Miten ajokunto arvioidaan? Mistä tietää onko nautittu alkoholi palanut pois määräaikaan mennessä? Montako annosta enintään saa nauttia, jotta olisi on ajokunnossa seuraavana aamuna? Riittääkö arviointiin alkoholin palamisen rautalankamalli? Rautalankamallin mukaan 12 tunnissa (T) palava yksilöllinen vakioannosmäärä on juojan paino/10. Kaava: Tj =120. (j) on jakaja 10. Puoli vuorokautta eli 12 tuntia on sopiva ja riittävä […]
Rattijuoppous on yksi alkoholijuomiin liittyvä riesa. Tapauksia on noin 20 000 vuodessa. Niiden estämiseen tarvitaan halpa ja tarkka verenalkoholin mittausmenetelmä. Tällainen laite on olemassa ja se on PROMILLESS promilletestiliuska. Tästä näkyi pari TV-mainosta talvella vuoden alussa. Nyt näitä testiliuskoja on ilmaantunut myyntiin kauppojen kassoille. Rattijuoppoustapaukset ovat käytännön esimerkki siitä, että etanolialkoholin poistumisaikaa on vaikea arvioida. […]
Yksittäisesimerkkien lukeminen on ikävystyttävää. Niistä on hankala päätellä, mitkä olisivat minun painolleni sopivat annosmäärät kussakin esimerkkitilanteessa. Tarvitaan rautalankamallin tapainen systeemi omia yksilöllisiä laskelmia varten. Aikaisemmissa blogeissani olen esittänyt kasan kaikenlaisia kaavoja, joilla pystyy jokseenkin kaikki yksittäistilanteet ratkaisemaan. Yritetään etsiä joku oikotie mutkikkaille laskukaavoille. Oikotie löytyy kymmenjärjestelmästä, kellosta ja suomalaisesta vakioannoksen määritelmästä. Vakioannos kutakin alkoholijuomaa sisältää […]
Alkoholikeskustelussa mainitaan toisinaan, että jotkut pysyvät juomaan uskomattoman paljon. Tarkastellaan, millaisia eroja juomismäärissä saadaan esiin laskuopin perusteella. Erot johtuvat juojan koosta ja etanolialkoholin palamisnopeudesta. Otetaan esimerkkilaskelmaan kaksi miestä, joista ensimmäisellä paino on 120 kg ja palamisnopeus nelinkertainen normaaliin verrattuna. Toinen mies painaisi 60 kg ja hänellä palamisnopeus olisi normaali. 120-kiloisella miehellä yhden alkoholiannoksen palaminen kestää […]
Tänään 8.7.2018 on erään mediasammakon 12-vuotispäivä. Vuonna 2006 lauantaina 8.7. oli Ilta-Sanomissa pääkirjoitus otsikolla ”Viinapulloon vaaran merkki”. Tuohon aikaan suunniteltiin vaaran merkin laittamista alkoholijuomapulloihin alkoholihaittojen vähentämiseksi. Eihän niitä merkkejä tullut, mutta suunnitelma muistuttaa siitä, että monenlaista keinoa on alkoholipolitiikassa yritetty. Pääkirjoituksen oli lause: ”Talkkunankaan terveysvaikutukset eivät ole hyviä, jos sitä syö tonnin kuiviltaan.” Kirjoitin aiheesta […]
Tähän asti olen käsitellyt viinablogissani laskelmia ja kaikenlaisia yksityiskohtia. Kirjoittelu on ollut sokkoleikkiä, kaikki kertotaulun osaavat tuntenevat nämä laskelma-asiat ennestään ja luonnostaan. Yksi tapahtuma muutti käsityksiäni. Se oli Ylä-Savon nuorisoseurojen liiton maakuntajuhla Iisalmen Mansikkaniemellä ja siellä kuultu juhlapuhe. Juhlapuhujana oli Antti Heikkinen. Iisalmen Sanomissa oli tiistaina 3.7. kertomus juhlista ja juhlapuheen sisällöstä otsikolla ”Elämme hyvin […]
Blogin ”Annoslaskelmia juhannusjuomille” 20.6.2018 lopussa sanoin kirjoittavani joskus toiste toleranssista. Tuo toiste on nyt. Toleranssi tarkoittaa maksan kykyä nostaa alkoholin polttamisnopeutta säännöllisen alkoholijuomien käytön yhteydessä. Kun palamisnopeus nousee, niin selviämisaika lyhenee. Lainaan tähän THL:n neuvot toleranssista: ” Muista, että alkoholin palamisessa voi olla suuria yksilöllisiä eroja, eikä laskurin tulos välttämättä vastaa puhallusmittarin antamia arvoja. Jos […]
Mitä tarkoittaa etanoliaika? Vanhahtavan viranomaiskieleen viitaten se on suunnilleen sama asia kuin ”olla vaikutuksen alaisena”. Etanoliaika olisi tuon vanhan ilmaisun päivitys digiaikaan. Etanoliaika on nautitun alkoholimäärän palamisaika ensimmäisestä ryypystä hetkeen, jolloin verenalkoholi on laskenut nollaan. Aikayksikkö on tunti. Aikaa voidaan tarkastella pitempinä jaksoina, vuorokausina, kuukausina, vuosina. Montako tuntia etanoliaikaa vietin juhannuksen aikaan? Montako tuntia etanoliaikaa […]
Juhannuksen seutu on yksi sesonkiaika alkoholijuomien nauttimisessa. Sesonkiin liittyy humalajuominen. Suomalainen on virallisesti humalassa, kun verenalkoholi on yksi promille. Katsotaan, millä annosmäärillä tämä virallinen humalataso saavutetaan ja monessako tunnissa siitä selviää. Miehelle tulee yhden promillen maksimipromillet vakioannosmäärällä juojan paino/16. Yhdestä promillesta mies selviää nollatasolle 7,5 tunnissa. Naiselle tulee yhden promillen maksimipromillet annosmäärällä juojan paino/18 (jakajan […]
Tolkun kaava kertoo palamisajan ja promillelukeman välisen riippuvuussuhteen. Tarkastellaan tällä kertaa, miten nautittu annosmäärä ja palamisaika seuraavat toisiaan. Lähdetään perustiedoista. Maksa polttaa etyylialkoholia eli etanolia vakionopeudella 0,1 grammaa tunnissa juojan painokiloa kohti, nopeus on sama kummallakin sukupuolella. Alkoholijuomien vakioannoksessa on etanolia 12 grammaa. Silloin yhden vakioannoksen palaminen kestää 120 tuntia juojan painokiloa (p) kohti. Yhden […]
Normaalista epänormaaliksi Edellisessä blogissa 27.5.2018 kerroin selviämisajasta ja normaalista selviämisnopeudesta. Mikä on epänormaali selviämisnopeus ja mistä se johtuu? Epänormaali nopeus on joko suurempi tai pienempi kuin normaalit nopeudet naisilla 0,152 ja miehillä 0,133 promillea tunnissa. Nopeus nousee säännöllisellä harjoittelulla eli alkoholijuomien nauttimisella. Nopeus laskee, jos juominen aiheuttaa maksavaurion. Selviämisnopeuden mittaaminen Nopeus mitataan Tolkun kaavan yleisen […]
Tolkun kaavoja voidaan käyttää arvioitaessa humalasta selviämiseen kuluvaa aikaa. Selviämisaika on hyödyllinen esimerkiksi rattijuoppouden karttamisessa. On tärkeää tietää, monenko tunnin kuluttua henkilö on ajokunnossa. Selviämisaika ja rattijuoppouspromillet Lehtien rattijuoppousuutisia lukiessa rupesin aikoinaan miettimään, monenko tunnin kuluttua kuljettajat olisivat selvinneet uutisissa mainituista promillelukemista. Alkoholivalistuksesta löytyy tieto: promillet vähenevät keskimäärin 0,14 tunnissa. Toisaalta selitetään, että selviäminen riippuu […]
Olen kirjoittanut blogia nimeltä ”Viinablogi – alkoholilaskelmia” Iisalmen Sanomiin 26.10.2014 lähtien. Vanhat blogit on siirretty SSBlogit-sivustolle. Niitä on 143 kappaletta. Tarkastelen alkoholiasioita laskuopilliselta kannalta. Esitän tiivistelmän vanhojen blogien sisällöstä ja laskelmien tuloksista. Miksi kirjoitan? Mielestäni tarjolla oleva yleinen alkoholivalistus ei anna suoria vastauksia moniin käytännön tilanteisiin. Sen takia rupesin itse laskeskelemaan vastauksia virallisten perustietojen pohjalta. […]
Iisalmen Sanomien Alakoukun aihe oli 1.5.2018 ”Enhän minä mikään juoppo ole”. Kiitän kirjoittajaa alkoholiaiheen monipuolisesta käsittelystä. Kirjoitus antaa pohtimisen aihetta. Yksi mielenkiintoinen kohta on kertomus viikonlopun juomamääristä, tarkkoja tietoja näkee harvoin. Juomamäärät olivat: ”—pari pulloa punkkua, saunakaljat ja puolikas kolmen vartin pullo viskiä”. Tarkastellaan mitä nämä määrät tarkoittavat laskuopin kannalta. Punkusta tulee 12 vakioannosta ja […]
”Rekkalastillinen viinaa” oli blogini otsikko 25.8.2017. Kommentoin tuolloin ILTA-SANOMISSA 23.8.17 ollutta juttua Ilkka Vainiosta. Tällä kertaa tarkastelen ILTALEHDESSÄ 7.3.2018 ollutta juttua Vainiosta: ”Ile Vainio jätti viinan ja laihtui 20 kiloa” Jutussa kerrotaan: ”Hän oli nähnyt televisiossa sellaisen itsensä, joka sai miettimään. Ruudussa esiintyi vesikampauksessa ankarassa kankkusessa mies, jonka kädet tärisivät. – Miten mä näytän noin […]
Edellisessä blogissani ”Lyhyt selviämisoppi” 4.3.2018 käsittelin miehen selviämisaikaa 2,8 promillesta. Ajaksi tuli 20 tuntia keskiarvolukemilla arvioituna. Tarkka vastaus on 21 tuntia. Tarkastellaan nyt, mihin muihin kysymyksiin saadaan vastaukset tuosta promillelukemasta. Tarkka selviämisaika saadaan kaavasta T = 10kc. Miehellä aika T = 10*0,75*2,8 = 21 tuntia. Montako vakioannosta (a) miehellä on puhallushetkellä elimistössä sisällä? Kun kuljettajan […]
Otsikko viittaa siihen, että esitän lyhyen ja helpon tavan arvioida humalasta selviämisen aika. Alkoholin palamisessa sanotaan olevan suuria yksilöllisiä eroja, niinhän siinä on. Suurille eroille on olemassa keskiarvo, ja se on numero seitsemän. Alkoholivalistuksen mukaan verenalkoholi alenee 0,14 promillea tunnissa, tämä on siten normaali selviämisnopeus. Iisalmen Sanomissa oli tänään 4.3.2018 sivulla 3 uutinen: ”Rattijuopon auto […]
Tipattoman tammikuun tarkoitus on antaa maksalle lepoaikaa alkoholijuomien aiheuttamasta rasituksesta toipumiseen. Toisaalta tähän tapaan liittyy kiusallinen paradoksi. Tarvitseeko kohtuukäyttäjä tipatonta kuukauden taukoa? Missä kunnossa olevalle maksalle tipaton kuukausi on tarpeen? Maksan kuntoa alkoholijuomista saadun etanolin polttamisessa voidaan tarkastella mittaamalla etanolin palamisnopeus. Mittauksen laskuopillinen teoriatausta on tolkun kaava nT = 10kc. Kaava ilmaisee palamisajan ja promilletason […]
Kun AIV-oluet ovat ruokakaupan hyllyillä, on aika tarkastella, paljonko nämä vahvemmat laadut ovat vakioannoksina mitattuna. AIV-oluiden enimmäisvahvuus on 5,5 tilavuusprosenttia. Oluiden vahvuuksia näyttää olevan suunnilleen jokaiselle prosentin kymmenesosalle. Pakkauskokoja on sentään vain kolme eli 33 cl, 0,5 litraa ja pintti (568 ml). Aikaisemmissa blogeissa olen pitänyt 33 cl kokoista 4,7 tilavuusprosentin keskioluttölkkiä yhden vakioannoksen veroisena. […]
Olen esittänyt alkoholilaskelmia pahimmillaan kolmen desimaalin tarkkuudella. Käytännössä vähempikin pilkun viilaus riittäisi. Katsotaan mitä selviää seitsikon keskiarvolla ja korkeintaan yhden desimaalin likiarvoilla. Alkoholivalistuksen mukaan naisen paino on 60 kg ja miehen 80 kg. Keskiarvoihmisen paino on siten 70 kg. Edelleen kerrotaan, että verenalkoholin promillet vähenevät keskimäärin 0,14 promillea tunnissa, murtolukuna tämä olisi suunnilleen 1/7 (=0,1429). […]
Alkoholilain uudistuksen yhteydessä päivittäistavarakauppaan olisi tulossa 0,8 tilavuusprosenttia vahvempia juomia nykyiseen verrattuna. Vahvuuden nousua markkinoidaan maltillisena. Nykyinen kolmosoluen vahvuuden yläraja on 4,7 tilavuusprosenttia ja silloin on 33 cl oluttölkissä etanolia 15,51 millilitraa. Uusi yläraja olisi 5,5 % til. Silloin tölkissä on etanolia 18,15 ml. Nykyisen maksimivahvuuden keskiolutmäyräkoirassa on 12,4 vakioannosta. Uuden maksimivahvuuden mäyräkoirassa olisi 14,5 […]
