Alkoholin palamisnopeuden mittaaminen

Aikaisemmissa blogeissa olen käsitellyt monelta kantilta etanolialkoholin normaalia palamista ja sen mittaamista. Palamisen ylinopeus ja sen mittaaminen olivat esillä 16.07.22 ”Alkoholipromillet nopeusmittarina”, 07.08.22 ”Ylinopeus alkoholin palamisessa” ja 15.8.22 ”Ylinopeuspuhallukset”. Jälkikäteen tarkasteltuna laskelmat vaikuttavat monimutkaisilta. Ne olivat esimerkkilaskelmia. Mikä olisi käytännöllinen mittausmenetelmä? Perustietohan on selvä: alkoholin normaali palamisnopeus on 0,1 grammaa tunnissa juojan painokiloa kohti, sama nopeus miehellä ja naisella.

Perustiedon käytäntöön soveltaminen on ongelmallista. On vaikea arvioida montako grammaa etanolia nautituista alkoholijuomista kulloinkin kertyy. Tarvitaan helppo ja nopea mittauskeino elimistössä olevalle etanolimäärälle. Tämä mittaustapa on verenalkoholin promillet eli käytän-nössä alkometripuhallukset. Promillelukemasta voidaan laskea puhallushetkellä elimistössä oleva grammamäärä etanolialkoholia. Grammamäärät ovat yhteydessä promillelukemiin verenalkoholin promillekaavan mukaisesti. Verenalkoholin promillet ovat olleet palamisnopeuden mittana suunnilleen sadan vuoden ajan. Muinoin promilletutkimukset tehtiin verinäytteistä kemian laboratorioissa. Nykyään promillet nähdään digitaalisilla alkometreillä.

Palamisnopeus mitataan promilleina tunnissa. Etanolialkoholin normaali palamisnopeus on miehellä 0,13 ‰/h ja naisella 0,15 ‰/h. Promillelukemat pienenevät tuon verran joka tunti. Tämä tasainen nopeus toimii laskuhumalan vaiheessa noin kahden tunnin kuluttua viimeisestä ryypystä. Juomisen aikana tehtävät puhallukset antavat palamisnopeuden kannalta virheellisiä tuloksia.

Palamisnopeuden mittaamisen tarkoitus on todeta onko nopeus normaali vai liian suuri tai pieni. Nopeusmittaukseen tarvitaan kaksi alkometripuhallusta, jotka tehdään tunnin välein. Silloin ensimmäisen ja toisen promillelukeman erotus on suoraan palamisnopeus promilleina tunnissa.

Millainen ”vaikutuksen alaisena olemisen” taso tarvitaan palamisnopeuden mittaamiseen tällä kahden puhalluksen tekniikalla? Menetelmään riittää 1,0 – 0,5 promillen tasoa oleva etanolimäärä.

Entä sitten jos palamisnopeus olisi 0,2 – 0,4 grammaa tunnissa juojan painokiloa kohti eli kaksin- nelinkertainen normaaliin verrattuna? Annostaulukon tuntiriveillä 2 – 4 näkyvät tunnissa palavat promillelukemat näillä 2 – 4 kertaisilla nopeuksilla: miehellä 0,27 – 0,40 – 0,53 ja naisella 0,30 – 0,45 – 0,61 promillea. Tässä ilmenee paradoksi palavien grammamäärien ja promillelukemien kesken miehellä ja naisella. Se vain näyttää paradoksilta, mutta on laskuopillinen itsestäänselvyys.

Liikenteessä ylinopeus on vaarallista ja aiheuttaa kuolemaan johtavia liikenneonnettomuuksia. Vastaavasti ylinopeus etanolialkoholin palamisessa liittyy alkoholimaksasairauksien alkuvaiheisiin.

Kommentit

  • Vieras Mies

    Kovastipa sinua kiinnostaa alkoholi. Oletko itse ongelmakäyttäjä vai raivoraitis?

  • Kalevi Rissanen

    Kiitos kysymästä. En ole kumpikaan. Herättänen pahennusta molemmissa. Pienenä tuli ryypätyksi ja joskus töppäillyksi. Nykyään pidän alkoholijuomia itselleni tarpeettomina.

    Kiinnostus alkoholiin alkoi siitä, kun en saanut tolkkua tarjolla olleesta alkoholivalistuksesta. Laskelmien tulokset olivat mielenkiintoisia ja niiden tiivistelmä on tuo blogin aloituskuvana oleva annostaulukko.

Kommentointi on suljettu.