Aistihavaintoja alkoholista

Alkoholijuomien ja elimistön vuorovaikutuksessa on erotettava välittömät ja pitkäaikaisvaikutukset. Edellisen blogini loppukaneetti oli: Älä juo maksaasi ylikuntoon. Nyt tarkastelen välittömiä vaikutuksia ruohonjuuritason havaintojen näkökulmasta.
Alkoholijuomien etanoli heikentää kuuloa, vahvistaa ääntä, sumentaa näköä, horjuttaa tasapainoa, harhauttaa käsien liikkeitä, pätkii muistia, oksettaa, voi viedä tajun. Nämä vaikutukset ovat juojan itsensä sekä sivullisen tarkkailijan havaittavissa.
Kun tätä juomakulttuuria on vuosikymmeniä kehitetty, mielestäni on syytä tarkastella myös välittömien vaikutusten listaa. En muista havainneeni mediassa sivistysmaiden juomakriteerejä, joita koitetaan saada tavaksi myös Suomessa. Mielestäni kertajuomisen raja olisi tuo kuulon heikentymisen ja äänen vahvistumisen taso.
Alkoholivalistuksessa ei ole näkynyt tietoja siitä, millä promilletasolla kuulo alkaa heiketä ja ääni vahvistua. Osaako joku kertoa kyseiset promillet? Jos ei ole ennen tutkittu, olisi mielenkiintoista selvittää. Toisaalta tutkimattakin kukin tietää monenko vakioannoksen jälkeen nämä vaikutukset kuuloon ja äänen voimakkuuteen ilmenevät.
Alkoholin käyttöä arvioidaan virallisesti eri kulutustasoilla. On kohtuus, ongelmakäyttö, riskikäyttö, haitallinen käyttö, alkoholiriippuvuus. Käytännöllinen luokitus voisi perustua esittämiini aisti- ja elintoimintojen häiriintymiseen. Sen perusteella olisi havainnollista pohtia, mikä on kohtuullista tai kohtuutonta.
Loppukaneettina alkoholin välittömistä vaikutuksista: Älä juo kuuloasi tai ainakaan näköäsi.

Jätä kommentti

*