Jaloviinan kemiallinen kaava

Edellisessä blogissa ”Auto ja alkoholi” käsittelin Valviran ja Alkon nettisivuilta löytyviä tietoja alkoholista. Valviran sivuilla on termi puhdas alkoholi verottomien alkoholien listassa no 6. kohdalla. Termi etyylialkoholi on kohdassa 4 ja etanoli alkukappaleessa.

Yksi mielenkiintoinen näkökulma ja hyvät selitykset alkoholiasioista löytyi netistä osoitteessa
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-jaloviinan-kemiallinen-kaava. Siellä on kysymys: ”Mikä on jaloviinan kemiallinen kaava? Alkoholin kemiallinen kaava on CH3CH2OH, mutten löydä jaloviinan vastaavaa.”

Otteita vastauksesta: ”Molekyylikaavalla kuvataan kemiallisen yhdisteen koostumusta. Jaloviina ei ole yhdiste, vaan seos, eikä sillä näin ollen ole kemiallista kaavaa. Aineet voidaan luokitella kahteen ryhmään: puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. Puhtaita aineita ovat alkuaineet ja kahdesta tai useammasta alkuaineesta koostuvat kemialliset yhdisteet – tällaisia ovat esimerkiksi rauta, sokeri tai etanoli. — Kemiallisessa mielessä alkoholeja ovat esimerkiksi metanoli (metyylialkoholi), etanoli (etyylialkoholi), 1-propanoli (n-propyylialkoholi) ja 2-propanoli (isopropyylialkoholi). Kaikkien alkoholijuomien sisältämä alkoholi on etanolia, jonka kemiallinen kaava voidaan esittää joko muodossa C2H5OH tai CH3CH2OH. Etanolimolekyylissä on siis kaksi hiiliatomia ja viisi vetyatomia sekä kaikkien alkoholien sisältämä vedystä ja hapesta koostuva hydroksyyliryhmä (-OH).”

Etanoli ja muut alkoholit ovat siis puhtaita aineita. Alkoholijuomissa on etanolia, joka on kemiallisesti puhdasta ainetta. Muita puhtaita alkoholeja näissä juomissa ei ole. Muut alkoholit ovat liian myrkyllisiä nauttivaksi.

Näiden taustatietojen pohjalta voidaan siirtyä pohtimaan miten etanoli liittyy rattijuopumuksiin. Ratkaisujen perusasiaksi tulee nopeuden käsite useammalla tavalla sovellettuna. Lähtökohta on etanolin palamisnopeus ja siihen liittyen etanolin poistumisaika verestä ja elimistöstä. Palamisnopeutta voidaan tarkastella mittaamalla verenalkoholin promillet tai arvioimalla nautittujen alkoholijuoma-annosten tai etanoligrammojen poistumisaikaa.

Laskuopillisen tarkastelun perusasia on etanoliaika eli aika, jossa nautittu etanolimäärä poistuu elimistöstä. Tämä etanoliaika vastaa suunnilleen ”vaikutuksen alaisena olemisen” aikaa. Etanoliajan perusteella voidaan laatia yksilöllinen annostaulukko. Taulukossa ovat palamisaika, yksilölliset annosmäärät sekä naisen ja miehen promillelukemat samalla rivillä. Yhden tunnin palamisaikarivi ilmoittaa normaalin palamisnopeuden vakioannoksina ja promilleina.

Jätä kommentti

*