Alkoholin laimentamisen kuplia

Alkoholijuomista koituvia haittoja on pyritty vähentämään tarjolla olevia juomia laimentamalla. Viimeisin yritys oli alentaa maitokaupassa myytävän oluen vahvuus 3,5 tilavuusprosenttiin. Tämä jäi tekemättä, koska kansa ei sitä hyväksynyt. Toisaalta maitokauppamyynnissä on olemassa 3,5 % kakkosolut, mutta sitä ei löydykään kaikista kaupoista. Se on jätetty pois, koska ei ole kysyntää. Tässä historia toistaa itseään, sillä 1930-luvulla […]

Lue lisää

Uusi ajatusmalli alkoholiasioihin

Esitän alkoholihaittojen käsittelyyn uusia ajatuksia ja menetelmiä. Tavoite on haittojen ehkäisy. Sanasto. Puhutaan asioista oikeilla nimillään. Alkoholijuomia nautitaan niiden sisältämän etyylialkoholin eli etanolin takia. Etanoli on virallinen kemiallinen nimi. Pitää katsoa milloin puhutaan alkoholijuomista ja milloin etanolista. Sata prosenttinen alkoholi on tilastoissa käytettävä mitta. Historiaa, nykytila, tavoitteet. Ennen kieltolain säätämistä alkoholijuomien kulutus oli noin 1,8 […]

Lue lisää

Ajatusmalleja alkoholista

Edellisessä blogissa esitin laskelman keskioluen laimentamisesta 1,5 tilavuusprosenttiyksiköllä. Silloin etanolin kulutus vähenisi enemmän kuin sitä saadaan viinoista. Se olisi ikään kuin viinanjuonnin loppu. Toisaalta keskioluen tulon maitokauppaan piti aikoinaan vähentää alkoholihaittoja, mutta se ei ole vielä vajaassa 50 vuodessa onnistunut. Toisaalta joskus muinoin herrain oluen vahvuus on ollut 3,5 % ja voudin oluen 2,8 %. […]

Lue lisää

Etanolin lähteet

Tarkastellaan alkoholitilastoja siltä kannalta minkä verran etanolia saadaan eri laatuisista alkoholijuomista. Käsittelen keskioluen, long drinkkien, siiderin, mietojen viinien ja viinan vuosikulutusta. Päihdetilastollisen vuosikirjan 2014 mukaan tilastoitu kulutus juomaryhmittäin oli vuonna 2013 seuraava 100 % alkoholina: Keskiolut 18.474.000 litraa, long drink 2.257.000, siideri 1.897.000 ja miedot viinit 7.807.000 l ja viina 5.944.00 litraa.  Tilastoitu kulutus oli […]

Lue lisää

Lujuuslaskelmia, desimaaleista likiarvoihin

Lujuuslaskelmia, desimaaleista likiarvoihin Tämä on uusintalähetys 14.10.2015 blogiin, siitä jäi otsikko pois. Teksti ei näköjään aukene ilman otsikkoa. Pahoittelen sekaannusta. Edellisen blogin lopussa mainitsin, että meidän Kuningaskuluttajien pitää itse tietää millaisia määriä etanolia elimistö kestää. Aikaisemmissa laskelmissani olen esittänyt lukuja pahimmillaan kolmen desimaalin tarkkuudella. Katsotaan millaisia mittoja saadaan, kun pilkut jätetään pois. Siirrytään desimaalipilkuista kerto- […]

Lue lisää

Vuosikulutustasot juomapakkauksina

Olen kirjoittanut paljon alkoholijuomista kertyvistä etanolimääristä mittana vakioannokset ja litrat. Tässä joutuu palaamaan alkuperäiseen muuntamisongelmaan.  Juomien etiketeissä ei kerrota montako grammaa, millilitraa tai suomalaista vakioannosta pakkaus sisältää. Toisaalta kaikki juomia nauttivat sen luonnostaan tietänevät, mutta kirjoitetaan näkyviin. Otetaan mitoiksi keskiolutmäyräkoira, viinapullo ja viinipullo. Perinteinen 33 cl keskiolutpullo on siitä kätevä, että se sisältää noin yhden […]

Lue lisää

Edellisen blogin lopussa mainitsin, että meidän Kuningaskuluttajien pitää itse tietää millaisia määriä etanolia elimistö kestää. Aikaisemmissa laskelmissani olen esittänyt lukuja pahimmillaan kolmen desimaalin tarkkuudella. Katsotaan millaisia mittoja saadaan, kun pilkut jätetään pois. Siirrytään desimaalipilkuista kerto- ja jakolaskuun. Tarkastellaan käyttötasoja kohtuus, riskikäyttö/riskikulutus, kertajuominen ja täysteho. Kullakin tasolla arvioidaan päivittäinen ja vuosittainen etanolin määrä. Päivittäisessä käytössä mittana […]

Lue lisää

He saivat juoda

Aikoinaan 1980 luvun alussa oli lehdissä näkyvästi esillä aloite oluen saamiseksi R-kioskeihin ja huoltoasemille. Aloitteen tekijöillä oli vaatimuksena: ”Antakaa meidän juoda”. Tuo toive toteutui vuonna 1995. Keskioluen tulosta kioskeihin on kulunut 20 vuotta. Sitä ennen vallinnutta tilannetta pidettiin tarpeettomana holhouksena. Uusi vapaus nosti kulutusta. Alkoholisairaudet ja kuolleisuus niihin ovat nousseet kulutuksen mukana. Kaksikymmentä vuotta on […]

Lue lisää

Kuninkaat kohtaavat

Televisiossa on ohjelmat Kuningas Alkoholi ja Kuningaskuluttaja. Alkoholille ja kuluttajalle on näissä ohjelmissa annettu korkea kuninkaan arvo. Viinapullon ääressä nämä kuninkaat kohtaavat. En tiedä, mistä Kuningas Alkoholi nimitys on saanut alkunsa. Arvelen sen viittaavan siihen, että alkoholijuomilla on nauttijaansa vastaavanlainen valta kuin muinaisilla kuninkailla alaisiinsa. Kuningas on määrännyt mitä alaisten pitää tehdä. Kuningaskuluttaja on puolestaan […]

Lue lisää

Alkoholi ja etanoli

Helsingin Sanomissa oli 19.9.2015 mielenkiintoinen tietoisku alkoholista (Kristiina Markkanen HS LAUANTAI s. D 19). Siinä käsiteltiin monelta kannalta alkoholihaittoja. Ensimmäiseksi huomiotani kiinnitti alkoholin nimittäminen etanoliksi ja etanolin esittäminen alkoholihaittojen syynä. Ilahduttavaa nähdä, että Hesarissakin käytetään alkoholista sen oikeaa nimeä. Varsinainen asia on etanolin myrkyllisyys. Jutussa kerrottiin, että suomalaiset tutkijat ovat ehdottaneet EU:ssa etanolille myrkkyluokitusta, mutta […]

Lue lisää

Lisätietoa kaavasta npT = 120a

Yön yli nukuttua täytyy palata eilisessä blogissa ”Kaksi kaavaa ja kuntokerroin”(21.9.2015) esittämiini tulkintoihin kaavasta npT = 120a. Tämän kaavojen paljouden kanssa kävi minulle samoin kuin Summaselle housujensa ja Jokiselle eväidensä kanssa eli sotkeuduin pahemman kerran. Toisaalta tilanne on muistutus luonnon sääntöjen ja laskuopin olemuksesta. Kirjoitin eilen näin. Jotta kaavalla npT = 120a saadaan nautitun etanolin […]

Lue lisää

Kaksi kaavaa ja kuntokerroin

Mitkä olisivat alkoholilaskelmien tärkeimmät asiat? Ne ovat mielestäni nautitun etanolialkoholin palamisaika ja maksan kunto etanolin polttamisessa. Näihin liittyvät kaksi kaavaa ovat yleisessä muodossaan npT = 120a ja nT = 10kc. Kummassakin kaavassa on mukana maksan kuntokerroin (n). Kaava nT = 120a on etanolin palamisajan kaava, joka ilmoittaa montako tuntia (T) kestää nautitun vakioannosmäärän (a) palaminen. […]

Lue lisää

Nopeus ja alkoholijuomat

Alkoholijuomiin liittyen nopeudella on monet kasvot. Alkoholihaittojen kannalta nopeus on perustekijä monesta näkökohdasta tarkasteltuna. Nopeuteen liittyviä mittauskohteita on enemmän kuin äkkiseltään pystyy nimeämään. Koitan esittää joitakin. Nauttimisnopeus. Kuinka monta vakioannosta nautitaan vuorokaudessa? Viralliset tasot ovat, kohtuus, riskikäyttö, ja kertajuominen. Mielestäni pitää tarkastella myös toleranssitasoa, montako annosta vuorokaudessa eli annosnopeus/vrk. Palamisnopeus. Onko etanolin palamisnopeus normaali vai […]

Lue lisää

Ylinopeus liikenteessä ja juomisessa

Verrataan nopeusrajoituksia ja ylinopeuksia liikenteessä ja alkoholijuomien nauttimisessa. Liikenteessä nopeusajoitukset vaihtelevat tien laadun ja ympäristön mukaan. Alkoholijuomien käytössä on eri kulutustasoja haittojen mukaisesti. Autojen nopeusmittarissa huippulukema on keskimäärin 240 km/h. Moottoriteillä nopeusrajoitus on 120 km/h, valtateillä on 100 km/h ja taajamissa 50 – 40 km/h. Katuristeyksissä ajetaan noin 24 km/h. Nopeusrajoitukset ovat siten 1/2 – […]

Lue lisää

Nopeus liikenne- ja juomakulttuurissa

Edellisessä blogissa kirjoitin alkoholitoleranssista ja palamisnopeudesta. Kun verrataan liikenne- ja juomakulttuureja todetaan, että liikenteessä nopeusrajoitukset ovat tärkeä turvallisuustekijä. Juomakulttuurin kehittämisessä nopeuden käsite on puuttunut kokonaan. Jos juomakulttuurissakin ruvettaisiin kiinnittämään huomiota nopeuteen, niin moneen mysteeriin saataisiin jotain tolkkua. Alkoholitoleranssissa yksi tekijä on palamisnopeuden suureneminen. Palamisnopeuden suuruusluokka voidaan määrittää Tolkun kaavan yleisen muodon mukaisesti nT = 10kc. […]

Lue lisää

Alkoholitoleranssi, tabu vai mahdollisuus

Aikaisemmissa blogeissa esitin kysymyksen: Mitä tapahtuu, jos alkoholijuomista saa jatkuvasti etanolia enemmän kuin maksa ehtii normaalisti vuorokaudessa polttaa? Tämä on on toleranssin ääritilanne ja tavallaan yläraja. Tottunut käyttäjä pystyy juomaan ja oikeastaan tarvitsee enemmän kuin tuon ylärajan annosmäärän juojan paino/5. Käytännössä toleranssi kehittyy jatkuvassa käytössä jo paljon pienemmillä annosmäärillä, ja tämä ilmenee palamisnopeuden nousuna. Mitä hyötyä tai haittaa […]

Lue lisää

Toleranssilaskelman tarkastus

Edellisessä blogissa esitin menetelmän alkoholin palamisnopeuden mittaamiseksi kahdella alkometripuhalluksella (29.8.2015 Miten alkoholitoleranssi todetaan?). Tarkastellaan menetelmää yksityiskohtaisemmin. Edellisen blogin esimerkissä alkometrilukemat olivat 0,432 ja 0,166. Nämähän ovat alle rattijuoppousrajan. Puhallukset on tehty lähellä selviämistä. Nollan tilalle voidaan laittaa vaikka kakkonen, niin saadaan sama erotus 0,266 (2,432 – 2,166 = 0,266). Nämä puhallukset on tehty reilussa humalatilassa. […]

Lue lisää

Miten alkoholitoleranssi todetaan?

Edellisen blogini (28.8.2015) loppukaneetti oli: Miten toleranssi todetaan? Toteamiseen on kaksi tapaa. Ensimmäinen keino löytyy jo edellisestä blogista. Toinen tapa on mitata etanolialkoholin palamisnopeus. Ensimmäinen keino toleranssin toteamiseen on laskea vuorokauden aikana nauttimansa alkoholiannokset. Kun palamisnopeus on normaali, vuorokaudessa palaa annosmäärä juojan paino/5. Edellisessä blogissa oli esimerkkinä 75-kiloinen henkilö ja silloin palava annosmäärä on 15. […]

Lue lisää

Mitä tapahtuu 24 tunnin jälkeen?

Mitä tapahtuu, jos alkoholijuomista saa etanolia enemmän kuin maksaa ehtii vuorokaudessa normaalisti polttaa? Vuorokaudessa normaalisti palava vakioannosmäärä on juojan paino/5. Se on 75-kiloisella ihmisellä 15 annosta. Jos nuo 15 annosta nauttii kolmena eränä 8 tunnin välein, niin kukin 5 annoksen erä tuottaa miehelle promillet 1,07 ja naiselle 1,21. Tämän mukaan ei tapahdu mitään erikoista, pääsee […]

Lue lisää

Montako kohtuutta kroppa kestää?

Tarkastellaan elimistön kestokykyä käyttäen mittana kohtuuden määrää. Työikäisillä ihmisillä kohtuus alkoholijuomien päivittäisessä käytössä on annosmäärä juojan paino/50. Maksa polttaa tämän annosmäärän etanolin normaalisti 2,4 tunnissa. Kohtuuden katsotaan olevan niin vähän etanolia, että siitä ei koidu terveydellistä haittaa. Millaisista määristä sitten haittoja koituu? Riskikäytön raja on naisilla 16 annosta ja miehillä 24 annosta viikossa. Palamisaikana tämä […]

Lue lisää

Perustelut kohtuuden mitalle

Edellisessä blogissa 20.8.2015 esitin, että kohtuus on alkoholijuomien vakioannosmäärinä mitattuna juojan paino/50.  Se on työikäisten annosmäärä. Vanhuksille puolet tästä eli paino/100 vakioannosta päivässä. Lapsilta alkoholijuomien nauttiminen on kiellettyä. Kohtuuden arvioinnille paino/50 annosta on kaksi perustelua. Ensimmäinen on vertailu viralliseen alkoholivalistukseen ja toinen tapaturmaisiin myrkytyskuolemiin. Alkoholivalistuksessa kohtuus on 1 – 2 vakioannosta päivässä. Yleisessä valistuksessa ei […]

Lue lisää