Mitä eroa on prosenttiyksiköllä ja tavallisella prosentilla ja miten ne liittyvät olueen? Nelosolut tuli kauppojen hyllyille 1.1.2018. Alkoholilain uudistus toi vähittäiskauppaan maksimissaan 5,5 prosenttiset oluet. Ennestään myynnissä olevan kolmosoluen maksimivahvuus on 4,7 prosenttia, tarkemmin tilavuusprosenttia.

Nelosoluen ja mm limuviinojen kauppaan tulo oli aikoinaan pitkä prosessi ja siihen liittyi kova kiista puolustajien sekä vastustajien välillä. Korotusta markkinoitiin sillä perusteella, että korotus olisi maltillinen 0,8. En muista kuulleeni, että kyseessä on 0,8 prosenttiyksikön korotus.

Kun TV-uutisissa kerrotaan johonkin asiaan liittyvistä prosentillisista muutoksista, niin uutisten lukija korostaa ja painottaa erikseen sanaa prosenttiyksikkö, silloin kun lukema tarkoittaa kahden prosenttilukeman erotusta.

Prosenttilaskun mukaan lukema 5,5 on 17,02 prosenttia enemmän kuin lukema 4,7. Nelostölkissä (33 cl) on etanolia 18,15 millilitraa ja kolmostölkissä 15,51 millilitraa. Näiden määrien erotus on maltillinen 2,64 millilitraa, mutta prosentteina ilmaistuna nelostölkin 18,15 ml on 17,02 prosenttia enemmän kuin kolmostölkin 15,51 ml.

Prosenttiyksikkö esittää prosenttilukujen absoluuttisen eron, se on kahden prosenttiluvun erotus. Jos lainan korko nousee 10 prosentista 11 prosenttiin, niin korko nousee 10 prosenttia eli kasvaa yhden prosenttiyksikön verran.

2010-luvun alkupuolella haluttiin alentaa kaupoissa myytävän oluen maksimivahvuus 4,7 prosentista 3,7 prosenttiin. Näin suuri laimennus ei toteutunut yleisen mielipiteen takia. Laimennus olisi ollut 1,0 prosenttiyksikköä ja laimeammassa oluttölkissä olisi ollut etanolia 21,3 prosenttia vähemmän kuin entisessä.

Sikspäkissä nelosolutta on etanolialkoholia 15,84 ml enemmän kuin kolmosen sikspäkissä. Tämä on yksi vakioannos lisää. Kakkosoluen (3,7 % til.) sikspäkissä on etanolia 19,8 ml vähemmän kuin kolmosoluen (4,7 % til.) sikspäkissä, eli siitä puuttuu etanolia reilusti yli yhden vakioannoksen verran.