Miten juoda ja pysyä terveenä

Edellisen 14.8. blogini lopussa kysyin: ”Miten juodaan riittävästi ja pysytään hengissä ja terveenä?” Näsäviisas vastaus olisi, että juomalla vettä. Siirrytään inhorealismiin. Nykykielenkäytössä juomisella tarkoitetaan yleensä alkoholijuomien nauttimista. Pitäisi siis selittää miten alkoholijuomia nautitaan ilman terveyshaittoja. Tilastojen mukaan alkoholisairaudet ja myrkytyskuolemat seuraavat alkoholijuomista saadun etanolin eli sata prosenttisen alkoholin kulutusta. Pitää tuntea elimistön sietokyky etanolille. Tarvitaan […]

Lue lisää

Alkoholimyrkytykset ja juomakulttuuri

Yhdessä aikaisemmassa blogissani 26.6.2015 kirjoitin tapaturmaisista alkoholimyrkytyskuolemista. Totesin silloin, että vuonna 2013 kuoli 319 ihmistä tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen. Myrkytyskuolleisuuden huipputaso 550 kuolemaa vuodessa oli vuosina 2005 – 2007. Viimeisten kymmenen vuoden aikana myrkytyskuolemat ovat vähentyneet, mikä on hyvä asia. Mutta miten oli ennen? Vuosina 1955 – 1965 myrkytyskuolemia oli vuosittain 100 – 120. Noista lukemista vuosien […]

Lue lisää

Annostaulukko viinapullon kylkeen

Vuonna 2006 oli aikomus laittaa varoitusteksti viinapulloihin. Se ei toteutunut. Kävisikö käyttöohje? Alkoholihaitat ovat seurausta alkoholijuomien väärinkäytöstä. Haittojen vähentämiseksi luulisi olevan hyödyllistä olla oikean käytön ohjeet juomapakkausten kyljessä. Uusi ehdotus: yksilöllinen annostaulukko viinapullon kylkeen. Nykyiset alkoholijuomien käytön annossuositukset ovat mielestäni epätarkkoja. Esitetään annosmäärät vain 60-kiloiselle naiselle ja 80-kiloisellle miehelle. Mitkä ovat yksilölliset annokset muissa painoluokissa? […]

Lue lisää

Keskioluttölkit kohtuuden mittoina

Olin ihmetellyt keskioluen monia tölkkikokoja maitokaupan hyllyillä. On 33 cl ja 0,5 L ja pintti. Mutta sitten välähti: nehän ovat suoraan kohtuuden mitat eri painoluokkien juojille. Alkoholivalistuksen mukaan kohtuus on 1 – 2 vakioannosta alkoholijuomaa päivissä. Mutta kenelle tulee yksi ja kenelle kaksi annosta? Luonnollinen vastaus lienee että pienemmälle vähemmän ja isommalle enemmän. Kohtuuden annosmäärä […]

Lue lisää

Alkometripuhallukset sober ja drunken

Anna Fält kirjoitti 21.7.2015 blogissaan ”Selevinpäen” Tukholman Södermalmilla toimivasta yöklubista nimeltä ”Sober”. Klubiin pääsee sisälle vain selvinpäin. Jokainen sisääntulija puhaltaa ovella ja myynnissä on vain alkoholitonta juotavaa. Paikka on ollut menestys. Soberin tarina kertoo, että bailata voi ilman känniäkin, ja raittiudesta tehdään sosiaalisesti hyväksyttävää. Tällainen on ilahduttava trendi. Soberin ovella puhalletaan sisään mennessä. Entä jos […]

Lue lisää

Talkkunaa ja etanolia

Ilta Sanomissa oli aikoinaan 8.7.2006 pääkirjoitus otsikolla ”Viinapulloon vaaran merkki”. Kirjoituksessa käsiteltiin hallituksen suunnitelmaa varoitustarrojen laittamisesta alkoholijuomapulloihin. Tästä kirjoituksesta on jäänyt mieleen lause: ”Talkkunankaan terveysvaikutukset eivät ole hyviä, jos sitä syö tonnin kuiviltaan.” Tuossa pääkirjoituksen lauseessa tiivistyy alkoholiongelman todellisuus muihin mahdollisiin terveyshaittoihin verrattuna. Kirjoituksessa ei tarkemmin kerrottu, millä tavalla talkkunan syöminen on tähän asti kansanterveyttä […]

Lue lisää

Kaavoista numeroiksi, lujuuslaskelmia

Laskuopilliset kaavat esittävät eri tekijöiden riippuvuussuhteita yleisellä tasolla. Hyötykäyttöä varten kaavoihin pitää laittaa lähtöarvoja numeroina, jotta saadaan vastaus kulloinkin esitettävään kysymykseen. Kukin kaava antaa viittä vaille valmiiksi lasketun tuloksen omaa alaansa koskevaan kysymykseen. Alkoholin käytön vaikutuksia arvioitaessa tärkeimmät asiat ovat palamisaika ja palamisnopeus. Etanolialkoholista elimistölle koituvat haitat riippuvat siitä kuinka kauan etanolia on kropassa sisällä. […]

Lue lisää

Nopeuden käsite alkoholijuomille, selviämisnopeus

1960-luvulla alkoholimyrkytyskuolemia oli noin 100 vuodessa ja 1970- luvulla noin 200 ja nykyään 300 – 400. Myrkytyskuolleisuus on seurannut alkoholin kulutuksen muutoksia. Tieliikenteessä kuolleita oli 1970 luvun alussa yli 1000 ihmistä vuodessa ja nykyään noin 250. Tieliikenteessä on nopeusrajoitukset, jotka säätävät ajonopeuden olosuhteille sopivaksi ja ovat tehokas keino ehkäistä liikenneonnettomuuksia. Jokainen ymmärtää mikä on sopiva […]

Lue lisää

Tapaturmaiset alkoholimyrkytyskuolemat

Vuonna 2013 kuoli Suomessa 319 ihmistä tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen. Kymmenen vuotta sitten vastaava määrä oli yli 550. Myrkytyskuolemat ovat vuosien kuluessa vähentyneet mikä on hyvä asia. Myrkytyskuolemat ovat konkreettinen esimerkki alkoholijuomien vaarallisuudesta liikaa nautittuna. Mielestäni pitäisi puhua alkoholijuomista alkoholi-yleistermin sijasta. Alkoholijuomien mukanahan myrkyllinen etanoli elimistöön joutuu. Tämän takia alkoholijuomiinkin pitää suhtautua myrkyllisen aiheen vaatimalla varovaisuudella ja […]

Lue lisää

Rattijuoppouspromillet 5,6

Yle Uutisten nettisivuilla oli 22.5.2015 juttu otsikolla: Nainen puhalsi ratissa 5,6 promillea – ”Ihmeellistä, että oli edes hengissä”. Kommentteina kerrottiin, että yli 5 promillen puhallukset ovat harvinaisia. Puhutaan huomattavasta määrästä alkoholia. Ei ihan muutamasta kaljasta. Tarkastellaan, mitä tuollainen 5,6 promillea tarkoittaa laskuopin kannalta. Miten pysyy hengissä? Tapaturmaisissa alkoholimyrkytyskuolemissa promillet ovat keskimäärin 3,2 ja vaihteluväli 2,7 […]

Lue lisää

Annostaulukko, digiajan viinakortti

Ennen vanhaan piti olla viinakortti, jotta sai tehdä ostoksia Alkossa. Sen tarkoitus oli jonkinlainen kontrolli liiallisen kulutuksen ehkäisemiseksi. Viinakortti on historiaa, mutta liikenteessä tarvitaan ajokortti. Ajokortti eroaa viinakortista siinä mielessä, että ajokortin saa, kun on hankkinut ja inssiajolla osoittanut riittävät taidot moottoriajoneuvojen kuljettamiseen. Tarvitaanko alkoholijuomien nauttimiseen vartavasten hankittavaa tietotaitoa? Mielestäni tarvitaan. Sanontojen mukaankin viina on […]

Lue lisää

Kaavoista taulukkoon

Edellisissä blogeissa olen selostanut monen sorttisten kaavojen johtamista ja soveltamista. Kyllähän tuo kaavatouhu on aikamoista sotkua. On aika saada joku tolkku tähän sekamelskaan. Se tapahtuu laittamalla kaavojen laskutoimitukset ja tulokset Excel-taulukkoon. Silloin saadaan monen A4 sivun pituiset sepustukset tiivistetyksi yhdelle kämmenen kokoiselle lapulle. Taulukossa tiedot ovat hyvässä järjestyksessä. Taulukon laatimisen avainsanat ovat palamisaika ja juomisen […]

Lue lisää

Keskiarvoista yksilöllisiin annoksiin

Alkoholivalistuksessa esitetään annosmääräohjeita 55 tai 60 kg painoiselle naiselle ja 80 kg painoiselle miehelle. Toisaalta todetaan, että alkoholin palamisessa voi olla suuria eroja. Käytännössä olisi tärkeää tai ainakin mielenkiintoista tietää mitkä olisivat sopivat annosmäärät esim. 40 kg tai 90 kg painoiselle naiselle tai 120 kg painoiselle miehelle. Juojan paino (p) on ensimmäinen suureen palamisen vaihteluun […]

Lue lisää

Taikaluvusta juomisen jakolaskuihin

Alkoholijuomien nauttimisessa tärkeintä on tietää, montako tuntia nautittavaksi aiottu tai nautituksi tullut etanolialkoholin määrä viipyy elimistössä. Yleisessä valistuksessa annetaan keskimääräisiä ohjeita tietyn painoiselle naiselle ja miehelle. Mutta miten arvioidaan yksilöllinen annosmäärä keskiarvosta poikkeavalle henkilölle? Tämä selviää juomisen jakolaskuilla. Palamisajan kaavasta pT = 120a saatiin johdetuksi kaavat ja = p sekä Tj = 120. Jakajaluvulla (j) […]

Lue lisää

Alkoholi, taikaluku ja tolkun kaava

Lukeman 120 nimittäminen taikaluvuksi voi vaikuttaa humpuukilta. Mutta näitä alkoholilaskelmia tehdessä tuo luku 120 tuppasi mukaan melkein joka paikkaan. Se oli jaettavana, jakajana, kertojana ja kertolaskujen tulona. Luvulla täytynee olla jotain erityistä virkaa ja takana taikaa. Lukuhan tarkoittaa sitä, että yhden vakioannoksen palaminen kestää normaalisti 120 tuntia juojan painokiloa kohti. Siten yksi vakioannos palaa 80-kiloisella […]

Lue lisää

Taikaluku rattijuoppouteen

Rattijuoppous on yksi alkoholihaitoista. Suurin osa rattijuoppoustapauksista johtuu mielestäni siitä, että nautitun alkoholimäärän palamisaikaa ei ole osattu arvioida oikein. Tarvitaan helppo ja pätevä keino yksilöllisen palamisajan arviointiin. Palamisajan arviointi perustuu taikalukuun 120. Tämä luku tulee palamisajan kaavasta pT = 120a, jossa p = juojan kaino kiloina, T = nautitun etanolialkoholin palamisaika tunteina ja a = […]

Lue lisää

Uiminen ja viina

Kesän alkaessa on ajankohtaista tarkastella hukkumisonnettomuuksia. Vuonna 2014 hukkui 152 ihmistä ja yli puolessa – 80 prosentissa tapauksista alkoholi oli hukkumisen syynä tai osatekijänä.  Uidessa hukkui 28 ja  jäihin pudotessa 27 ihmistä. Joitakin alkoholijuomia on mainostettu nosteella. Mikä on nosteen vastakohta? Sanonnan mukaan vedessä kivi menettää puolet painostaan. Mikä voima vetää kiven pohjaan? Se on […]

Lue lisää

Aistihavaintoja alkoholista

Alkoholijuomien ja elimistön vuorovaikutuksessa on erotettava välittömät ja pitkäaikaisvaikutukset. Edellisen blogini loppukaneetti oli: Älä juo maksaasi ylikuntoon. Nyt tarkastelen välittömiä vaikutuksia ruohonjuuritason havaintojen näkökulmasta. Alkoholijuomien etanoli heikentää kuuloa, vahvistaa ääntä, sumentaa näköä, horjuttaa tasapainoa, harhauttaa käsien liikkeitä, pätkii muistia, oksettaa, voi viedä tajun. Nämä vaikutukset ovat juojan itsensä sekä sivullisen tarkkailijan havaittavissa. Kun tätä juomakulttuuria […]

Lue lisää

Kunnossa vai ylikunnossa

Ennen vanhaan urheiluvalmennuksessa oli pulmana ja peikkona ylikunto. Ainakin siitä paljon puhuttiin selityksenä, jos urheilijoilla ei ollut kunto kohdallaan ja tulokset jäivät odotettua huonommiksi. Nykyisin tätä ylikuntoa pidetään ylirasitustilana. Alkoholin palamisen yhteydessä viitataan usein maksan kuntoon, palamisnopeuden sanotaan riippuvan maksan kunnosta. Mitä tarkoittaa maksan kunto? Tähän ei yleensä vastausta löydy. Maksan kunto vaikuttaa vastaavanlaiselta mysteeriltä […]

Lue lisää

Maksan kuntokertoimen merkitys

Yksi maksan tehtävistä on poistaa etanolialkoholi elimistöstä. Tämä tapahtuu vakionopeudellla 0,1 g/kg/h. Kun alkoholijuomia nauttii säännöllisesti ja jatkuvasti tuo poistamiskyky nousee ja maksa lisää polttonopeuttaan. Juomistauon aikana palamisnopeus palautuu normaalitasolle. Palamisnopeuden nousu on merkki alkoholitoleranssista, maksa sopeutuu käsittelemään tavallista suurempia etanolimääriä. Alkoholitoleranssissa toinen osapuoli ovat aivot, ne vaativat ajan mittaan entistä enemmän etanolia. Syntyy tavallaan […]

Lue lisää

Tolkun kaava mittaustöihin

Alkoholin palamisessa ilmenevät erot johtuvat juojan painosta ja maksan kunnosta. Painon vaikutus on kaksin- jopa kolminkertainen. Kun palavaa alkoholimäärä mitataan grammoilla tai vakioannoksilla, niin palaminen on sukupuolineutraali ilmiö. Yhden vakioannoksen normaali palamisaika tunteina on 120/juojan painokilot. Etanolialkoholia palaa yhdessä tunnissa normaalisti 0,1 grammaa/juojan painokilo. Kun maksan kunto etanolin polttamisessa on normaalia parempi, etanolia voi palaa […]

Lue lisää