Kritiikkiä alkoholivalistuksesta ja -politiikasta

Alkoholijuomista koituvia haittoja on koitettu poistaa valistuksella, mutta tulokset ovat jääneet alle tavoitteiden. Aloitetaan kampanjasta vuodelta 1948, jolloin ohje oli ”Jos sä kerran ryyppäät, niin ryyppää kunnolla”. Tällaisen ohjeen rahvas ymmärtää ainoastaan väärin ja eliitti toteaa aina ryypänneensä kunnolla.
Tuo ohje ja paljon muutakin mielenkiintoista löytyy Matti Peltosen kirjasta ”Remua ja ryhtiä” (Gaudeamus 2002). Muita aiheita olivat mm villi-ihmisen ikäväntorjunta, matokuuri, hyttysten tykillä ampuminen jne. Pilapiirtäjille nuo ohjeet ja valistus olivat antoisa pilkan aihe. Vaikuttaa siltä, että meteli viinan haitoista oli suurta, vaikka kulutus oli alle 2 litraa etanolia asukasta kohti.
1960-luvulla tuli ideaksi mietojuomakulttuuriin pyrkiminen. Kun viina korvattaisiin oluella, niin ongelmat häviäisivät. Sitten saatiin keskiolut ensin ruokakauppaan ja sitten vielä kioskeihinkin. Kulutus nousi vähitellen huipputasolleen 10,5 litraan etanolia asukasta kohti. Suomea ruvettiin tekemään olutmaaksi, ja siinä on onnistuttukin. Haitat eivät kuitenkaan oluella hävinneet.
Nykyinen trendi näyttää olevan viinimaaksi nostaminen, viinitkin pitäisi saada ruokakauppaan. Ennustamattakin tietää, että eivät haitat viinilläkään poistu. Etanolin saanti kääntyisi uuteen nousuun kymmenisen vuotta jatkuneen laskusuunnan jälkeen. Viina ja olut eivät häviä, mutta viinin etanoli tulee viina- ja olutetanolin päälle.
Mielestäni pitää tarkastella nykyisen viinibuumin tulevaisuuden näkymiä. Alko on ilmoittanut, että sen myymälöiden määrä vähenisi nykyisestä 350:stä noin 50 myymälään. Tämä olisi katastrofi tasa-arvon kannalta, sillä palattaisiin kieltolain päättymisvuoden tilanteeseen. Tuolloin vuoden 1932 lopussa Alkolla oli 81 myymää. Toinen vakava puute tulisi olemaan viinivalikoiman supistuminen. Toisaalta Alkon verkkokauppa tulisi ratkaisemaan monipuolisen tarjonnan. Siirryttäisiin digitilausviiniin.

Kommentit

  • Ovienulkopuolelta

    ”4 572 000 000 €. Tämä verran suomalaiset käyttävät alkoholiin rahaa vuosittain…” Lue netissä: :raitis.fi/lehti

    • Kalevi Rissanen

      Niinpä, se on iso bisnes. Ulkomuistista muistelen, että rahaa kuluu keskimäärin noin 880 euroa asukasta kohti. Ja jakolasku antaa suunnilleen saman tuloksen. Varmistettu laskelma on tosi.

  • Ovienulkopuolelta

    Rahatta käytetyn alkoholin määrä litroina puuttuu laskelmista, ”eikähän siellä merta pisaratta soudeta”?

    • Kalevi Rissanen

      Luin Raitis-lehden jutun, suoraa puhetta, asiat sanotaan niin kuin ne on.
      Rahatta käytetty alkoholi? Se lienee kotiviiniä ja pontikkaa. Kummallakin on ollut vahvat buuminsa. Ikävä ja hyssytelty asia on se, että kotiviinin etanoli ei ole sen terveellisempää kuin rahalla ostettukaan.
      Alkoholikulutuksen mittaaminen rahassa on hyvä keino asioiden havainnollistamiseen.

Jätä kommentti

*