Viinablogi - alkoholilaskelmia

Edellisissä blogeissa käsittelin alkoholiannosten ja palamisajan välisiä suhteita. Laskuopillinen tarkastelu antaa yhden havainnollisen ja helpon vertailukohdan. Vakioannosmäärällä juojan paino/10 palamisaika on 12 tuntia eli yksi kierros kellon ympäri. Laskennalliset huippupromillet ovat tällöin naisella 1,82 ja miehellä 1,60. Tämä annosmäärä paino/10 on luvattoman suuri, se ylittää virallisen kertajuomisen annosmäärän paino/12. Etuna on havainnollisuus, painokilojen jakaminen kymmenellä […]

Edellisessä blogissa 21.11.15 selostin alkoholiannosten laskenta-automaattia kaavojen kanssa. Kaavathan ovat kiusallinen sivuseikka käytännön tilanteiden kannalta. Katsotaan miten asioita voi arvioida käytännössä kaavoihin kangistumatta. Automaattilaskuoppi perustuu juomisen jakolaskuihin. Moneen kertaan olen maininnut, että yhden vakioannoksen palamisaika on 120 tuntia/juojan painokilo. Yhden vakioannoksen yksilöllinen palamisaika riippuu siten juojan painosta (p). Yhden vakioannoksen palamisaika on tunteina 120/p, esim. […]

Kun lukee lehtijuttuja rattijuoppoudesta, tulee vaikutelma, että liian korkeat promillelukemat tulevat useimmille kuskeille yllätyksenä. Tavallinen selitys näyttää olevan: ”Tuli illalla vähän otetuksi.” Yllätyspromilleille löytyy luonnollinen selitys. Ne ovat palamisaika ja annosmäärä. Aika voidaan arvioida mitalla yksi kierros kellon ympäri eli 12 tunnilla. Tämä 12 tunnin palamisaika vastaa vakioannosmäärää juojan paino/10. Laskuoppitiivistelmän luulisi olevan tarpeeksi helppo […]

Olen katsellut alkoholijuomapullojen etikettitekstejä. Yksi havainto on yllättävä. Muistaakseni ennen vanhaan etiketeissä mainittiin sisältökin vahvuusprosenttien ohella eli oli merkintä xx % til. alk. tai xx % vol alc. Tuo alk. ja alc sanalyhennysten ja prosenttilukujen järjestys kyllä vaihteli. Oleellista oli, että mukana oli merkintä alk. tai alc. Se kertoi, että pullo sisältää alkoholia. Nykyään tämä […]

Ylen aamu-tv:ssa kerrottiin 6.11.2015 alkoholin käytön uusista riskirajoista. Käytön suositeltavia rajoja on tiukennettu. Myös rajojen nimikkeistö on muuttunut. Uudet nimitykset riskitasoille ovat: korkean riskin taso, kohtalaisen riskin taso ja vähäisen riskin taso. Ennen puhuttiin riskikäytöstä ja kohtuudesta. Kohtuus näyttää kadonneen uudesta terminologiasta kokonaan. Sitä vastaa ilmeisesti vähäisen riskin taso. Korkean riskin taso on hälytysraja, jolloin […]

Alkoholijuomien runsaan käytön jälkeen muistellaan yleensä kommelluksia ja kaameaa kankkusta. Haitat kärsitään vähin äänin. Semmoinen on juomisen kaava käytännössä. Olisi tarpeen tarkastella juomien vaikutusta reaaliajassa ja ennakoida tulevat tilanteet. Alkoholijuomien yhteinen nimittäjä on niiden sisältämä etanoli. Juomien vaikutukset elimistöön johtuvat etanolista. Tämä tekee eri juomalaadut tasa-arvoisiksi. Etanolin varhaisvaikutuksista ei yleensä keskustella eikä niitä juuri käsitellä […]

Alkoholijuomista koituvia haittoja on pyritty vähentämään tarjolla olevia juomia laimentamalla. Viimeisin yritys oli alentaa maitokaupassa myytävän oluen vahvuus 3,5 tilavuusprosenttiin. Tämä jäi tekemättä, koska kansa ei sitä hyväksynyt. Toisaalta maitokauppamyynnissä on olemassa 3,5 % kakkosolut, mutta sitä ei löydykään kaikista kaupoista. Se on jätetty pois, koska ei ole kysyntää. Tässä historia toistaa itseään, sillä 1930-luvulla […]

Edellisessä blogissa esitin laskelman keskioluen laimentamisesta 1,5 tilavuusprosenttiyksiköllä. Silloin etanolin kulutus vähenisi enemmän kuin sitä saadaan viinoista. Se olisi ikään kuin viinanjuonnin loppu. Toisaalta keskioluen tulon maitokauppaan piti aikoinaan vähentää alkoholihaittoja, mutta se ei ole vielä vajaassa 50 vuodessa onnistunut. Toisaalta joskus muinoin herrain oluen vahvuus on ollut 3,5 % ja voudin oluen 2,8 %. […]

Tarkastellaan alkoholitilastoja siltä kannalta minkä verran etanolia saadaan eri laatuisista alkoholijuomista. Käsittelen keskioluen, long drinkkien, siiderin, mietojen viinien ja viinan vuosikulutusta. Päihdetilastollisen vuosikirjan 2014 mukaan tilastoitu kulutus juomaryhmittäin oli vuonna 2013 seuraava 100 % alkoholina: Keskiolut 18.474.000 litraa, long drink 2.257.000, siideri 1.897.000 ja miedot viinit 7.807.000 l ja viina 5.944.00 litraa.  Tilastoitu kulutus oli […]

Lujuuslaskelmia, desimaaleista likiarvoihin Tämä on uusintalähetys 14.10.2015 blogiin, siitä jäi otsikko pois. Teksti ei näköjään aukene ilman otsikkoa. Pahoittelen sekaannusta. Edellisen blogin lopussa mainitsin, että meidän Kuningaskuluttajien pitää itse tietää millaisia määriä etanolia elimistö kestää. Aikaisemmissa laskelmissani olen esittänyt lukuja pahimmillaan kolmen desimaalin tarkkuudella. Katsotaan millaisia mittoja saadaan, kun pilkut jätetään pois. Siirrytään desimaalipilkuista kerto- […]

Olen kirjoittanut paljon alkoholijuomista kertyvistä etanolimääristä mittana vakioannokset ja litrat. Tässä joutuu palaamaan alkuperäiseen muuntamisongelmaan.  Juomien etiketeissä ei kerrota montako grammaa, millilitraa tai suomalaista vakioannosta pakkaus sisältää. Toisaalta kaikki juomia nauttivat sen luonnostaan tietänevät, mutta kirjoitetaan näkyviin. Otetaan mitoiksi keskiolutmäyräkoira, viinapullo ja viinipullo. Perinteinen 33 cl keskiolutpullo on siitä kätevä, että se sisältää noin yhden […]

Edellisen blogin lopussa mainitsin, että meidän Kuningaskuluttajien pitää itse tietää millaisia määriä etanolia elimistö kestää. Aikaisemmissa laskelmissani olen esittänyt lukuja pahimmillaan kolmen desimaalin tarkkuudella. Katsotaan millaisia mittoja saadaan, kun pilkut jätetään pois. Siirrytään desimaalipilkuista kerto- ja jakolaskuun. Tarkastellaan käyttötasoja kohtuus, riskikäyttö/riskikulutus, kertajuominen ja täysteho. Kullakin tasolla arvioidaan päivittäinen ja vuosittainen etanolin määrä. Päivittäisessä käytössä mittana […]

Aikoinaan 1980 luvun alussa oli lehdissä näkyvästi esillä aloite oluen saamiseksi R-kioskeihin ja huoltoasemille. Aloitteen tekijöillä oli vaatimuksena: ”Antakaa meidän juoda”. Tuo toive toteutui vuonna 1995. Keskioluen tulosta kioskeihin on kulunut 20 vuotta. Sitä ennen vallinnutta tilannetta pidettiin tarpeettomana holhouksena. Uusi vapaus nosti kulutusta. Alkoholisairaudet ja kuolleisuus niihin ovat nousseet kulutuksen mukana. Kaksikymmentä vuotta on […]

Televisiossa on ohjelmat Kuningas Alkoholi ja Kuningaskuluttaja. Alkoholille ja kuluttajalle on näissä ohjelmissa annettu korkea kuninkaan arvo. Viinapullon ääressä nämä kuninkaat kohtaavat. En tiedä, mistä Kuningas Alkoholi nimitys on saanut alkunsa. Arvelen sen viittaavan siihen, että alkoholijuomilla on nauttijaansa vastaavanlainen valta kuin muinaisilla kuninkailla alaisiinsa. Kuningas on määrännyt mitä alaisten pitää tehdä. Kuningaskuluttaja on puolestaan […]

Helsingin Sanomissa oli 19.9.2015 mielenkiintoinen tietoisku alkoholista (Kristiina Markkanen HS LAUANTAI s. D 19). Siinä käsiteltiin monelta kannalta alkoholihaittoja. Ensimmäiseksi huomiotani kiinnitti alkoholin nimittäminen etanoliksi ja etanolin esittäminen alkoholihaittojen syynä. Ilahduttavaa nähdä, että Hesarissakin käytetään alkoholista sen oikeaa nimeä. Varsinainen asia on etanolin myrkyllisyys. Jutussa kerrottiin, että suomalaiset tutkijat ovat ehdottaneet EU:ssa etanolille myrkkyluokitusta, mutta […]

Yön yli nukuttua täytyy palata eilisessä blogissa ”Kaksi kaavaa ja kuntokerroin”(21.9.2015) esittämiini tulkintoihin kaavasta npT = 120a. Tämän kaavojen paljouden kanssa kävi minulle samoin kuin Summaselle housujensa ja Jokiselle eväidensä kanssa eli sotkeuduin pahemman kerran. Toisaalta tilanne on muistutus luonnon sääntöjen ja laskuopin olemuksesta. Kirjoitin eilen näin. Jotta kaavalla npT = 120a saadaan nautitun etanolin […]