Alkoholi ja etanoli

Helsingin Sanomissa oli 19.9.2015 mielenkiintoinen tietoisku alkoholista (Kristiina Markkanen HS LAUANTAI s. D 19). Siinä käsiteltiin monelta kannalta alkoholihaittoja.
Ensimmäiseksi huomiotani kiinnitti alkoholin nimittäminen etanoliksi ja etanolin esittäminen alkoholihaittojen syynä. Ilahduttavaa nähdä, että Hesarissakin käytetään alkoholista sen oikeaa nimeä. Varsinainen asia on etanolin myrkyllisyys. Jutussa kerrottiin, että suomalaiset tutkijat ovat ehdottaneet EU:ssa etanolille myrkkyluokitusta, mutta tällaista arviota ei kuitenkaan tehdä.
Suomen alkoholijuomakulttuurin kehittämisessä on pyritty sivistysmaiden tasolle. Mutta alkoholi on työikäisten johtava kuolemansyy kaikissa länsimaissa. Tämä tosiasia on yleensä juomakulttuurin kehittämisessä sivuutettu. Suomalaiset ovat alkoholinkulutuksessa keskitasoa. Niinpä Suomessakin alkoholisairaudet ovat yleisin kuolinsyy työikäisellä väestöllä. Eli samat haitat meillä ja muualla.
Jutussa kerrotaan myös, että Suomi johtaa naisten maksakirroosin kuolleisuustilastoja Euroopassa. Tässä suhteessa sivistysmaiden taso on jo saavutettu ja ylitetty.
Olin luullut, että Suomessa vältellään alkoholijuomien etanolin myrkyllisyydestä puhumista. Mutta Markkasen jutun mukaan EU taitaa olla vielä pahempi karttelija, kun ei ota myrkkyluokitusehdotusta edes arvioitavaksi.
Onhan tässä ihmettelemistä, myrkkyä vai ei. Kun sitä etanolia pystyy nauttimaan kymmeniä litroja vuodessa, niin ei kai se kovin paha myrkky ole. Toisaalta se on työikäisten yleisin kuolinsyy. Kumpikin toteamus on totta. Tämä on yksi etanolin paradokseista. Luonnollinen selitys on nautittu määrä. Elimistön lujuusrajoja ei pidä ylittää etanolin saannossa.

Jätä kommentti

*