Huono viinapää ja laskuoppi

Alkoholiongelmien syynä on pidetty suomalaisten huonoa viinapäätä. Suomessa tullaan viinasta humalaan, mutta sivistysmaissa kuulemma humalaisia ei näy katukuvassa. Ja humalaanhan ne ongelmat liittyvät. Huonolle ja hyvälle viinapäälle näkyy monia selityksiä.  Pulma on ratkaistavissa laskuopilla. Kyse on pikemmin maantavasta ja harjoituksen tuloksesta kuin viinapäästä sinänsä.
Suomalaisen käytännön mukaan viina on olemassa sitä varten, että sitä juomalla pääsee humalaan. Humalaan tarvitaan riittävä määrä juomaa, ja se nautitaan yhteen kyytiin. Mielestäni kyse ei ole pään huonoudesta vaan juoman käyttötavasta ja tarkoituksesta.
Kehittyneissä juomakulttuurimaissa juomana on enimmäkseen viini eikä viina. Toisekseen viiniin suhtaudutaan pikemmin kulinaristisena nautintona kuin humalatilan tuottajana. Viiniä nautitaan päivän mittaan useampana eränä eikä kerralla pulloa tyhjäksi. Kun viinipullo tyhjennetään kolmessa erässä, niin kullakin kerralla saadaan vain kahden vakioannoksen verran etanolia. Silloin verenalkoholi pysyttelee alle rattijuoppousrajan tai vähän yli.
Kun viinipullo juodaan kerralla tyhjäksi, promillet nousevat kolminkertaisiksi kulttuurijuomiseen verrattuna eli jonnekin 1,2 – 1,8 promillen paikkeille. Viinipullo vastaa puolta pulloa viinaa. Riittääkö puoli pulloa viinaa per hlö kunnon ryyppäämistuokioon? Tavallisesti ei taida riittää, ja hommataan lisää. Kännissä toilailua sitten pidetään muka huonon viinapään merkkinä. Kyllä ne kännipäisen meiningit johtuvat siitä, että päässä on liikaa etanolia eikä itse pään huonoudesta.
Laskuopin mukaan kulttuurijuomisella ei tule viralliseen humalaan, tuskin edes rattijuopoksi. Pullo viiniä päivässä tekisi 32 litraa etanolia vuodessa. Suomalaisten normien mukaan riskikäyttö eli suurkululutus on miehellä 18 litraa ja naisella 12 litraa etanolia vuodessa.
Esittämässäni laskelmassa kulttuurijuoja nauttisi kolmella kerralla kaksi lasillista viiniä kullakin. Tällöin kertyisi vuodessa kaksinkertainen suurkulutuksen määrä etanolia. Todetaan, että suurkulutustason alapuolella pysyminen sallisi vain yhden viinilasillisen kolme kertaa päivässä.
Tarkastellaan harjoituksen osuutta. Säännöllisellä alkoholijuomien nauttimisella kehittyy toleranssi etanolialkoholille. Tämä johtaa juomismäärän nostamiseen. Sivistyneissä juomakulttuurimaissakin esiintyy alkoholismia. Kohtuuden tasolla pysyminen on todellinen juomakulttuurin mittari.
Suomalaisessa juomatavassa ollaan humalassa silloin tällöin. Tämä tapa ei varsinaisesti kehitä toleranssia, mutta kännäämisen kertahaitat näkyvät. Ongelma on siinä, jos silloin tällöin ryyppääminen tihentyy 50 – 100 kerraksi vuodessa. Silloin tulee mukaan toleranssikin moninkertaisten kertahaittojen lisäksi. Sata känniä vuodessa merkitsee noin 15 -30 litraa etanolia.
Sata känniä vuodessa näkyy ja kuuluu enemmän kuin vastaavan vuotuisen etanolimäärän nauttiminen päivittäin tissuttelemalla.

Jätä kommentti

*