Alkoholijuomat. Ajan ja laskuopin logiikat

Joltain nettisivulta jäi mieleen teksti: ”-alkoholistin elinikä on 47 vuotta”. Toisaalta näkee mainintoja, että alkoholi lyhentää elinikää 20 tai 30 vuotta. Elinajan odote on Suomessa noin 81 vuotta. Montako litraa alkoholijuomista saatua ”absoluuttista alkoholia” eli etanolia mahtuu noihin alkoholistin keskimääräisen eliniän 47 vuoteen? Montako litraa etanolia elimistö kestää ihmisen elinaikana? Montako litraa vuodessa on runsaasti […]

Lue lisää

Happotesti, lujuuslaskelmat ja logiikat

Luin Kalle Lähteen kirjan Happotesti. Kirja-arvosteluissa sen sanottiin olevan Suomen suorasukaisin kuvaus alkoholismista. (Antti Majander HS 3.1.2016). Itseäni kiinnosti kirjan nimi Happotesti ja odotin löytäväni siitä tarkkoja testituloksia juomamääristä. Kyllähän niitä löytyikin, mutta sen verran viitteellisellä tasolla, että elimistön lujuuslaskelmia ei kannata ruveta tekemään. Muuten kirja täytti odotukset. Se on kuvaus juomisen arkitodellisuudesta havainnollisesti, sujuvasti […]

Lue lisää

Ne 50,9 miljoonaa litraa etanolia

Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli sata prosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna 50,9 miljoonaa litraa vuonna 2014. Asukasta kohti kokonaiskulutus oli 9,3 litraa ja 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 11,2 litraa 100-prosenttista alkoholia. Nämä tiedot kerrotaan THL:n ja SVT:n julkaisussa Alkoholijuomien kulutus 2015. Pohditaan tarkemmin kulutuksen jakaantumista. Alkoholijuomien käytön riskiluokituksen mukaan korkean riskin taso on miehillä 23 – 24 vakioannosta […]

Lue lisää

Olut, viini, viina ja etanoli

Viinan haittoja on koitettu Suomessa poistaa kieltolailla ja maitokaupan sekä kioskien oluella ja viimeksi viinikulttuuria kehittämällä. Tilastoista todetaan, että haitat lisääntyvät alkoholijuomien kulutuksen kasvaessa. Yhteinen nimittäjä haitoille on eri juomista kertyvä etanolimäärä. Ennen pidettiin viinaa alkoholihaittojen aiheuttajana ja sen juomista jopa paheena. Sitten ruvettiin tekemään Suomesta olutmaata ja nykyinen trendi on viinikulttuurin kehittäminen. Verrataan alkoholijuomien […]

Lue lisää

Pullo vai puolitoista viiniä

Esitän erääseen muistikuvaan perustuvan laskelman. Muistelen lukeneeni, että entisinä aikoina työmiehen palkkaan kuului Ranskan maalla puolitoista pulloa viiniä päivässä. Sitten huomattiin, että se heikensi työkykyä, ja viini vähennettiin yhteen pulloon päivässä. Puolitoista pulloa viiniä on 9 vakioannosta ja yksi pullo 6 annosta. Vuodessa niistä kertyy etanolia eli sata prosenttista alkoholia 49 ja 33 litraa. Suomen […]

Lue lisää

Vuotuinen palamisaika ja kulutus

Lainaan Helsingin Sanomissa 1.9.2011 ollutta diplomi-insinööri Tapio Hannulan Mielipidekirjoitusta ”Kännissä kaksi kuukautta”. Hän kirjoitti: ”Suomalaisten viinankäyttö puhtaana alkoholina on henkeä kohti noin 10,5 litraa eli käytännössä grammoina 10 000 grammaa vuodessa. Lääketieteellinen fakta on, että normaali ihmiskehon maksa polttaa noin seitsemän grammaa tunnissa. Voidaan siis laskea, että tuon 10 000 gramman polttamiseen kuluu noin 1 400 tuntia vuodessa. […]

Lue lisää

Työaika ja etanoliaika

Vuonna 1917 Suomen Eduskunta sääti kieltolain ja lain kahdeksantuntisesta työpäivästä. Kieltolaki oli voimassa 12 vuotta 10 kuukautta ja 4 päivää (1.6.1919 – 5.4.1932). Kieltolain tarkoitus oli poistaa alkoholihaitat. Lain säätämisen aikoihin kulutus oli vajaa kaksi litraa sata prosenttista alkoholia asukasta kohti. Nykyään kulutus on ollut noin kymmenen litran tasoa. Onhan siinä maalaisella ihmettelemistä, miten kahden […]

Lue lisää

Alkoholikeskustelu etanoliaikaan

Otsikko on moniselitteinen. Se viittaa useampaan aihepiiriin. Yleisesti ottaen tarkoitan sillä uusien näkökulmien tuomista alkoholikeskusteluun. Yksi tiivistelmä olisi, että ruvetaan puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä. Lyhyt lista olisi: oikeat nimet, palamisaika, nopeuden käsite, lujuuslaskelmat. Blogijuttujen alussa kirjoitin alkoholin muuntamisesta sata prosenttisena ilmaistuksi määräksi. Blogeissa olen jättänyt muuntamiset sikseen ja nimittänyt tätä sata prosenttiseksi muunnettuna ilmaistua […]

Lue lisää

Kuka kuolee metanoliin?

Edellisessä blogissa 4.12. kerroin hyvänä uutisena, että alkoholien aiheuttamat myrkytyskuolemat ovat Suomessa vähentyneet. Tarkastellaan nyt lähemmin metanolimyrkytyksiä. Suomen Lääkärilehden no 48/2015 artikkelissa kerrotaan erikseen metanolimyrkytyksistä. Niitä oli 19 – 11 – 7 tapausta vuosina 2011 – 2013. Artikkelissa mainitaan, että: ”Pahimmillaan metanolimyrkytyksiin kuoli vuonna 2000 kaikkiaan 46 ihmistä ja seuraavina vuosinakin yli 30. Vuonna 2011 […]

Lue lisää

Hyvä uutinen alkoholista

Alkoholijuomiin liittyvä hyvä uutinen on se, että alkoholien aiheuttamat myrkytyskuolemat ovat vähentyneet.  Tästä kerrotaan 27.11.2015 ilmestyneessä no 48/2015 Suomen Lääkärilehden katsausartikkelissa ”Myrkytyskuolemat ovat vähentyneet, lääkkeiden päihdekäyttö lisääntyy”, Ojanperä I, Kriikku P, Vuori E. Suom. Lääkäril. 2015;70: 3283 – 89. Artikkelin mukaan alkoholien aiheuttamia myrkytyskuolemia oli 396 tapausta vuonna 2011 ja 312 tapausta vuonna 2013. Etanolin […]

Lue lisää

Numerosattumuksia, annoksia, promilleja

Selviämisajan ja promillelukemien korrelaatiossa todetaan, että 12 tunnissa palaa naisella 1,82 promillea ja miehellä 1,60 promillea. Blogissa ”Juomisen jakolaskut III” 6.11.2014 kirjoitin: ”Suomalainen on virallisesti humalassa, kun verenalkoholi on yksi promille. Palamisaikana tämä on siis naisella 6,6 ja miehellä 7,5 tuntia ja yksilöllinen annosmäärä on naisella paino/18,2 ja miehellä paino/16.” Nuo sitaattilauseet voidaan muotoilla myös […]

Lue lisää

Maksan kuntokerroin ja palamisnopeus

Edellisissä blogeissa käsittelin alkoholiannosten ja palamisajan välisiä suhteita. Laskuopillinen tarkastelu antaa yhden havainnollisen ja helpon vertailukohdan. Vakioannosmäärällä juojan paino/10 palamisaika on 12 tuntia eli yksi kierros kellon ympäri. Laskennalliset huippupromillet ovat tällöin naisella 1,82 ja miehellä 1,60. Tämä annosmäärä paino/10 on luvattoman suuri, se ylittää virallisen kertajuomisen annosmäärän paino/12. Etuna on havainnollisuus, painokilojen jakaminen kymmenellä […]

Lue lisää

Juomisen jakolaskut ilman kaavoja

Edellisessä blogissa 21.11.15 selostin alkoholiannosten laskenta-automaattia kaavojen kanssa. Kaavathan ovat kiusallinen sivuseikka käytännön tilanteiden kannalta. Katsotaan miten asioita voi arvioida käytännössä kaavoihin kangistumatta. Automaattilaskuoppi perustuu juomisen jakolaskuihin. Moneen kertaan olen maininnut, että yhden vakioannoksen palamisaika on 120 tuntia/juojan painokilo. Yhden vakioannoksen yksilöllinen palamisaika riippuu siten juojan painosta (p). Yhden vakioannoksen palamisaika on tunteina 120/p, esim. […]

Lue lisää

Alkoholiannokset ja aika, laskenta-automaatti

Alkoholijuomia nautittaessa on tarpeellista tietää, missä ajassa niistä saatu etanoli poistuu elimistöstä. Toisin sanoen, montako tuntia juoja on ”vaikutuksen alaisena”. Edellisessä blogissa esitin laskelman, että annosmäärä juojan paino/10 palaa 12 tunnissa. Kysytään montako tuntia nautitun etanolin palaminen kestää, kun 80 kg painava henkilö juo 4 vakioannosta jotain alkoholijuomaa. Tämä voidaan laskea palamisajan peruskaavalla pT = […]

Lue lisää

Luonnollinen selitys rattijuopumuksille

Kun lukee lehtijuttuja rattijuoppoudesta, tulee vaikutelma, että liian korkeat promillelukemat tulevat useimmille kuskeille yllätyksenä. Tavallinen selitys näyttää olevan: ”Tuli illalla vähän otetuksi.” Yllätyspromilleille löytyy luonnollinen selitys. Ne ovat palamisaika ja annosmäärä. Aika voidaan arvioida mitalla yksi kierros kellon ympäri eli 12 tunnilla. Tämä 12 tunnin palamisaika vastaa vakioannosmäärää juojan paino/10. Laskuoppitiivistelmän luulisi olevan tarpeeksi helppo […]

Lue lisää

Ujot etiketit

Olen katsellut alkoholijuomapullojen etikettitekstejä. Yksi havainto on yllättävä. Muistaakseni ennen vanhaan etiketeissä mainittiin sisältökin vahvuusprosenttien ohella eli oli merkintä xx % til. alk. tai xx % vol alc. Tuo alk. ja alc sanalyhennysten ja prosenttilukujen järjestys kyllä vaihteli. Oleellista oli, että mukana oli merkintä alk. tai alc. Se kertoi, että pullo sisältää alkoholia. Nykyään tämä […]

Lue lisää

Uudet riskitasot alkoholille

Ylen aamu-tv:ssa kerrottiin 6.11.2015 alkoholin käytön uusista riskirajoista. Käytön suositeltavia rajoja on tiukennettu. Myös rajojen nimikkeistö on muuttunut. Uudet nimitykset riskitasoille ovat: korkean riskin taso, kohtalaisen riskin taso ja vähäisen riskin taso. Ennen puhuttiin riskikäytöstä ja kohtuudesta. Kohtuus näyttää kadonneen uudesta terminologiasta kokonaan. Sitä vastaa ilmeisesti vähäisen riskin taso. Korkean riskin taso on hälytysraja, jolloin […]

Lue lisää

Onko viina tautiensa väärtti

Suomen Kuvalehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli ”Alkoholi ajaa eripuraan” (SK 44/2015, 30.10.2015 ss 26 – 29). Haastateltavina olivat professori Pekka Puska ja Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa. Näkemyksien tiivistelmät ovat Puska: Alkoholi on terveysasia ja Ussa: Ylisääntely pitää purkaa. Vastakkain ovat kansanterveydellinen näkökulma ja nykyistä vapaampi alkoholin tarjonta. SK:n artikkeli antaa aihetta moniin pohdintoihin. Lyhyesti sanottuna pitäisi […]

Lue lisää

Huono viinapää ja laskuoppi

Alkoholiongelmien syynä on pidetty suomalaisten huonoa viinapäätä. Suomessa tullaan viinasta humalaan, mutta sivistysmaissa kuulemma humalaisia ei näy katukuvassa. Ja humalaanhan ne ongelmat liittyvät. Huonolle ja hyvälle viinapäälle näkyy monia selityksiä.  Pulma on ratkaistavissa laskuopilla. Kyse on pikemmin maantavasta ja harjoituksen tuloksesta kuin viinapäästä sinänsä. Suomalaisen käytännön mukaan viina on olemassa sitä varten, että sitä juomalla […]

Lue lisää

Kuulo, ääni, alkoholi, desibelit

Edellisessä blogissa kirjoitin alkoholijuomien etanolin vaikutuksesta juojan kuuloon ja äänen voimakkuuteen. Googlessa löytyi noin 87.000 osumaa haulla ”kuulo ja alkoholi”, joten aihetta on laajasti käsitelty ennenkin. Otan tähän pari sitaattia Googlesta. ”Yli yhden promillen humala. Kuulo huononee, reagointi hidastuu.” ”Kuulo heikentyy joka huikalla. Tämän vuoksi päihtyneenä myös äänen voimakkuus nousee.” Aikaisemmin esittämieni laskuoppikaavojen perusteella mies […]

Lue lisää

Etanolialkoholin varhaisvaikutuksia

Alkoholijuomien runsaan käytön jälkeen muistellaan yleensä kommelluksia ja kaameaa kankkusta. Haitat kärsitään vähin äänin. Semmoinen on juomisen kaava käytännössä. Olisi tarpeen tarkastella juomien vaikutusta reaaliajassa ja ennakoida tulevat tilanteet. Alkoholijuomien yhteinen nimittäjä on niiden sisältämä etanoli. Juomien vaikutukset elimistöön johtuvat etanolista. Tämä tekee eri juomalaadut tasa-arvoisiksi. Etanolin varhaisvaikutuksista ei yleensä keskustella eikä niitä juuri käsitellä […]

Lue lisää