Viinablogi - alkoholilaskelmia

Joku nettikeskustelija mainitsi, että valistus on mystifioinut alkoholin. Se on osuva analyysi nykytilanteesta. Olisi aika tarkastella, miten mystiikasta päästään arkitodellisuuteen. Tapaturmaiseen etanolialkoholimyrkytyksen kuolee Suomessa vuosittain noin 400 ihmistä. Tämän perusteella pidän alkoholijuomien sisältämää etanolia myrkyllisenä aineena. Tappavaa määrää pienempinä annoksina nautittuna etanoli aiheuttaa monia sairauksia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Arkitodellisuutta olisi todeta, että alkoholijuomien etanoli on […]

Yli sata vuotta sitten alkoholia ja viinan juontia pidettiin paheena jopa niin pahana, että sitä koitettiin juurruttaa pois kieltolailla. Uusi suhtautuminen alkoholihaittoihin koitti 1930-luvulla, jolloin alkoholismi nimettiin sairaudeksi. Kumpikaan keino ei ole kyennyt haittoja poistamaan. Etyylialkoholi eli etanoli ja metyylialkoholi eli metanoli ovat kuin iso- ja pikkuveli. Pikkuveli metanoli nostattaa ison kohun, jos sitä jostain […]

Ihmisen elimistön ja etanolialkoholin vuorovaikutuksessa on neljä vaihetta ja ne ovat: totuttelu, toleranssi, riippuvuus ja romahdus. Ruohonjuuritasolta katsellessa nämä vaiheet ovat itsestäänselvyyksiä, mutta yleisessä alkoholipoliittisessa keskustelussa ne sivuutetaan. Näiden neljän vaiheen kestossa on suurta vaihtelua muutamasta kuukaudesta moniin vuosiin. Totuttelu lienee itsestään selvä vaihe. Tuskin kukaan saa ensimmäistä kirkasta viinaryyppyään niellyksi irvistelemättä ja köhimättä. Sopivalla […]

Kaavoista käytäntöön Aikaisemmin olen esittänyt pitkästyttävän litanian laskentakaavoja. On aika miettiä, mitä käytännön hyötyä niistä olisi. Yleisesti ottaen kaavoilla saadaan laskuopillinen ilmiasu mille tahansa alkoholijuomien käyttöön liittyvälle ongelmalle. Nettilaskureihin verrattuna kaavoilla on se etu ja hyöty, että kaavat toimivat kahteen suutaan, laskurit vain yhteen. Esittämäni laskukaavat antavat kahden desimaalin tarkkuudella samoja promilletuloksia kuin laskurit. Kaavoja […]

Puhuminen alkoholin myrkyllisyydestä vaikuttaa olevan myrkkyä yleiselle mielipiteelle. Mediallekin myrkky on tabu. Tapaturmaiseen etanolimyrkytykseen on Suomessa kuollut vuosittain 500 – 400 ihmistä. Vuonna 2012 luku oli 375. Nämä kuolleisuusluvut ovat suunnilleen kaksinkertaiset liikennekuolleisuuteen verrattuna. Liikennekuolleisuus on alentunut, mutta etanolimyrkytyskuolleisuudessa ei ole tapahtunut yhtä suurta vähenemistä. Etanolialkoholimyrkytykset ovat alkoholipoliittisessa keskustelussa ja yleisessä mielipiteessä syrjään jäänyt asia. […]

Edellisessä blogissa esitin, että päivittäisessä käytössä kohtuus on vakioannoksina juojan paino/50 ja palamisaikana 2,4 tuntia. Tolkun kaavan mukaan tätä palamisaikaa vastaava verenalkoholin promilletaso on naisella 0,36 ja miehellä 0,32. Kohtuuden promillet ovat reilusti alle 0,5 promillen rattijuoppousrajan. Laskuopin mukaan kohtuukäyttäjä ei saavuta nykyistä rattijuoppouden promillerajaa. Tämä on yksi käytännön esimerkki alkoholinkäytön arvioinnin epäselvyyksistä, sillä lehtiuutisten […]

Aikaisemmissa blogeissa esitin laskuopillista tarkastelua alkoholin kulutuksesta. Tarkastellaan, mikä on kohtuus. Yleisessä keskustelussa kaikki sanovat juovansa vain kohtuullisesti, mutta varsinaisia puhtaan alkoholin määriä ei kerrota. Mielestäni tarvittaisiin tarkka ja yleispätevä kohtuuden mittari. Kohtuuden sanotaan olevan sellainen määrä alkoholia, josta ei koidu terveydellistä haittaa. Aikuisväestölle kohtuus on 1 – 2 vakioannosta vuorokaudessa. Vuosikulutuksena kohtuus olisi keskimäärin […]

Aikaisemmassa blogissa 8.11.14 esitin laskelmia alkoholin vuosikulutuksen jakaantumisesta ja kohtuudesta. Laskelmien mukaan  90 prosenttia väestöstä saa alkoholijuomista etanolia noin 5,5 litraa vuodessa ja 10 prosenttia väestöstä noin 50 litraa tai enemmänkin Vaihtelu on siis suurta. Millaisen vaihtelun elimistö kestää? On syytä pohtia lujuuslaskelmia elimistön etanolin sietokyvylle. Maksa pitää etanolia elimistölle haitallisena aineena ja poistaa sitä nopeudella […]

Tänään on taas Iisalmen Sanomissa uutinen kolmesta rattijuoppoustapauksesta. Kuljettajien puhaltamat promillelukemat olivat 2,49 – 0,70 – 0,96. Mitä tällaiset lukemat käytännössä tarkoittavat? Saako laskuopilla jotain hyödyllistä tietoa? Kaikki kuljettajat olivat miehiä. Silloin selviämisajat olisivat tolkun kaavan T = 10kc mukaan seuraavat: 18 tuntia 40 minuuttia (10*0,75*2,49 = 18,675 h) – 5 tuntia 15 minuuttia (10*0,75*0,70 […]

Alkoholi-informaatiossa yleinen toteamus on, että 10 prosenttia väestöstä kuluttaa puolet kaikesta alkoholista. Tarkastellaan asiaa laskuopin kannalta. Otetaan arvioksi, että juomaan kykenevä väestö olisi 5 miljoonaa. Suurkuluttajien määräksi esitetään 500.000 tai 250.000. Alkoholin kulutus sata prosenttiseksi muunnettuna alkoholina on noin 50 miljoonaa litraa vuodessa. Puolet siitä on 25 miljoonaa. Kunkin 10 prosenttisen väestönosan yksilön osuudeksi tulee […]

Veranalkoholin promillet olivat olleet itselleni jonkinlainen mysteeri ja sellainen ne näyttävät olevan nettikeskustelijoillekin. Taulukossa ne ovat kuitenkin tavallisia lukuja, joita voidaan kertoa, jakaa, ynnätä ja vähentää. Näin on siksi, että promillelukema kertoo, montako grammaa etanolia on elimistössä sisällä mittaushetkellä. Grammojen ynnääminen, vähentäminen, kertominen ja jakaminen ovat itsestään selviä. Kun kymmenen tunnin promillet miehellä 1,33 ja […]

Kun on tutkiskeltu jakolaskuja, laaditaan yksilöllinen annostaulukko. Perusasiat ovat jakaja sekä tolkun kaava. Tarvitaan kolme kaavaa: jT = 120 toiseksi: ja = p sekä: T = 10kc. Taulukon yläriville laitetaan painoluokat esim. 40 – 60 – 80 – 100 – 120 kg sekä oman painon sarake. Vasempaan pystysarakkeeseen laitetaan palamisajat tunteina esim. 1 – 2 […]

Alkoholi-informaatiossa mainitaan usein, että alkoholin palamisessa voi olla suuria yksilöllisiä eroja. Kuinka suuria? Mistä erot johtuvat? Tarkastellaan, millaisia vastauksia saadaan laskuopin avulla. Lähtökohta on, että maksa polttaa etanolialkoholia 0,1 grammaa tunnissa juojan painokiloa kohti. Siten 45-kiloisella henkilöllä palaa 4,5 grammaa tunnissa ja 135-kiloisella 13,5 grammaa tunnissa. Vakioannoksina tämä on vastaavasti 0,375 ja 1,125 annosta tunnissa. […]

Kahdessa ensimmäisessä blogissani kirjoitin, miltä alkoholitietous on minun mielestäni näyttänyt. Tarjolla oleva informaatio on ollut vaikeaselkoista, kaikki riippuu milloin mistäkin. Asioihin saadaan tolkkua tolkun kaavalla T = 10kc. Alkoholijuomien käytössä on tärkeää tietää, kuinka kauan nautittu etanolimäärä viipyy elimistössä. Maksa polttaa etanolia normaalisti 0,1 grammaa juojan painokiloa kohti tunnissa. Kun vakioannoksessa on etanolia 12 g, […]

Alkoholijuomia mitataan siis senttilitroina, mutta annoksen määritelmä on 12 grammaa. Nyt pitää sitten muuntaa grammat senttilitroiksi ja päinvastoin. Montako grammaa on senttilitra sata prosenttiseksi muunnettua alkoholia? Pitää tietää alkoholin tiheys eli ominaispaino. Se on 0,79 likiarvona 0,8. Siitä seuraa, että yksi gramma on 1,25 millilitraa ja millilitra 0,8 grammaa. Mutta alkoholijuomien annosmitat ovat senttilitroina. Kun vakioannos […]

Aluksi kerron blogini nimen taustoista. Viinablogi viittaa siihen, että kirjoitan viinasta sanan laajassa merkityksessä, käytöstä ja ongelmista. Alkoholilaskelmia sisältää laskuopillisia päätelmiä ja tuloksia yleisesti tiedossa olevien perusasioiden pohjalta. Laskelmien tiivistelmä on kaava T = 10kc. Blogi on tavallaan riski, kirjoitanko asioista, jotka kaikki ennestään tietävät. Mielestäni tulen esittämään yleisestä mielipiteestä poikkeavia näkemyksiä. Kyseessä on ruohonjuuritason […]