Kaavoista keskiarvoihin

Promillelukemien ja selviämisajan riippuvuuden toisistaan ilmoittaa tolkun kaava T = 10kc. Tämä kaava on ehkä hankala laskutoimitus. Käytännössä riittänee keskimääräinen likiarvo.
Nyrkkisääntötasolla kaava voidaan selventää muotoon T = 7c, eli palamisaika on seitsemän kertaa promillet. Kerroin 0,7 on keskiarvo naisen ja miehen nestetilavuuskertoimista 0,66 ja 0,75.
Vakioannoksille sovitettu verenalkoholin promillekaava on: kpc = 12a. Kun nestetilavuuskertoimen arvoksi laitetaan naisen ja miehen lukemien keskiarvo (0,7), kaava on 0,7pc=12a.
Tällä laskelmalla voidaan arvioida, monellako vakioannoksella tulee haluttu promilletaso. Esimerkiksi yhden promillen lukemaan tarvittava annosmäärä (a) on: a = p/17. Siis yhden promillen humala tulee keskimäärin annosmäärällä paino/17. Puoli promillea tulee vastaavasti annoksilla paino per 34 ja kaksi promillea annosmäärällä paino/8,5. Tarkemmin sanottuna kahden promillen annosmäärä olisi naisella paino/9 ja miehellä paino/8.
Muunnetaan sitten annokset palamisajaksi. Kaavahan oli pT = 120a. Tässä ei ole eroa naisen ja miehen välillä, koska kaavassa ei esiinny kerrointa k. Palamisaika on sukupuolineutraali. Vanha ohje on, että yksi annos palaa noin kahdessa tunnissa. Mutta aika vaihtelee painon mukaan. Palamisaika on annokset kertaa 120/paino. Yksi annos palaa 120-kiloisella juojalla yhdessä tunnissa ja 50-kiloisella juojalla 2,4 tunnissa (120/20 = 2,4).
Nämä aikalaskelmat pitävät paikkansa silloin, kun maksa polttaa etanolia normaalisti eli kuntokerroin on yksi.
 

Kommentit

  • Mieti loppuun asti

    Tuossa on ainakin yksi paha virheolettama:
    Palamisaika EI vaihtele painon mukaan, vaan maksan koon mukaan. Jos 80 kg painava henkilö lihottaa itsensä 160-kiloiseksi, niin maksan polttokyky ei siinä suurene. Sen sijaan alkoholiannos, josta aikaisemmin tuli 1 promillen hutikka, antaa enää noin puolen promillen riemun. Palamiseen menee kyllä sama aika kuin ennenkin.

  • Kalevi Rissanen

    Kiitos tarkentavasta kommentista ”Mieti loppuun asti”. Olet oikeassa.
    Laskelmani perustuvat viralliseen tietoon, että alkoholia palaa 0,1 g/kg/h. En ole nähnyt tietoja siitä, miten lihominen tuohon palamisnopeuteen vaikuttaa.
    Toisaalta eri yksilöillä 120-kiloisen henkilön maksa on suurempi kuin 50-kiloisen, ja silloin nuo painoon perustuvat palamisajan erot pitänevät paikkansa.
    Lihottaminen 80 kilosta 160 kiloon johtaa pohtimaan tarkemmin hutikkapromilleja. Samasta annosmäärästä tuleva yksi promillea putoaa puoleen siinä tapauksessa, että nestetilavuuskerroin (k) pysyy samana. Jos painon lisäys on pääasiassa rasvaa, niin silloin kerroin (k) pienenee ja promillet on yli puoli promillea.
    Tolkun kaavalla pystyisi laskemaan yksilöllisen nestetilavuuskertoimen arvonkin, kun alkometriin puhaltelemalla mittaisi selviämisajan nollatasolle.
    Maksan kuntokertoimen (n) yksi kaavavariaatio oli n = 10kv. Tässä ei painoa tarvita. Nopeuden (v) mittaamiseenkaan ei juojan paino vaikuta, tarkastellaan vain maksan polttokykyä eli promilletason alenemista.
    Alkoholiin liittyy tuhoton määrä pulmallisia yksityiskohtia. Tämä mainitsemasi esimerkki lihomisesta 80 kilosta 160 kiloon olisi yksi tarkemman tutkimuksen aihe. Alkometrillä ja laskuopilla saataisiin vastaukset moniin kysymyksiin.

  • Kalevi Rissanen

    Näin jälkikäteen katsottuna (16.3.15) löytyy blogistani yksi virhe laskelmissa.
    Toiseksi viimeisen kappaleen alimmalla rivillä kohta — (120/20 = 2,4) pitää olla 120/50 = 2,4.

Jätä kommentti

*