Juomisen jakolaskut ilman kaavoja

Edellisessä blogissa 21.11.15 selostin alkoholiannosten laskenta-automaattia kaavojen kanssa. Kaavathan ovat kiusallinen sivuseikka käytännön tilanteiden kannalta. Katsotaan miten asioita voi arvioida käytännössä kaavoihin kangistumatta.
Automaattilaskuoppi perustuu juomisen jakolaskuihin. Moneen kertaan olen maininnut, että yhden vakioannoksen palamisaika on 120 tuntia/juojan painokilo. Yhden vakioannoksen yksilöllinen palamisaika riippuu siten juojan painosta (p). Yhden vakioannoksen palamisaika on tunteina 120/p, esim. 75-kiloisella henkilöllä 1,6 tuntia.
Automaatti toimii myös toiseen suuntaan. Yhdessä tunnissa palava vakioannosmäärä on juojan paino/120. Tunnissa palaa 60-kiloisella juojalla puoli annosta (60/120 = 0,5) ja 96-kiloisella 0,8 annosta (96/120 = 0,8).
Jakolaskuja voi käyttää juomisen suunnitteluun ja katumiseen. Yleensä on etukäteen tiedossa, montako tuntia on varaa olla vaikutuksen alaisena. Katumisessa voi jälkeenpäin laskea, montako annosta tuli otetuksi liikaa.
Jos pitää olla selvä 8 tunnin kuluttua juomisen aloittamisesta, niin yksilöllinen vakioannosmäärä saadaan kahdella jakolaskulla. Ensiksi määritetään jakajaluku, joka on 120/palamisaika eli 120/8 = 15. Kun juojan paino jaetaan jakajaluvulla, saadaan yksilöllinen vakioannosmäärä. Tulos on 5 vakioannosta (75/15 = 5).
Katsotaan sitten katumislaskelmaa. Tässäkin tarvitaan kaksi jakolaskua. Jos henkilö on juonut 10 annosta, niin hänen jakajalukunsa on paino/10. Esim. 80-kiloisella juojalla jakaja on 8. Tämän jakajaluvun avulla saadaan palamisaika, joka on 120/8 = 15 tuntia. Tämä 15 tuntia on toteutunut palamisaika nautituille 10 annokselle. Tilanteen mukaan voi sitten arvioida, montako tuntia liian pitkäksi selviämisaika on venynyt.
Nämä jakolaskut pätevät normaalitilanteeseen eli siihen, että maksa polttaa etanolia normaalilla nopeudella 0,1 g/kg/h. Toleranssi eli normaali suurempi palamisnopeus on asia erikseen.