 27,98 tuntia ja rattijuopumusrajalle 0,5 promilleen 24,23 tuntia. Tolkun kaavalla saadaan promillelukemat muunnetuksi selviämisajaksi. Selviämisaika ilmoittaa, montako tuntia olisi pitänyt odottaa ennen ajoon lähtöä. Lehden uutinen on ääriesimerkki pitkästä odotusajasta. Rattijuopumustapauksissa suunnilleen kolmasosa […]

Lue lisää

Rattijuopumus, aika, annokset, promillet

Alkoholin eli etanolin palamisaika, annokset ja verenalkoholin promillet riippuvat toisistaan ja nämä riippuvuussuhteet voidaan ilmaista kuhunkin tilanteeseen sopivilla korrelaatiokaavoilla. Riippuvuussuhteita voidaan tarkastella etu- ja takaperin. Tällöin saadaan vastaukset kuuteen eri kysymykseen, jotka liittyvät käytännön tilanteisiin. Aika ja annokset Yhden tunnin palamisaika on yksilöllisillä annosmäärillä juojan paino/120. Esim. 60-kiloisella palaa puoli annosta tunnissa ja 120-kiloisella yksi […]

Lue lisää

Rattijuopumus ja maistelleet

Maistelleet ovat mielenkiintoinen ryhmä rattijuopumusratsioissa. Heillä alkometripuhalluksen tulos on alle rattijuopumuksen rangaistavuuden rajan 0,5 promillea. Maistelleilla promillet ovat 0,2 – 0,49. Matala promillelukema osoittaa, että he nauttineet alkoholia, mutta sitä on veressä jäljellä vain vähän. Alkoholia nauttineiden eli maistelleiden ryhmä on mielenkiintoinen siksi, että heillä on ollut tuuria tai tietoa lähteä ajamaan vasta alle 0,5 […]

Lue lisää

Selviämisajan laskuautomaatti

Tarkastellaan, miten lasketaan yksilölliset annosmäärät eri selviämisajoille. Edellisessä blogissa 8.12. oli esillä palamisajan kaava pT=120a. Sen perusteella esitin selviämisajan ja annosmäärän 80 kg painavalle henkilölle. Laskelma on vähän hankala: murtoluvun osoittajaan tulee kertolasku. Ongelmaan löytyy automaattiluontoinen oikotie. Kun tiedetään tuntimäärä, jonka kuluttua pitää olla selvä, niin lasketaan tuota aikaa vastaava annosmäärä. Kysytään: Millä luvulla (j) […]

Lue lisää

Kaavoista laskuoppiin

Edellisessä blogissa oli aiheena jaloviinan kemiallinen kaava ja tietoja muistakin kuin ns. puhtaasta alkoholista. Katsotaan nyt, miten etanoli elimistössä käyttäytyy. Missä ajassa ja millä nopeudella etanoli elimistöstä poistuu? Näitä laskelmia olen esittänyt moneen kertaan vanhoissa blogeissa, mutta yritän laatia jonkinlaista tiivistelmää rattijuoppouteen liittyen. Laskutehtäviin tarvitaan perustiedot, joiden pohjalta voidaan laatia laskelmia eri tilanteisiin. Numeroina lueteltavat […]

Lue lisää

Jaloviinan kemiallinen kaava

Edellisessä blogissa ”Auto ja alkoholi” käsittelin Valviran ja Alkon nettisivuilta löytyviä tietoja alkoholista. Valviran sivuilla on termi puhdas alkoholi verottomien alkoholien listassa no 6. kohdalla. Termi etyylialkoholi on kohdassa 4 ja etanoli alkukappaleessa. Yksi mielenkiintoinen näkökulma ja hyvät selitykset alkoholiasioista löytyi netistä osoitteessa https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-jaloviinan-kemiallinen-kaava. Siellä on kysymys: ”Mikä on jaloviinan kemiallinen kaava? Alkoholin kemiallinen kaava […]

Lue lisää