Työaika ja etanoliaika

Vuonna 1917 Suomen Eduskunta sääti kieltolain ja lain kahdeksantuntisesta työpäivästä. Kieltolaki oli voimassa 12 vuotta 10 kuukautta ja 4 päivää (1.6.1919 – 5.4.1932). Kieltolain tarkoitus oli poistaa alkoholihaitat. Lain säätämisen aikoihin kulutus oli vajaa kaksi litraa sata prosenttista alkoholia asukasta kohti. Nykyään kulutus on ollut noin kymmenen litran tasoa. Onhan siinä maalaisella ihmettelemistä, miten kahden […]

Lue lisää

Alkoholikeskustelu etanoliaikaan

Otsikko on moniselitteinen. Se viittaa useampaan aihepiiriin. Yleisesti ottaen tarkoitan sillä uusien näkökulmien tuomista alkoholikeskusteluun. Yksi tiivistelmä olisi, että ruvetaan puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä. Lyhyt lista olisi: oikeat nimet, palamisaika, nopeuden käsite, lujuuslaskelmat. Blogijuttujen alussa kirjoitin alkoholin muuntamisesta sata prosenttisena ilmaistuksi määräksi. Blogeissa olen jättänyt muuntamiset sikseen ja nimittänyt tätä sata prosenttiseksi muunnettuna ilmaistua […]

Lue lisää

Kuka kuolee metanoliin?

Edellisessä blogissa 4.12. kerroin hyvänä uutisena, että alkoholien aiheuttamat myrkytyskuolemat ovat Suomessa vähentyneet. Tarkastellaan nyt lähemmin metanolimyrkytyksiä. Suomen Lääkärilehden no 48/2015 artikkelissa kerrotaan erikseen metanolimyrkytyksistä. Niitä oli 19 – 11 – 7 tapausta vuosina 2011 – 2013. Artikkelissa mainitaan, että: ”Pahimmillaan metanolimyrkytyksiin kuoli vuonna 2000 kaikkiaan 46 ihmistä ja seuraavina vuosinakin yli 30. Vuonna 2011 […]

Lue lisää

Hyvä uutinen alkoholista

Alkoholijuomiin liittyvä hyvä uutinen on se, että alkoholien aiheuttamat myrkytyskuolemat ovat vähentyneet.  Tästä kerrotaan 27.11.2015 ilmestyneessä no 48/2015 Suomen Lääkärilehden katsausartikkelissa ”Myrkytyskuolemat ovat vähentyneet, lääkkeiden päihdekäyttö lisääntyy”, Ojanperä I, Kriikku P, Vuori E. Suom. Lääkäril. 2015;70: 3283 – 89. Artikkelin mukaan alkoholien aiheuttamia myrkytyskuolemia oli 396 tapausta vuonna 2011 ja 312 tapausta vuonna 2013. Etanolin […]

Lue lisää

Numerosattumuksia, annoksia, promilleja

Selviämisajan ja promillelukemien korrelaatiossa todetaan, että 12 tunnissa palaa naisella 1,82 promillea ja miehellä 1,60 promillea. Blogissa ”Juomisen jakolaskut III” 6.11.2014 kirjoitin: ”Suomalainen on virallisesti humalassa, kun verenalkoholi on yksi promille. Palamisaikana tämä on siis naisella 6,6 ja miehellä 7,5 tuntia ja yksilöllinen annosmäärä on naisella paino/18,2 ja miehellä paino/16.” Nuo sitaattilauseet voidaan muotoilla myös […]

Lue lisää

Maksan kuntokerroin ja palamisnopeus

Edellisissä blogeissa käsittelin alkoholiannosten ja palamisajan välisiä suhteita. Laskuopillinen tarkastelu antaa yhden havainnollisen ja helpon vertailukohdan. Vakioannosmäärällä juojan paino/10 palamisaika on 12 tuntia eli yksi kierros kellon ympäri. Laskennalliset huippupromillet ovat tällöin naisella 1,82 ja miehellä 1,60. Tämä annosmäärä paino/10 on luvattoman suuri, se ylittää virallisen kertajuomisen annosmäärän paino/12. Etuna on havainnollisuus, painokilojen jakaminen kymmenellä […]

Lue lisää

Juomisen jakolaskut ilman kaavoja

Edellisessä blogissa 21.11.15 selostin alkoholiannosten laskenta-automaattia kaavojen kanssa. Kaavathan ovat kiusallinen sivuseikka käytännön tilanteiden kannalta. Katsotaan miten asioita voi arvioida käytännössä kaavoihin kangistumatta. Automaattilaskuoppi perustuu juomisen jakolaskuihin. Moneen kertaan olen maininnut, että yhden vakioannoksen palamisaika on 120 tuntia/juojan painokilo. Yhden vakioannoksen yksilöllinen palamisaika riippuu siten juojan painosta (p). Yhden vakioannoksen palamisaika on tunteina 120/p, esim. […]

Lue lisää

Alkoholiannokset ja aika, laskenta-automaatti

Alkoholijuomia nautittaessa on tarpeellista tietää, missä ajassa niistä saatu etanoli poistuu elimistöstä. Toisin sanoen, montako tuntia juoja on ”vaikutuksen alaisena”. Edellisessä blogissa esitin laskelman, että annosmäärä juojan paino/10 palaa 12 tunnissa. Kysytään montako tuntia nautitun etanolin palaminen kestää, kun 80 kg painava henkilö juo 4 vakioannosta jotain alkoholijuomaa. Tämä voidaan laskea palamisajan peruskaavalla pT = […]

Lue lisää

Luonnollinen selitys rattijuopumuksille

Kun lukee lehtijuttuja rattijuoppoudesta, tulee vaikutelma, että liian korkeat promillelukemat tulevat useimmille kuskeille yllätyksenä. Tavallinen selitys näyttää olevan: ”Tuli illalla vähän otetuksi.” Yllätyspromilleille löytyy luonnollinen selitys. Ne ovat palamisaika ja annosmäärä. Aika voidaan arvioida mitalla yksi kierros kellon ympäri eli 12 tunnilla. Tämä 12 tunnin palamisaika vastaa vakioannosmäärää juojan paino/10. Laskuoppitiivistelmän luulisi olevan tarpeeksi helppo […]

Lue lisää

Ujot etiketit

Olen katsellut alkoholijuomapullojen etikettitekstejä. Yksi havainto on yllättävä. Muistaakseni ennen vanhaan etiketeissä mainittiin sisältökin vahvuusprosenttien ohella eli oli merkintä xx % til. alk. tai xx % vol alc. Tuo alk. ja alc sanalyhennysten ja prosenttilukujen järjestys kyllä vaihteli. Oleellista oli, että mukana oli merkintä alk. tai alc. Se kertoi, että pullo sisältää alkoholia. Nykyään tämä […]

Lue lisää

Uudet riskitasot alkoholille

Ylen aamu-tv:ssa kerrottiin 6.11.2015 alkoholin käytön uusista riskirajoista. Käytön suositeltavia rajoja on tiukennettu. Myös rajojen nimikkeistö on muuttunut. Uudet nimitykset riskitasoille ovat: korkean riskin taso, kohtalaisen riskin taso ja vähäisen riskin taso. Ennen puhuttiin riskikäytöstä ja kohtuudesta. Kohtuus näyttää kadonneen uudesta terminologiasta kokonaan. Sitä vastaa ilmeisesti vähäisen riskin taso. Korkean riskin taso on hälytysraja, jolloin […]

Lue lisää

Onko viina tautiensa väärtti

Suomen Kuvalehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli ”Alkoholi ajaa eripuraan” (SK 44/2015, 30.10.2015 ss 26 – 29). Haastateltavina olivat professori Pekka Puska ja Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa. Näkemyksien tiivistelmät ovat Puska: Alkoholi on terveysasia ja Ussa: Ylisääntely pitää purkaa. Vastakkain ovat kansanterveydellinen näkökulma ja nykyistä vapaampi alkoholin tarjonta. SK:n artikkeli antaa aihetta moniin pohdintoihin. Lyhyesti sanottuna pitäisi […]

Lue lisää

Huono viinapää ja laskuoppi

Alkoholiongelmien syynä on pidetty suomalaisten huonoa viinapäätä. Suomessa tullaan viinasta humalaan, mutta sivistysmaissa kuulemma humalaisia ei näy katukuvassa. Ja humalaanhan ne ongelmat liittyvät. Huonolle ja hyvälle viinapäälle näkyy monia selityksiä.  Pulma on ratkaistavissa laskuopilla. Kyse on pikemmin maantavasta ja harjoituksen tuloksesta kuin viinapäästä sinänsä. Suomalaisen käytännön mukaan viina on olemassa sitä varten, että sitä juomalla […]

Lue lisää

Kuulo, ääni, alkoholi, desibelit

Edellisessä blogissa kirjoitin alkoholijuomien etanolin vaikutuksesta juojan kuuloon ja äänen voimakkuuteen. Googlessa löytyi noin 87.000 osumaa haulla ”kuulo ja alkoholi”, joten aihetta on laajasti käsitelty ennenkin. Otan tähän pari sitaattia Googlesta. ”Yli yhden promillen humala. Kuulo huononee, reagointi hidastuu.” ”Kuulo heikentyy joka huikalla. Tämän vuoksi päihtyneenä myös äänen voimakkuus nousee.” Aikaisemmin esittämieni laskuoppikaavojen perusteella mies […]

Lue lisää

Etanolialkoholin varhaisvaikutuksia

Alkoholijuomien runsaan käytön jälkeen muistellaan yleensä kommelluksia ja kaameaa kankkusta. Haitat kärsitään vähin äänin. Semmoinen on juomisen kaava käytännössä. Olisi tarpeen tarkastella juomien vaikutusta reaaliajassa ja ennakoida tulevat tilanteet. Alkoholijuomien yhteinen nimittäjä on niiden sisältämä etanoli. Juomien vaikutukset elimistöön johtuvat etanolista. Tämä tekee eri juomalaadut tasa-arvoisiksi. Etanolin varhaisvaikutuksista ei yleensä keskustella eikä niitä juuri käsitellä […]

Lue lisää

Alkoholin laimentamisen kuplia

Alkoholijuomista koituvia haittoja on pyritty vähentämään tarjolla olevia juomia laimentamalla. Viimeisin yritys oli alentaa maitokaupassa myytävän oluen vahvuus 3,5 tilavuusprosenttiin. Tämä jäi tekemättä, koska kansa ei sitä hyväksynyt. Toisaalta maitokauppamyynnissä on olemassa 3,5 % kakkosolut, mutta sitä ei löydykään kaikista kaupoista. Se on jätetty pois, koska ei ole kysyntää. Tässä historia toistaa itseään, sillä 1930-luvulla […]

Lue lisää

Uusi ajatusmalli alkoholiasioihin

Esitän alkoholihaittojen käsittelyyn uusia ajatuksia ja menetelmiä. Tavoite on haittojen ehkäisy. Sanasto. Puhutaan asioista oikeilla nimillään. Alkoholijuomia nautitaan niiden sisältämän etyylialkoholin eli etanolin takia. Etanoli on virallinen kemiallinen nimi. Pitää katsoa milloin puhutaan alkoholijuomista ja milloin etanolista. Sata prosenttinen alkoholi on tilastoissa käytettävä mitta. Historiaa, nykytila, tavoitteet. Ennen kieltolain säätämistä alkoholijuomien kulutus oli noin 1,8 […]

Lue lisää

Ajatusmalleja alkoholista

Edellisessä blogissa esitin laskelman keskioluen laimentamisesta 1,5 tilavuusprosenttiyksiköllä. Silloin etanolin kulutus vähenisi enemmän kuin sitä saadaan viinoista. Se olisi ikään kuin viinanjuonnin loppu. Toisaalta keskioluen tulon maitokauppaan piti aikoinaan vähentää alkoholihaittoja, mutta se ei ole vielä vajaassa 50 vuodessa onnistunut. Toisaalta joskus muinoin herrain oluen vahvuus on ollut 3,5 % ja voudin oluen 2,8 %. […]

Lue lisää

Etanolin lähteet

Tarkastellaan alkoholitilastoja siltä kannalta minkä verran etanolia saadaan eri laatuisista alkoholijuomista. Käsittelen keskioluen, long drinkkien, siiderin, mietojen viinien ja viinan vuosikulutusta. Päihdetilastollisen vuosikirjan 2014 mukaan tilastoitu kulutus juomaryhmittäin oli vuonna 2013 seuraava 100 % alkoholina: Keskiolut 18.474.000 litraa, long drink 2.257.000, siideri 1.897.000 ja miedot viinit 7.807.000 l ja viina 5.944.00 litraa.  Tilastoitu kulutus oli […]

Lue lisää

Lujuuslaskelmia, desimaaleista likiarvoihin

Lujuuslaskelmia, desimaaleista likiarvoihin Tämä on uusintalähetys 14.10.2015 blogiin, siitä jäi otsikko pois. Teksti ei näköjään aukene ilman otsikkoa. Pahoittelen sekaannusta. Edellisen blogin lopussa mainitsin, että meidän Kuningaskuluttajien pitää itse tietää millaisia määriä etanolia elimistö kestää. Aikaisemmissa laskelmissani olen esittänyt lukuja pahimmillaan kolmen desimaalin tarkkuudella. Katsotaan millaisia mittoja saadaan, kun pilkut jätetään pois. Siirrytään desimaalipilkuista kerto- […]

Lue lisää

Vuosikulutustasot juomapakkauksina

Olen kirjoittanut paljon alkoholijuomista kertyvistä etanolimääristä mittana vakioannokset ja litrat. Tässä joutuu palaamaan alkuperäiseen muuntamisongelmaan.  Juomien etiketeissä ei kerrota montako grammaa, millilitraa tai suomalaista vakioannosta pakkaus sisältää. Toisaalta kaikki juomia nauttivat sen luonnostaan tietänevät, mutta kirjoitetaan näkyviin. Otetaan mitoiksi keskiolutmäyräkoira, viinapullo ja viinipullo. Perinteinen 33 cl keskiolutpullo on siitä kätevä, että se sisältää noin yhden […]

Lue lisää