Nopeus liikenne- ja juomakulttuurissa

Edellisessä blogissa kirjoitin alkoholitoleranssista ja palamisnopeudesta. Kun verrataan liikenne- ja juomakulttuureja todetaan, että liikenteessä nopeusrajoitukset ovat tärkeä turvallisuustekijä. Juomakulttuurin kehittämisessä nopeuden käsite on puuttunut kokonaan. Jos juomakulttuurissakin ruvettaisiin kiinnittämään huomiota nopeuteen, niin moneen mysteeriin saataisiin jotain tolkkua.
Alkoholitoleranssissa yksi tekijä on palamisnopeuden suureneminen. Palamisnopeuden suuruusluokka voidaan määrittää Tolkun kaavan yleisen muodon mukaisesti nT = 10kc. Jos miehellä on kahden alkometripuhalluksen erotus 0,266 promillea yhden tunnin välein tehdyissä puhalluksissa, niin kerroin (n) saadaan laskutoimituksella n*1 = 7,5*0,266 = 1,995. Se on noin kaksi. Jos naisella vastaava promillelukemien erotus on 0,304, niin n*1 = 6,6*0,304 = 2,004. Tämäkin on noin kaksi.
Näissä esimerkeissä todetaan siis kaksinkertainen palamisnopeus normaaliin verrattuna. Kertoimen (n) nimeksi sopii myös maksan kuntokerroin etanolialkoholin polttamisessa.  Mittaus- ja laskutoimitukset ovat mielestäni helpot Tolkun kaavan mukaan.
Palamisnopeuden nousu on merkki epänormaalista maksan toiminnasta ja ylirasituksesta. Lyhyellä tähtäimellä tästä on alkoholijuomien käyttäjälle hyötyä normaalia nopeamman humalasta selviämisen ansiosta. Mutta vuosikymmenien mittaan maksan sopeutumiskyky pettää ja palamisnopeus putoaa alle normaalin.
Näin ruohonjuuritasolta katsellessa ihmetyttää, miksi palamisnopeutta ei käytetä rutiinisti alkoholihaittojen toteamisessa ja ehkäisyssä. Luulisi valtakunnassa olevan ennestään riittävästi alkometrejä palamisnopeuden ylinopeuksien tarkkailuun. Ja kaupastahan niitä saa lisää. Tarvitaan vain Tolkun kaava, kaksi alkometripuhallusta ja yksi vähennyslasku. Nopeuskertoimen määrittämiseen tulee lisäksi yksi kertolasku. Toimii ainakin teoriassa. Milloin käytännössä?

Jätä kommentti

*