Tolkun kaava kertoo palamisajan ja promillelukeman välisen riippuvuussuhteen. Tarkastellaan tällä kertaa, miten nautittu annosmäärä ja palamisaika seuraavat toisiaan. Lähdetään perustiedoista.
Maksa polttaa etyylialkoholia eli etanolia vakionopeudella 0,1 grammaa tunnissa juojan painokiloa kohti, nopeus on sama kummallakin sukupuolella. Alkoholijuomien vakioannoksessa on etanolia 12 grammaa. Silloin yhden vakioannoksen palaminen kestää 120 tuntia juojan painokiloa (p) kohti. Yhden vakioannoksen yksilöllinen palamisaika tunteina on siten 120/juojan paino. Palamisajan (T) ja annosmäärän (a) kaavaksi saadaan pT = 120a. Jos palamisnopeus on normaalia suurempi tai pienempi eli n-kertainen normaaliin verrattuna, niin kaavaksi tulee npT = 120a.
Ajassa T palava annosmäärä (a) on: a = npT/120. Kun supistetaan T:llä ja merkitään jakajaksi tuleva 120/T jakajaluvun symbolilla (j), niin saadaan: a = np/j. Siitä kaavaksi ja = np. Tässä kehittyi yllättäen uusi kaava tämä ja = np. Laitetaan sille nimeksi Annosmääräkaavan yleinen muoto. Kaavan suppea muoto on ja = p. Kymmenkunta vuotta olen näitä kaavalaskelmia pyöritellyt, mutta tämä yleinen muoto oli uusi versio. Pannaan muistiin almanakka-aika: Toivon päivä 4.6.2018. Tolkun kaavan yleinen muoto oli kehitetty Heikin päivänä 19.1.2014.
Tämä jakajaluku (j) on kätevä apuväline: Tj = 120. Kun halutaan juoda palamisajan T tuntia vaativa annosmäärä (a), niin se on p/j. Jos haluaa olla 12 tuntia ”vaikutuksen alaisena”, niin jakajaluku on 10 (120/12). Esimerkiksi 80-kiloinen henkilö tarvitsee 12 tunnin palamisaikaan annosmäärän 80/10 = 8 vakioannosta. Kaava toimii myös takaperin. Jos 80-kiloinen henkilö nauttii 8 annosta, niin jakajaluku on 10 ja palamisaika 12 tuntia.
Jos palamisnopeus on kaksinkertainen, niin kaavan yleisen muodon perusteella 8 annosta palaa 80-kiloisella henkilöllä 6 tunnissa. Jakajaluvuksi (j) tulee silloin 20 (2*80/8) ja palamisaika (T) on 6 tuntia eli 120/20 (kaavana T*20 = 120).
Vakioannoksina mitattuna palamisnopeus on p/120 annosta tunnissa eli juojan paino per 120. Takaperin laskettuna yhden annoksen palamisaika on 120/p eli 120 per juojan paino. Annoksina mitattuna palamisnopeus on sama naisella ja miehellä.
Palamisen nopeuskertoimella eli maksan kuntokertoimella täydennettynä palamisnopeus on np/120 annosta tunnissa ja yhden annoksen palaminen kestää 120/np tuntia.
Palamisaika ja jakajaluku ovat veikeä pari. Niiden tulo on aina 120 kaavan Tj = 120 mukaan. Luku 120 on suomalaisen alkoholipolitiikan taikaluku peruskivi. Pitkästyttävät laskelmat tuottavat tarkat vastaukset käytännön tilanteisiin. Kaavakokoelma on perusta käytännön johtopäätöksille.
Eino J. (maallikkona)
Mukavaa tietoa, jos kohta, onhan näitä oppaita, mutta kuulostavat uudelta minulle.
– alkoholin aiheuttama myrkytystila taitaa sinänsä jatkaa tuota elpymisaikaa, eli vaikutusaika ei taida päättyä siihen, että alkoholi tai sen edustama sokeri palaa elimistössä? viittaan tässä krapulaan?
– eräissä ammateissa tuo varoaika on turvallisuusohjeissa varsin pitkä
– mitä kaavat tähän sanovat? (tosin vähän käyttäville tieto on oikeastaan ns. turhatietoa, mutta suomalaisena kiinnostavaa, ken asioista on perillä)
Kalevi Rissanen
Vastauksia Eino J.:lle
Palamisaika, selviämisaika ja elpymisaika ovat suunnilleen samaa asiaa, toisaalta on niissä erojakin.
Palamisaika lasketaan ensimmäisestä ryypystä etanolin täydelliseen poispalamiseen eli loppumiseen elimistöstä. Palamisaika on suunnilleen sama kuin ”vaikutuksen alaisena olon” aika. Palamisaika loppuu silloin, kun alkometripuhalluksessapromillet ovat nolla.
Selviämisaika on mielestäni ajanjakso, joka kuluu satunnaisesta hetkestä esim. rattijuoppouspuhalluksesta siihen, kun promillet on 0.
Elpymisaika-termiä en ole ennen kuullut. Se kuulostaa kyllä hyvältä ilmaisulta ja kuvaa hyvin krapulassa oloaikaa. Krapulan sanotaan olevan vieroitusoire ja se ilmaantuu silloin kun etanoli on vähissä ja kokonaan hävinnyt. Elpymisaika loppuu sitten kun krapula on häipynyt. Nousu- ja laskuhumala edeltävät elpymisaikaa, joka on tavallaan huvin surkeanoloinen päätösvaihe.
Kaavojen mukaan vuorokaudessapalaa normaalisti vakioannosmäärä juojan paino/5. Puolessa vrk:ssa määrä p/10, kahdeksassa tunnissa p/15, uudessa tunnissa p/20 ja yhdessä tunnissa p/120. Tämä p/120 on normaali palamisnopeus.
Kun palamisnopeutta mitataan promilleilla, niin normaali nopeus on naisella 0,152 ja miehellä 0,133 promillea tunnissa. Tämä nopeusero on niitä luonnon nokkeluuksia.
Yhden promillen humala tulee naiselle annosmäärällä p/18,2 ja miehelle määrällä p/16. Tästä yhdestä promillesta selviäminen nollatasolle kestää naisella normaalisti 6,6 tuntia ja miehellä 7,5 tuntia.
Kaava on: T = 10kc. (T=palamisaika, k=0,66 naisella ja 0,75 miehellä, c = promillelukema)
Eino J. (maallikkona)
oikein hyvä tietää, kiitos
– usein näkee torinlaidalla ja muuallakin noita yrjöäjiä ja pääkipuisia pikkujoulujen ja vastaavien jälkeen, ikään kuin huonossa hapessa – olen miettinyt aihetta elpymisenä – ettei vain kestäisi useita päiviä … että ruoka maistuu ja jaksaa lenkkipolulla tai töissä … ?
Tissuttelijat lienevät erikseen. (Kun joskus olin työnhyvinvointipäivän alkoholirastilla, missä käytettiin promillen – puolentoista humalan ”pullonpohjalaseja”, ja heitettiin palloa koriin, että ’harjoituksen puutetta’ kun ei osu – kuten taisit todeta edellä).