Toista se on toleranssissa

Blogin ”Annoslaskelmia juhannusjuomille” 20.6.2018 lopussa sanoin kirjoittavani joskus toiste toleranssista. Tuo toiste on nyt. Toleranssi tarkoittaa maksan kykyä nostaa alkoholin polttamisnopeutta säännöllisen alkoholijuomien käytön yhteydessä. Kun palamisnopeus nousee, niin selviämisaika lyhenee. Lainaan tähän THL:n neuvot toleranssista: ” Muista, että alkoholin palamisessa voi olla suuria yksilöllisiä eroja, eikä laskurin tulos välttämättä vastaa puhallusmittarin antamia arvoja. Jos […]

Lue lisää

Etanoliaika

Mitä tarkoittaa etanoliaika? Vanhahtavan viranomaiskieleen viitaten se on suunnilleen sama asia kuin ”olla vaikutuksen alaisena”. Etanoliaika olisi tuon vanhan ilmaisun päivitys digiaikaan. Etanoliaika on nautitun alkoholimäärän palamisaika ensimmäisestä ryypystä hetkeen, jolloin verenalkoholi on laskenut nollaan. Aikayksikkö on tunti. Aikaa voidaan tarkastella pitempinä jaksoina, vuorokausina, kuukausina, vuosina. Montako tuntia etanoliaikaa vietin juhannuksen aikaan? Montako tuntia etanoliaikaa […]

Lue lisää

Annoslaskelmia juhannusjuomille

Juhannuksen seutu on yksi sesonkiaika alkoholijuomien nauttimisessa. Sesonkiin liittyy humalajuominen. Suomalainen on virallisesti humalassa, kun verenalkoholi on yksi promille. Katsotaan, millä annosmäärillä tämä virallinen humalataso saavutetaan ja monessako tunnissa siitä selviää. Miehelle tulee yhden promillen maksimipromillet vakioannosmäärällä juojan paino/16. Yhdestä promillesta mies selviää nollatasolle 7,5 tunnissa. Naiselle tulee yhden promillen maksimipromillet annosmäärällä juojan paino/18 (jakajan […]

Lue lisää

Alkoholiannosten kaavat

Tolkun kaava kertoo palamisajan ja promillelukeman välisen riippuvuussuhteen. Tarkastellaan tällä kertaa, miten nautittu annosmäärä ja palamisaika seuraavat toisiaan. Lähdetään perustiedoista. Maksa polttaa etyylialkoholia eli etanolia vakionopeudella 0,1 grammaa tunnissa juojan painokiloa kohti, nopeus on sama kummallakin sukupuolella. Alkoholijuomien vakioannoksessa on etanolia 12 grammaa. Silloin yhden vakioannoksen palaminen kestää 120 tuntia juojan painokiloa (p) kohti. Yhden […]

Lue lisää

Epänormaali selviämisnopeus

Normaalista epänormaaliksi Edellisessä blogissa 27.5.2018 kerroin selviämisajasta ja normaalista selviämisnopeudesta. Mikä on epänormaali selviämisnopeus ja mistä se johtuu? Epänormaali nopeus on joko suurempi tai pienempi kuin normaalit nopeudet naisilla 0,152 ja miehillä 0,133 promillea tunnissa. Nopeus nousee säännöllisellä harjoittelulla eli alkoholijuomien nauttimisella. Nopeus laskee, jos juominen aiheuttaa maksavaurion. Selviämisnopeuden mittaaminen Nopeus mitataan Tolkun kaavan yleisen […]

Lue lisää

Selviämisaika

Tolkun kaavoja voidaan käyttää arvioitaessa humalasta selviämiseen kuluvaa aikaa. Selviämisaika on hyödyllinen esimerkiksi rattijuoppouden karttamisessa. On tärkeää tietää, monenko tunnin kuluttua henkilö on ajokunnossa. Selviämisaika ja rattijuoppouspromillet Lehtien rattijuoppousuutisia lukiessa rupesin aikoinaan miettimään, monenko tunnin kuluttua kuljettajat olisivat selvinneet uutisissa mainituista promillelukemista. Alkoholivalistuksesta löytyy tieto: promillet vähenevät keskimäärin 0,14 tunnissa. Toisaalta selitetään, että selviäminen riippuu […]

Lue lisää

Viinablogin johdanto SAVOBlogeihin

Olen kirjoittanut blogia nimeltä ”Viinablogi – alkoholilaskelmia” Iisalmen Sanomiin 26.10.2014 lähtien. Vanhat blogit on siirretty SSBlogit-sivustolle. Niitä on 143 kappaletta. Tarkastelen alkoholiasioita laskuopilliselta kannalta. Esitän tiivistelmän vanhojen blogien sisällöstä ja laskelmien tuloksista. Miksi kirjoitan? Mielestäni tarjolla oleva yleinen alkoholivalistus ei anna suoria vastauksia moniin käytännön tilanteisiin. Sen takia rupesin itse laskeskelemaan vastauksia virallisten perustietojen pohjalta. […]

Lue lisää

Kommentteja Alakoukkuun 1.5.2018

Iisalmen Sanomien Alakoukun aihe oli 1.5.2018 ”Enhän minä mikään juoppo ole”. Kiitän kirjoittajaa alkoholiaiheen monipuolisesta käsittelystä. Kirjoitus antaa pohtimisen aihetta. Yksi mielenkiintoinen kohta on kertomus viikonlopun juomamääristä, tarkkoja tietoja näkee harvoin. Juomamäärät olivat: ”—pari pulloa punkkua, saunakaljat ja puolikas kolmen vartin pullo viskiä”. Tarkastellaan mitä nämä määrät tarkoittavat laskuopin kannalta. Punkusta tulee 12 vakioannosta ja […]

Lue lisää

Pysäyttävä palaute

”Rekkalastillinen viinaa” oli blogini otsikko 25.8.2017. Kommentoin tuolloin ILTA-SANOMISSA 23.8.17 ollutta juttua Ilkka Vainiosta. Tällä kertaa tarkastelen ILTALEHDESSÄ 7.3.2018 ollutta juttua Vainiosta: ”Ile Vainio jätti viinan ja laihtui 20 kiloa” Jutussa kerrotaan: ”Hän oli nähnyt televisiossa sellaisen itsensä, joka sai miettimään. Ruudussa esiintyi vesikampauksessa ankarassa kankkusessa mies, jonka kädet tärisivät. – Miten mä näytän noin […]

Lue lisää

Laajemmat selviämistiedot

Edellisessä blogissani ”Lyhyt selviämisoppi” 4.3.2018 käsittelin miehen selviämisaikaa 2,8 promillesta. Ajaksi tuli 20 tuntia keskiarvolukemilla arvioituna. Tarkka vastaus on 21 tuntia. Tarkastellaan nyt, mihin muihin kysymyksiin saadaan vastaukset tuosta promillelukemasta. Tarkka selviämisaika saadaan kaavasta T = 10kc. Miehellä aika T = 10*0,75*2,8 = 21 tuntia. Montako vakioannosta (a) miehellä on puhallushetkellä elimistössä sisällä? Kun kuljettajan […]

Lue lisää

Lyhyt selviämisoppi

Otsikko viittaa siihen, että esitän lyhyen ja helpon tavan arvioida humalasta selviämisen aika. Alkoholin palamisessa sanotaan olevan suuria yksilöllisiä eroja, niinhän siinä on. Suurille eroille on olemassa keskiarvo, ja se on numero seitsemän. Alkoholivalistuksen mukaan verenalkoholi alenee 0,14 promillea tunnissa, tämä on siten normaali selviämisnopeus. Iisalmen Sanomissa oli tänään 4.3.2018 sivulla 3 uutinen: ”Rattijuopon auto […]

Lue lisää

Testi tipattomalle

Tipattoman tammikuun tarkoitus on antaa maksalle lepoaikaa alkoholijuomien aiheuttamasta rasituksesta toipumiseen. Toisaalta tähän tapaan liittyy kiusallinen paradoksi. Tarvitseeko kohtuukäyttäjä tipatonta kuukauden taukoa? Missä kunnossa olevalle maksalle tipaton kuukausi on tarpeen? Maksan kuntoa alkoholijuomista saadun etanolin polttamisessa voidaan tarkastella mittaamalla etanolin palamisnopeus. Mittauksen laskuopillinen teoriatausta on tolkun kaava nT = 10kc. Kaava ilmaisee palamisajan ja promilletason […]

Lue lisää

Tolkkua olutannoksiin

Kun AIV-oluet ovat ruokakaupan hyllyillä, on aika tarkastella, paljonko nämä vahvemmat laadut ovat vakioannoksina mitattuna. AIV-oluiden enimmäisvahvuus on 5,5 tilavuusprosenttia. Oluiden vahvuuksia näyttää olevan suunnilleen jokaiselle prosentin kymmenesosalle. Pakkauskokoja on sentään vain kolme eli 33 cl, 0,5 litraa ja pintti (568 ml). Aikaisemmissa blogeissa olen pitänyt 33 cl kokoista 4,7 tilavuusprosentin keskioluttölkkiä yhden vakioannoksen veroisena. […]

Lue lisää

Alkoholiseitsikot

Olen esittänyt alkoholilaskelmia pahimmillaan kolmen desimaalin tarkkuudella. Käytännössä vähempikin pilkun viilaus riittäisi. Katsotaan mitä selviää seitsikon keskiarvolla ja korkeintaan yhden desimaalin likiarvoilla. Alkoholivalistuksen mukaan naisen paino on 60 kg ja miehen 80 kg. Keskiarvoihmisen paino on siten 70 kg. Edelleen kerrotaan, että verenalkoholin promillet vähenevät keskimäärin 0,14 promillea tunnissa, murtolukuna tämä olisi suunnilleen 1/7 (=0,1429). […]

Lue lisää

Vahvuusprosenttien metkuja

Alkoholilain uudistuksen yhteydessä päivittäistavarakauppaan olisi tulossa 0,8 tilavuusprosenttia vahvempia juomia nykyiseen verrattuna. Vahvuuden nousua markkinoidaan maltillisena. Nykyinen kolmosoluen vahvuuden yläraja on 4,7 tilavuusprosenttia ja silloin on 33 cl oluttölkissä etanolia 15,51 millilitraa. Uusi yläraja olisi 5,5 % til. Silloin tölkissä on etanolia 18,15 ml. Nykyisen maksimivahvuuden keskiolutmäyräkoirassa on 12,4 vakioannosta. Uuden maksimivahvuuden mäyräkoirassa olisi 14,5 […]

Lue lisää

Selviämisaika

Selviämisajan pohtimiselle on kaksi ajankohtaista syytä. Ensimmäinen on eräs rattijuoppoustapaus ja toinen on pikkujoulusesongin aika. Iisalmen Sanomissa on tänään 6.11.17 uutinen miehestä joka puhalsi 4,4 promillen lukemat. Henkilöauto oli ajautunut tieltä ulos. Tuollaisesta lukemasta nollatasolle selviäminen kestäisi mieshenkilöllä normaalisti 33 tuntia. Toisaalta 4,4 promillea on hengenvaarallinen. Autoilijalla näin korkea lukema on merkki hyvästä alkoholitoleranssista. Maksa […]

Lue lisää

Rekkkalastillinen viinaa

ILTA-SANOMISSA oli ke 23.8.2017 juttu Ilkka ”Ile” Vainiosta otsikolla ”Moni muu olisi jo kuollut”. Siinä vainio toteaa: ”Kaikki arvot ovat hyviä, vaikka olen juonut monta rekkalastillista tiukkaa viinaa elämässäni.” Viinablogistia kiinnostaa, mitä tarkoittaa monta rekkalastillista tiukkaa viinaa käytännössä laskuopillisen tarkastelun valossa. Kun rekkalastilinen viinaa muutetaan etanolin palamisajaksi, niin tulos on noin 200 vuotta. Tämä aika […]

Lue lisää

Viinajärven upe

Kesä on koittanut ja järvien rannat kutsuvat. Juhannustunnelmissa saatetaan laulella Kaks kisälliä kerran lauluakin. Siinä on säe ”viinassa uitaisiin”. Viinablogisti rupesi miettimään, pysyykö siinä viinajärvessä pinnalla. Pitihän se kokeilla. Uimaan pystyi, mutta ei kellumaan. Seuraa tositarina. Jotain alkoholijuomalaatuja mainostettiin televisiossa aikoinaan nosteella. Mikä sana on nosteen vastakohta? Se on upe, upevoima. Tämä upevoima vetää järvessä […]

Lue lisää

Toipuiko maksa tipattomalla

Iisalmen Sanomissa oli la 4.2.2017 piirros VIIKON MULLIKKA. Käytän sitä keppihevosena tämän blogin kirjoittamiseen. Piirros on hyvä ja vauhdikas. Taidetta ymmärtämättömänä tulkitsen sen kuvaavan iloista loikkaa aidan yli tipattoman tammikuun treeneistä ja kieltäymyksistä helmikuun herkkujen ja e-juomien ääreen. E-juomat tarkoittavat tässä etanolialkoholia sisältäviä alkoholijuomia. Kirjoitin tipattomasta tammikuusta 28.10. ja 3.11. vuonna 2014. Noissa jutuissa pohdin […]

Lue lisää

Alkoholi, tavoitteita ja ennakointia

Alkoholilain uudistukseen liittyen tulee mieleen vertailu tieliikenteeseen. Muinoin 1970-luvun alussa oli liikennekulttuuri Suomessa retuperällä. Silloin aloitettiin liikenneturvallisuuden kehittäminen. Samoin alkoholikulttuuri oli jäljessä sivistysmaista ja ongelma saatiin osittain korjatuksi maitokaupan keskioluella. Tieliikenteessä kuoli tuohon aikaan noin 1100 ihmistä vuodessa. Tavoitteeksi esitettiin kuolleisuuden alentaminen 300 tapaukseen vuodessa. Tämä vastasi silloista tieliikennekuolleisuutta Länsi-Saksassa. Tuo silloinen tavoite tuntui mahdottomalta […]

Lue lisää

Etanolimokelyyli

Yle TV1 esitti 1.12.2016 A-Studio Talk ohjelman, jonka aihe oli: Huuruinen alkoholilain uudistus. Keskustelussa A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki puhui etanolimolekyylin ominaisuuksista. Simojoki kertoi, että etanolimolekyylin ominaisuuksiin kuuluu kyky aiheuttaa alkoholiriippuvuus 15 vuodessa. Alkoholipoliittisessa keskustelussa tämä asia on ollut piilossa, molekyylistä ei ole piitattu eikä ole otettu huomioon sen ominaisuuksia. Alkoholijuomien käytön haitat johtuvat etanolimolekyylin […]

Lue lisää