Ajatusmalleja alkoholista

Edellisessä blogissa esitin laskelman keskioluen laimentamisesta 1,5 tilavuusprosenttiyksiköllä. Silloin etanolin kulutus vähenisi enemmän kuin sitä saadaan viinoista. Se olisi ikään kuin viinanjuonnin loppu. Toisaalta keskioluen tulon maitokauppaan piti aikoinaan vähentää alkoholihaittoja, mutta se ei ole vielä vajaassa 50 vuodessa onnistunut.
Toisaalta joskus muinoin herrain oluen vahvuus on ollut 3,5 % ja voudin oluen 2,8 %. Miksi nykyään ei olisi sopivaa palata noihin vahvuuksiin. Alkoholijuoman status säilyisi kuitenkin. Maitokaupan hyllyillä yleisin vahvuus näyttää olevan korkein sallittu eli 4,7 %.
Vuonna 1965 alkoholijuomien tilastoitu kulutus 100 % alkoholina oli 2,35 litraa asukasta kohti. Keskioluen kulutus oli 100 % alkoholina 3,39 litraa  asukasta kohti vuonna 2013. Keskioluesta saadaan nykyään enemmän etanolia kuin kaikista alkoholijuomista yhteensä vuonna 1965.
Vuonna 2013 keskioluen osuus alkoholin kulutuksesta oli 44,68 % ja viinan osuus 14,38 %. Maitokaupassa ja kioskeissa myytävien juomavahvuuksien osuus oli yhteensä 54,72 % ja Alkossa myytävien 45,28 %.
Gallupkyselyjen mukaan yli puolet suomalaisista kannattaa viinien tuomista maitokauppaan. Vuoden 2013 tilaston mukaan mietojen viinien kulutus oli 100 % alkoholina 7.807.000 litraa ja osuus tilastoidusta kulutuksesta 18,88 %.
Ennen puhuttiin viinan kiroista. On aika herätä nykytodellisuuteen, elämme mietojen alkoholijuomien kirouksen aikakautta. Viinapahe on muunnettu juomakulttuuriksi. Kulttuurin status ei ole kuitenkaan haittoja poistanut.
Mielestäni maitokaupan keskiolut ei ole alkoholihaittoja poistanut, ja ennustamattakin tietää, että haitat eivät poistu maitokaupan viinilläkään.
Alkoholivalistus ja yleinen käytäntö ovat olleet mallia: ”Jos sä kerran ryyppäät, niin ryyppää kunnolla.” Tällaisen valistuksen rahvas on aikoinaan ymmärtänyt ainoastaan väärin. Mietojen suosiminen ei sekään ole humalajuomista hävittänyt.
Tarvitaan uusi ajatusmalli ja yhteinen nimittäjä sekä mittari. Haittojen yhteinen nimittäjä on etanoli ja pätevä mittari on etanolin palamisaika.

Kommentit

  • Puolet suomalaisista ei kannata viinin tuomista ruokakauppoihin..

    ”Viinapahe on muunnettu juomakulttuuriksi.” Mitä juomakulttuuri on? Onko se sitä, että pyritään juomaan harvoin ja kohtuudella? Vai onko se sittenkin valeasuun puettu kuvaus sille, että joka tilanteessa juodaan ja monenlaista? Olen monta kertaa ajatellut, miten alkoholi ja sen nauttimisen välttämättömyys tuodaan taitavasti esille. Jopa erilaisten ruokien kanssa on osattava nauttia juuri oikeanlaista viiniä, olutta tai snapsia. Ja kansa juo. Blogeistasi on päässyt hyvin käsitykseen siitä, että alkoholi on myrkkyä. Kuinka moni tarttuisi myrkkypulloon, mutta tarttuu kuitenkin usein viinapulloon? Kohtuudella alkoholia käyttäviä on, mutta kyllä nämä kohtuuttomasti juovat tuottavat eniten harmia niin yhteiskunnallisesti (ensiapupolit tutkitusti vikonloppuisin pullollaan alkoholia juoneita, poliisiresurssien tarve ym.) kuin inhimillisesti ajateltuna (perheväkivalta ym.).

  • Kalevi Rissanen

    Kiitos kommentistasi. Viini maitokauppaan: kannattajia ja vastustajia taitaa olla suunnilleen yhtä paljon.
    ”Mitä juomakulttuuri on?” Kunpa tietäisi. Se taitaa olla kaikkea sitä, mistä kirjoitat. Oma vaikutelmani on, että juomakulttuurin kehittäjien mielestä Suomi on juomakulttuurin takapajula ja tarjonta pitäisi saada 24/7 tasolle.
    Valistusta on puolestaan runsaasti tehty, mutta haitat eivät ota hävitäkseen.
    Olen pohtinut ongelmia laskuopilliselta kannalta. Hypoteesini on että eihän sitä valistusta kukaan usko, jos ei osaa itse laskea. Pohdiskelu on tuottanut havainnollisen tuntuisia laskelmia.

Kommentointi on suljettu.