Myrkkyä ja juomakulttuuria

Puhuminen alkoholin myrkyllisyydestä vaikuttaa olevan myrkkyä yleiselle mielipiteelle. Mediallekin myrkky on tabu.
Tapaturmaiseen etanolimyrkytykseen on Suomessa kuollut vuosittain 500 – 400 ihmistä. Vuonna 2012 luku oli 375. Nämä kuolleisuusluvut ovat suunnilleen kaksinkertaiset liikennekuolleisuuteen verrattuna. Liikennekuolleisuus on alentunut, mutta etanolimyrkytyskuolleisuudessa ei ole tapahtunut yhtä suurta vähenemistä.
Etanolialkoholimyrkytykset ovat alkoholipoliittisessa keskustelussa ja yleisessä mielipiteessä syrjään jäänyt asia. Voidaan sanoa, että myrkytykset ovat vain jäävuoren huippu muihin ongelmiin verrattuna. Mutta myrkytykset ovat näkyvä ja kiistaton osa isosta ongelmavuoresta. Miten jäävuori hävitetään? Se tehdään louhimalla huippua mereen.
Kuolema etanolimyrkytykseen ilmoittaa elimistön kestokyvyn ylärajan. Veren keskimääräinen alkoholipitoisuus on ollut 3,2 promillea. Tämä vastaa normaalina palamisaikana noin 22 tuntia ja vakioannosmäärinä noin annoslukua paino/5. Kertajuomisen annossuositus on naiselle 5 ja miehelle 7 annosta eli yksilöllisinä määrinä paino/12 ja palamisaikana 10 tuntia. Laskennalliset huippupromillet ovat naisella 1,52 ja miehellä 1,33.
Yllä olevista lukemista todetaan, että keskimääräinen tappava etanolimäärä on noin 2,3 kertainen viralliseen kertajuomisen suositukseen verrattuna. Korkein myrkytyskuoleman promilletaso on ollut 7,7 eli noin 2,4 kertainen keskiarvoon verrattuna.
Etanolimyrkytyskuolleisuus on mielestäni vakuuttava todiste siitä, että alkoholijuomien etanoli on myrkyllistä ainetta. Sen takia alkoholijuomienkin etanoliin pitää suhtautua asian vaatimalla kunnioituksella.
Juomakulttuurin kehittämisen yhteydessä alkoholikuolleisuus on noussut 40 vuodessa nelinkertaiseksi. Monessako vuodessa myrkytyskuolleisuus saataisiin alenemaan edes puoleen nykyisestä?

Jätä kommentti

*