Pahe, sairaus vai ominaisuus

Yli sata vuotta sitten alkoholia ja viinan juontia pidettiin paheena jopa niin pahana, että sitä koitettiin juurruttaa pois kieltolailla. Uusi suhtautuminen alkoholihaittoihin koitti 1930-luvulla, jolloin alkoholismi nimettiin sairaudeksi. Kumpikaan keino ei ole kyennyt haittoja poistamaan.
Etyylialkoholi eli etanoli ja metyylialkoholi eli metanoli ovat kuin iso- ja pikkuveli. Pikkuveli metanoli nostattaa ison kohun, jos sitä jostain juomapullosta sattuu löytymään. Muutenkin se jää kolttosistaan heti kiinni, koska on liian myrkyllistä useampia kertoja nautittavaksi.
Isoveli etanoli saa kolttostella rauhassa, koska sen haitat tulevat näkösälle hitaasti. Haitat ovat kuin välttämätön paha ja sivuseikka markkinoiden ja juomakulttuurin kannalta. Etanolimyrkytykseen kuolee Suomessa vuosittain noin 400 ihmistä ja metanoliin noin 40. Myrkyllisyydenkin kannalta metanolin tappava määrä on noin kymmenesosa etanolin tappavasta määrästä.
Metanolille ei kehity metanolismi nimistä sairautta juuri tuon pahemman myrkyllisyyden takia. Metanolin yksi ominaisuus on myrkyllisyys ihmiselle. Etanolia ei juuri myrkkynä pidetä, pystyyhän sitä nauttimaan kymmenen kertaa enemmän kuin metanolia. Mutta ajan mittaan kehittyvä alkoholismi on myrkkyä yksilön ja lähiympäristön hyvinvoinnille.
Mielestäni alkoholismi on etanolialkoholin ominaisuus. Yksi etanolin ominaisuuksista on sen kyky aiheuttaa osalla nauttijoistaan kemiallinen riippuvuus. Tätä riippuvuutta nimitetään sitten alkoholismiksi alkoholismille määriteltyjen kriteerien mukaisesti.
Olisi aika tarkastella alkoholihaittoja etanolialkoholin ominaisuutena. Alkoholiriippuvuus on etanolin ominaisuus eikä juojan heikkoutta.
 

Jätä kommentti

*