Olut, viini, viina ja etanoli

Viinan haittoja on koitettu Suomessa poistaa kieltolailla ja maitokaupan sekä kioskien oluella ja viimeksi viinikulttuuria kehittämällä. Tilastoista todetaan, että haitat lisääntyvät alkoholijuomien kulutuksen kasvaessa. Yhteinen nimittäjä haitoille on eri juomista kertyvä etanolimäärä.
Ennen pidettiin viinaa alkoholihaittojen aiheuttajana ja sen juomista jopa paheena. Sitten ruvettiin tekemään Suomesta olutmaata ja nykyinen trendi on viinikulttuurin kehittäminen. Verrataan alkoholijuomien kulutusta ja eri juomalaaduista saatavaa etanolimäärää vuosina 1960 – 2014.
Vuonna 1960 kokonaiskulutus oli 2,6 litraa etanolia asukasta kohti ja 3,7 litraa 15 vuotta täyttänyttä kohti. Väkevien juomien osuus kulutuksesta oli 70 %, viinien 10 % ja oluiden 20 %.
Vuonna 2014 kokonaiskulutus oli 9,3 litraa asukasta kohti ja 11,2 litraa 15 vuotta täyttänyttä kohti. Väkevien juomien osuus oli 22 %, viinien 20 % ja oluiden 48 %. Siiderien ja long drink juomien yhteinen osuus oli noin 10 %. Tilastoitu kulutus oli 7,32 litraa asukasta kohti ja 8,76 litraa 15 vuotta täyttänyttä kohti.
Edellä oleva juomalaatujen jakauma 100 % alkoholina asukasta kohti oli: viina 1,04 litraa, miedot viinit 1,41 litraa, keskiolut 3,30 litraa, siideri 0,32 litraa, long drink 0,40 litraa. Maitokaupassa myytävien juomien osuus on siten yhteensä 4,02 litraa eli 54,9 % (4,02/7,32).
Alkoholijuomien kulutus on ollut korkeimmillaan vuosina 2005 ja 2007, jolloin kokonaiskulutus oli 10,5 litraa asukasta kohti ja 12,7 litraa 15 vuotta täyttänyttä kohti. Kulutus on ollut laskusuunnassa vajaan kymmenen vuotta.
Viinan kulutus on ollut korkeimmillaan vuoden 2005 paikkeilla noin 4,3 litraa/asukas, ja siitä on tullut etanolia 1,57 litraa/asukas. Vuonna 1968 viinan kulutus oli noin 2,2 litraa/asukas, ja siitä on saanut etanolia noin 0,8 litraa.
Sinä aikana, kun alkoholihaittoja on parannettu keskioluella, viinan kulutus on ensin noussut noin kaksinkertaiseksi ja sitten laskenut suunnilleen lähtötasolleen.
Mallasjuomien kulutus oli vuonna 1968 noin 19,44 litraa/asukas ja etanoliksi muunnettuna 0,87 litraa/asukas. Vuonna 1969 kulutus oli yli kaksinkertainen 45,87 litraa/asukas ja etanolina 2,06.
Vuonna 2014 keskioluen tilastoitu kulutus oli 73,03 litraa/asukas ja siitä kertyi etanolia 3,30 litraa/asukas.
Vuoden 2014 tilanne etanolialkoholin saannossa oli seuraava: keskiolut 3,30 litraa, miedot viinit 1,41 litraa ja viina 1,04 litraa asukasta kohti vuodessa.

Kommentit

  • Pentti

    Keskiarvoluvut eivät kerro ongelman aiheuttamisesta juuri mitään.
    Mitkään noista kulutusluvuista ei aiheuttaisi vahinkoa eikä ongelmaa, jos käyttö jakautuisi tasan aikuisväestön kesken. Ongelma tulee siitä, että Etanolin kulutusjakauma on Suomessa kovin epätasainen eli pieni 5% osa kansasta juo suurimman osan.
    Suomen laitosmaisella alkoholipolitiikalla kuitenkin hankaloitetaan sen ei-ongelmaisen 95%:n kauppareissuja.

    • Kalevi Rissanen

      ”Keskiarvoluvut eivät kerro ongelman aiheuttamisesta juuri mitään.”
      Aivan oikein päätelty, olen samaa mieltä. Minustakin keskiarvot kaunistelevat todellisuutta.
      Tässä blogissa kirjoitin tilastoissa esitetyistä luvuista.
      Vanhassa blogissa 16.2.2015 kirjoitin kulutuksen jakaantumisesta. Jos 10 % väestöstä kuluttaa puolet kaikesta etanolista, niin heille tulee vuodessa vähintään 50 litraa etanolia juojaa kohti ja muille jää 5,5 litraa.
      Mutta nämä 50 litran kulutustasot ovat tabu.
      Alkoholijuomista koituvien haittojen syy löytyy Gaussin käyrän isompien lukujen reunalta eikä keskiarvoista.
      Jos Suomen juomakulttuuri nostetaan olut- viinimaiden tasolle, niin keskiarvokulutus olisi jotain 15 – 16 litraa etanolia/asukas. Tuo määrä on jo keskiarvonakin korkean riskin tasoa.

Jätä kommentti

*