Etanolialkoholin varhaisvaikutuksia

Alkoholijuomien runsaan käytön jälkeen muistellaan yleensä kommelluksia ja kaameaa kankkusta. Haitat kärsitään vähin äänin. Semmoinen on juomisen kaava käytännössä. Olisi tarpeen tarkastella juomien vaikutusta reaaliajassa ja ennakoida tulevat tilanteet.
Alkoholijuomien yhteinen nimittäjä on niiden sisältämä etanoli. Juomien vaikutukset elimistöön johtuvat etanolista. Tämä tekee eri juomalaadut tasa-arvoisiksi. Etanolin varhaisvaikutuksista ei yleensä keskustella eikä niitä juuri käsitellä alkoholivalistuksessakaan.
Ruohonjuuritasolla voidaan havaita, että etanolijuomien nauttimisen alkuvaiheessa kuulo heikkenee, ääni vahvistuu, näkö sumenee ja tasapano horjuu.
Örveltäminen, yrjöily, muistin pätkiminen, sammuminen, pöydän alle joutuminen ja konttaaminen ovat myöhäisempiä ilmiöitä.
Nettikeskusteluissa pohditaan paljon sitä mikä on hyvä krapulalääke. Harvemmin mietitään sitä miten krapula olisi vältettävissä. Mielestäni paras keino krapulaa vastaan olisi sen ehkäiseminen. Tämä tapahtuisi etanolin varhaisvaikutuksia tarkkailemalla ja niiden kehittymiseen reagoimalla. Ennakoidaan tuleva tilanne.
Pikkujoulukauden alkaessa voisi kiinnittää huomiota näihin juomien varhaisvaikutuksiin: kuulon heikkeneminen ja äänen vahvistuminen. Käytännön ehdotus olisi: desibelimittari pöydälle. Tällaisia desibelimittareita on kuulemma nykyisissä älykännyköissä valmiina.
Näön sumenemisen ja tasapainon horjumisen vaiheet alkavat olla jo epäkulturellin juomatason merkkejä. Juomakulttuuriahan on kehitetty vuosikymmenien ajan, mutta konkreettisia raja-arvoja kulttuurijuomisen ja sivistymättömän käytön välille on hankala löytää.
Viinablogistin näkökulmasta raja olisi kohtuuton äänen vahvistuminen. Tutkijat voisivat määrittää tälle kohtuuttomalle vahvistumiselle desibelilukemat.
Onhan tästä varhaisvaiheen raja-arvosta tai ainakin sen noudattamisesta sivuvaikutuksensakin. Silloin jäävät neljännessä kappaleessa luettelemani myöhemmät vaikutukset kokematta ja juomisen ilo menee pilalle.