Lisätietoa kaavasta npT = 120a

Yön yli nukuttua täytyy palata eilisessä blogissa ”Kaksi kaavaa ja kuntokerroin”(21.9.2015) esittämiini tulkintoihin kaavasta npT = 120a. Tämän kaavojen paljouden kanssa kävi minulle samoin kuin Summaselle housujensa ja Jokiselle eväidensä kanssa eli sotkeuduin pahemman kerran. Toisaalta tilanne on muistutus luonnon sääntöjen ja laskuopin olemuksesta.
Kirjoitin eilen näin. Jotta kaavalla npT = 120a saadaan nautitun etanolin palamisaika arvioiduksi oikein, pitää tietää maksan kunto eli kuntokertoimen (n) arvo. Onhan se niinkin. Mutta kaavojen olemukseen kuuluu, että yksi tuntematon tekijä saadaan lasketuksi, kun muut tunnetaan. Kuntokertoimen (n) laskemista varten pitää tietää palamisaika/selviämisaika.
Aloitetaan esimerkeillä. Viinipullossa on 6 vakioannosta etanolia ja sen palaminen kestää 60-kiloisella juojalla normaalisti 12 tuntia ja 120-kiloisella 6 tuntia. Viinapullossa on 12 annosta ja vastaavat palamisajat ovat 24 tuntia ja 12 tuntia. Näin normaalisti silloin kun kerroin n on yksi.
Mistä tiedetään yksilöllinen palamisaika, jos kerroin ei ole yksi? Ei mistään, se pitää mitata. Mittaamiseen tarvitaan alkometripuhallukset. Joudutaan seuraamaan, monessako tunnissa promillet laskevat nollaan. Tässä tulee taas variaatioita, onko etanolin annosmäärät nautittu kerralla vai tissuttelemalla. Kummallakin tavalla nautittuna elimistössä on tietty määrä etanolimolekyylejä, jotka maksa hajottaa eli polttaa tavallaan yhden kerrallaan. Lukiolaiset osaavat laskea tuon molekyylimääränkin.
Jos 60-kiloisella juojalla viinipullon juomisen jälkeen promillet laskevat nollaan 8 tunnissa, niin kuntokerroin n = 120*6/60*8 = 1,5. Jos 120-kiloisella juojalla viinapullosta saadut promillet laskevat nollaan 8 tunnissa, niin kuntokerroin n = 120*12/120*8 = 1,5. Ajanotto aloitetaan ensimmäisestä ryypystä ja aika on täysi alkometrin osoittaessa nollaa. Aluksi voi puhaltaa harvoin, loppuvaiheessa esim. puolen tunnin tai vartin välein, jotta saadaan tarkka loppumisaika.

Jätä kommentti

*